Keskusteluilta Puistolan asemanseudun kaavamuutoksista

Tapulikaupungin ja Puistolan asemanseudulle suunnitellaan täydennysrakentamista, joka huolestuttaa alueen asukkaita. Etenkin Puistolaan pientalojen keskelle suunnitellut kerrostalot raivostuttavat asukkaita.

Puistolassa voimassa oleva asemakaava on isoilta osin 1970-luvulta. Siinä tonttitehokkuudeksi on määritelty pääasiassa 0,25. Vuonna 2016 valmistuneessa yleiskaavassa Puistolan alue on merkitty pääosin 0,4-tehokkuuden alueeksi, mutta aseman asemanseutu ja Puistolantanhuan suuntainen kiila aina Puistolan ostarille ja hieman edemmäskin on merkitty alueeksi, jonka tonttitehokkuus saisi olla 0,4–1,4. Puistolassa neljä asemanseudun tonttien omistajaa ovat hakeneet asemakaavan muuttamista uuden yleiskaavan mukaiseksi. Se tarkoittaa, että näille tonteille ahdettaisiin kolme isoa, 5–6-kerroksista kerrostaloa keskelle pientalovaltaista asuinaluetta.

-Kaavamuutosta ei ole vielä hyväksytty, mutta se on edennyt melko pitkälle ja saanut alkunsa asukkaita kuulematta. Samalla Simakujan, Raidepolun ja niiden lähellä olevien pientalojen asukkaita on kohdeltu eriarvoisesti. Näiden katujen asukkaiden rakennuslupia tai suunnitelmia pieniin ylityksiin, räystäslautojen väreihin tai autotallin rakentamiseen ei ole hyväksytty alueen ilmeeseen sopimattomina. Sen sijaan massiiviset, Puistolan yleisilmeeseen sopimattomat 5-6 kerroksiset rakennukset voitaisiin kaupunkikuvallisesti sallia, hämmästelee Puistola-Seuran hallituksen jäsen Sinikka Vepsä.

-Puistolan pientaloalue on 100-vuotias, kulttuurihistorialtaan omanlaisensa, viihtyisä asuinalue, jonka yleisilmettä ollaan nyt radikaalisti muuttamassa asukkaita kuulematta. Helsingin kaupungin strategiassa korostetaan kuntalaisten osallisuutta ja kuulemista.

-Kaavamuutoksissa ei toteudu alueella asuvien aito mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa suunniteltuihin muutoksiin, koska alueen kaavamuutokset tuotiin julki vasta kun niiden suunnittelu oli edennyt jo pidemmän aikaa.

-Asemakaavaa pitäisi päivittää kokonaisvaltaisesti, perusteellisten vaikutusten arvioinnin kautta vastaamaan yleiskaavaa, eikä nykyisen ”postimerkkikaavoituksen” tavalla. Puistolan tieverkosto on riittämätön nykyisellekin liikennemäärälle, päiväkotipaikoista on ollut pulaa vuosikausia ja niin edelleen, toteaa Vepsä seuran kantana.
Puistola-Seura ja Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys lähettivät yhteisen lausunnon kaupunkiympäristöön, jossa todetaan hankkeen olevan vastoin Maanrakennus ja Rakennuslaissa sekä hallituksen esityksessä laiksi esitettyjä periaatteita vastaan. Lausunnossa vaaditaan, että asukkaita kuullaan suunnittelun edetessä useammin kuin tähän asti.

-Tammikuussa-2022 suoritetun kaavakävelyn, mielipiteiden keruun ja 2.2. olleen Koillis-Helsingin kehittämistä käsittelevän zoom- tiedotustilaisuuden jälkeen tulee suunnitelmia voida muuttaa. Korjattuja suunnitelmia ei pidä viedä kaupunkiympäristölautakuntaan ennen kuin tehdyistä muutoksista on keskusteltu ja muutokset esitelty asukkaille ja muille osallisille, painottaa Vepsä.
Nyt keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon tarjoutuu tilaisuus keskiviikkona 8.2. klo 18.00 Nurkkatien ala-asteen koulun juhlasalissa, Nurkkatie 2. Siellä kuullaan ensin kaupungin edustajien esitys ja Puistola-Seuran alustus. Tämän jälkeen vuorossa on yleisökeskustelu. Kaupungilta on lupautunut paikalle asemakaavoitusyksikön päällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa ja asemakaavoituksen arkkitehdit Joakim Kettunen ja Mimmi Koriseva, yleiskaavoituksesta arkkitehti Jouko Kunnas sekä liikenneinsinööri Aleksi Räisänen. Tilaisuuteen on kutsuttu myös kaupunkiympäristölautakunnan sekä ympäristö- ja lupajaoksen jäseniä. Toimialajohtaja Ville Lehmuskoskelle ja maankäytönjohtaja Rikhard Manniselle on myös lähetetty kutsu tilaisuuteen.

-Tervetuloa puolustamaan Puistolan pysymistä pientaloalueena, kutsuu Sinikka Vepsä Puistola-Seura ry:n hallituksen puolesta.

TL