Etusivu Uutiset Uutiset Pihlajisto

Asukastalo Pihlajamäen lähiöasema joutui muuttamaan Liusketie 3:n kiinteistön peruskorjauksen vuoksi väistötiloihin Malmille.

Kaupunki osoitti remontin ajaksi asukastalolle väistötilat Kirkonkyläntie 2:n kiinteistöstä, samasta talosta, jossa Malmin toimintakeskus sijaitsee.

-Pihlajamäen lähiöaseman uudet toimitilat sijaitsevat Kirkonkyläntie 2:n kellarikerroksessa, jossa toimintaa käynnistellään kesän jälkeen, syyskuussa. Kellaritiloissa on muun muassa aiemmin käytössä ollut sauna, joka on tarkoitus avata alueen asukkaille. Pidämme paikan avajaiset perjantaina 31.8., kertoo sosiaaliohjaaja Satu Punju

Punju toteaa, että vaikka uudet toimitilat sijaitsevat Malmilla, on asukastalon tarkoitus edelleen keskittyä työssään Pihlajamäen alueelle. Remontin jälkeen asukastalo muuttaa takaisin Hekan omistaman Liusketie 3:n kiinteistöön vanhoihin toimitiloihinsa.

-Pihlajamäen asukastoiminnan tarkoituksena on järjestää korttelitupatoimintaa sekä digineuvontaa. Syksyllä 2018 starttaamme yhteistyön Pihlajamäen kirkon kanssa digineuvonnan tarjoamiseksi. Tarjoamme sähköisen asioinnin tukea ja atk-apua tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin Pihlajamäen kirkolla. Digineuvontaa siis saa edelleen Pihlajamäen alueella.

Lisäksi Pihlajamäen nuorisotalon tiloissa on tarkoitus järjestää syksyllä avointa ja maksutonta musiikki- ja kädentaitojen ryhmätoimintaa alueen asukkaille. Kaikki toiminta ei siis katoa remontinkaan ajaksi Pihlajamäestä.

Teija Loponen

pihlajiston ala-aste

Pihlajiston 40-vuotiaalle ala-asteelle ei ole koskaan tehty kattavaa peruskorjausta. Alustavan aikataulun mukaan se on edessä ensi vuoden syksynä.

Reilun 21,6 miljoonan euron korjaus olisi ohi vuoden 2020 loppuun mennessä. Koulu tarvitsee siksi aikaa väistötilat.
Väistötilat saattavat tulla Viikinmäen sivukoulun viereiselle tontille kahteen kerrokseen, ellei 1,5 miljoonaa euroa halvempaa ratkaisua ilmene.
Remontissa on tarkoitus uusia tiloja ja talotekniikkaa, korjata ulkovaippa yltä ja päältä ja vaihtaa samalla myös ikkunat. Myös piha peruskorjataan viimeisen päälle, ja ulos tulee kaikille avoin lähiliikuntapaikka. Oppilaat ovat saaneet osallistua pihasuunnitteluun.

Ennustusten mukaan lähialueen oppilasmäärät kasvavat vahvasti vuoteen 2025 asti, erityisesti Viikinmäessä. Viikinmäen sivukoulu on jo tupaten täynnä, joten oppilaita pitää ohjata Pihlajistoon, jossa on 230 oppilasta. Molemmissa rakennuksissa heitä on yhteensä 421. Oppilaspaikkoja 668. Pihlajistoon pitäisi mahduttaa vielä noin 240 oppilasta.
Remontin jälkeen opetustoimi maksaa kiinteistötoimelle huomattavasti suurempaa vuokraa. Nyt noin 5 600 neliömetrin tiloista perittävä vuokra on reilu 600 000 euroa vuodessa. Tulevaisuudessa summa on mahdollisesti 1,5 miljoonaa euroa.
Hankesuunnitelma menee vielä kasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto hyväksyi hankkeen torstaina.

Pirjo Pihlajamaa

Pihlajistoon vireillä olevasta Hattelmalantie 2:n kaavaprosessista ei kesän jälkeen ole kuulunut, mutta viime viikolla tuli päätös, että asemakaavatyön perustaksi on hyväksytty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen pohjakartta.

Kartta kuvaa, minkä kokoisia rakennuksia Hattelmalantien ja Harjannetien vajaan hehtaarin kokoiselle kulmatontille voi tehdä ja mitä niissä voi olla.

Kaupunki on varannut tontin Rakennuskartio Oy:lle ja Graniittiasunnot Oy:lle hintakontrolloitujen omistusasuntojen sekä vapaarahoitteisten senioreille suunnattujen vuokra-asuntojen suunnittelua varten. Toinen talo voi olla 2 000 ja toinen 2 500 kerrosneliömetrin kokoinen. Tontille tulee sijoittumaan lisäksi päivittäistavarakauppa ja muuta liiketilaa 1 200 kerrosneliömetrin verran.

Kahdesta kerrostalosta toinen laitetaan päivittäistavarakaupan päälle ja osa autopaikoista kaupan alapuolelle. Rakennukset ovat kuusi- ja kahdeksankerroksisia. Pohjakartan mukaan talojen energiaratkaisuiksi suositellaan uusiutuvia energiamuotoja, kattoihin ja seinin voi sijoittaa aurinkopaneeleja ja kattoihin viherkattoja.

Kaupungin asemakaavoittaja esitteli hankkeen rakennussuunnitelmia asukkaille viime kesänä. Tarkoitus on täydennysrakentaa tulevan Jokeri-raiteen reunamaa, jotta uudelle joukkoliikennevälineelle riittää kysyntää.

Tontin vuokralaisena yli 30 vuotta ollut Terästarvike Oy on saanut kaupungilta liki 200 000 euron korvauksen, koska vuoteen 2020 voimassa ollut tontin vuokrasopimus on irtisanottu kesken sopimuskauden, ja yhtiön on pitänyt purkaa toimitilansa ja muuttaa muualle.

Pirjo Pihlajamaa

 

Kovan myräkän päätteeksi Pihlajiston ala-asteen vieressä kasvaneesta rauhoitetusta vaahterasta repesi iso oksa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Puu on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla luonnonmuistomerkiksi, eikä puuhun tai sen lähiympäristöön saa kajota. Puu on myös valittu Helsingin kauneimmaksi vaahteraksi Helsingin 450-vuotisjuhlavuonna 2000.

Koko komeudesta on jäljellä enää vain ranka, sillä kaupunki sahasi revenneen oksan lisäksi puusta loputkin oksan haarat vaarallisen huonokuntoisina 4. heinäkuuta.

Savottaan ryhdyttiin kaupungin puuasiantuntijan ja arboristin suosituksesta. He kävivät paikan päällä toteamassa, että kulkuväylän varrella oleva, yhdestä haarasta tuettu puu on vaarallinen. Ha katsoivat, että revennyt haara voi pudota alas, ja siksi se on poistettava pikaisesti, samoin kuin vaarallisen huonokuntoiset muutkin haarat. Puusta oli jo ennestään poistettu yksi huonokuntoinen haara.

Maastokäynnin jälkeen puulle tilattiin rungon haarojen poisto, joka suoritettiin samana tiistai-iltana.

 

Helsingissä rauhoitettuja puita koskevat päätökset tekee kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto. Vaahteran kohtalosta jaoston jäsenet saivat kuulla sahauspäivän jälkeen sähköpostitse 5. heinäkuuta.

Jaosto käsitteli tilannetta viime viikon kokouksessaan ja päätti, että vaikka rauhoitetun puun vahingoittaminen on kiellettyä, oli kaupungilla hyvä syy poiketa määräyksistä.

Puun rauhoitusmääräys jätettiin kuitenkin ennalleen. Perustelujen mukaan haarojen poistamisen jälkeen puun maisemallinen suojelumerkitys suurimmaksi osaksi hävisi, mutta opetukseen liittyvää suojelumerkitystä jäi jäljelle.

Pirjo Pihlajamaa

 

Rauhoituspäätöksen määräyksiä

  • Vaahtera on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi joulukuussa 1997.
  • Kiellettyä on puun ja sen juuriston vahingoittaminen, maan kaivaminen puun juurien ympäriltä sekä maan ja kivien pois ottaminen sekä kaikki toimenpiteet vaahteran välittömässä läheisyydessä, jotka heikentävät puun luonnonsuojelullista arvoa.
  • Rauhoitusmääräyksistä saa poiketa ympäristölautakunnan luvalla silloin, kun se on luonnonmuistomerkin hoidon ja käytön kannalta perusteltua.
  • Vaahteran runko on ala-asteen vieressä, Pihlajistontie 1.

Moni ohikulkija on pysähtynyt ihmettelemään, kuinka melko uuden näköistä toimistorakennusta revitään alas Pihlajiston huoltoaseman ja kerrostaloalueen kupeessa.

Noin 25 vuotta vanhan toimistorakennuksen purkutyöt ovat käynnistyneet Pihlajistontien ja Pihlajamäentien risteyksen lähellä.

Helsingin rakennuslautakunnan hyväksymän purku- ja rakennuslupapäätöksen mukaan osoitteessa Pihlajistonkuja 4 sijaitseva toimistorakennus valmistui alun perin teollisuusrakennukseksi 1990-luvun alussa. Rakennus on sittemmin muutettu toimistokäyttöön. Purettavassa rakennuksessa on viimeksi toiminut Talokeskus Yhtiöt Oy:n Helsingin toimipiste, joka on muuttanut Ruskeasuolle valmistuneeseen uuteen toimistotaloon.

Purettavan toimistorakennuksen tilalle rakennetaan neljäkerroksinen varastorakennus, joka käsittää pääosin vuokrattavia puolilämpimiä pienvarastoja. Keväällä 2016 valmistuneen tontinkäyttöluonnoksen mukaan taloon on tulossa Pohjoismaissa toimiva yritys, joka tarjoaa itsepalveluna käytettävää varastointitilaa yksityisille asiakkaille ja yrityksille.

Varastorakennuksen rakentaminen poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta, mutta poikkeama on rakennuslautakunnan mielestä niin vähäinen, että rakennuslupa voidaan myöntää. Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö on puoltanut poikkeamista. Tontin rakennusoikeus nousee nykyisestä 19 prosenttia ja kerrosluku ylitetään yhdellä kerroksella.

Jani Jakonen

Pihlajamäen ja Pihlajiston alueen laajennettu oppilaaksiottoalue aiotaan jakaa kahteen osaan. Jako koskee Pihlajamäen ala-asteen koulua ja Pihlajiston ala-asteen koulua, joille tulee suunnitelman mukaan omat oppilaaksiottoalueet jo tammikuusta 2017 alkaen.

Oppilaaksiottoalueen raja lähtee Lahdenväylältä Vierinkivenpolun kohdalta pohjoiseen Pihlajamäentien yli siten, että Vierinkivenpolun ja Johtokiventien parittomat numerot kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.

Raja jatkuu Pihlajamäentien yli Meripihkatietä pitkin siten, että parilliset katuosoitteet kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Raja kulkee kohti etelää Graniittitie 7. saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Tästä raja kääntyy pohjoiseen Kiilletie 5:een saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteeseen. Kiilletien päästä raja kääntyy etelään puistoa pitkin kohti Pihlajalaaksoa siten, että Pyynikintie ja Pyynikkipolku kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.

Molemmissa kouluissa oppilaaksiottoalueen jakamista on kannatettu. Lisäksi asukkailla on ollut mahdollisuus kommentoida asiaa kerrokantasi.fi –palvelussa 8.8.–26.8.2016. Kommentteja tuli viisi, joista neljä koski kysyttyä asiaa.

Kerrokantasi.fi -palvelun ja puhelimitse annetun asukaspalautteen perusteella oppilaaksiottoalueen rajaa on muutettu siten, että se ei kulje taloyhtiöiden tonttien läpi.

Kouluille tuli yhtenäinen oppilaaksiottoalue elokuussa 2011. Silloinen lautakuntajaos perusteli muutosta sillä, että alueen oppilasvirrat saadaan jaettua tasaisemmin kouluihin ja turvattua samansuuruiset oppilasryhmät alkaville luokille.

Käytäntö on osoittanut, että kotien näkökulmasta katsoen ei yhtenäinen oppilaaksiottoalue ole tuonut merkittävää parannusta. Lähikoulu riippuu koulutulokkaiden määrästä, asuinosoitteista ja koulujen enimmäisoppilasmääristä. Koska tiedot muuttuvat vuosittain, voi samankin talon lapsilla olla eri vuosina eri lähikoulu. Huoltajat ovat olleet tilanteeseen tyytymättömiä. Myös lasten näkökulmasta tilanne on hankala, kun he eivät tiedä, mihin kouluun he tulevat menemään.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on käsitellyt oppilaaksiottoalueen muutosta eilisessä kokouksessaan.

 

Kerro kantasi –kommentteja

Ihan hyviltä rajavedoilta vaikuttaa muuten, mutta ei mielestäni ole järkevää tehdä aluerajaa siten, että osa kerrostalosta kuuluu eri alueeseen kuin toinen. Varsinkin siten, että ikään kuin kaksi rappua kuuluu toiseen alueeseen kuin koko muu kerrostalo.

Anonyymi

 

En ymmärrä miksi yläkouluun pitää mennä ”huikkaan” eli Helsingin uuteen Yhteiskouluun, kun esim. Viikinmäestä länsipuolelta Henrik Lättiläisen kadulta on lyhyempi matka sekä Viikin norssiin että Arabian pruskouluun. Tämä ei nyt koske alakoulua, mutta otan kantaa tähän kuitenkin. Alakoulujen suhteen yhdyn edelliseen mielipiteeseen siitä että esim. talvisin ei pystytä kulkemaan ns. linnuntietä vaan joidenkin lasten tulee kulkea bussilla. Se ei ehkä ole alakoululaiselle järkevää.

Lähikoulu pitää olla lähin koulu

 

Eikö olisi yksinkertaisempaa että oppilaaksiottoalueen raja kulkisi samoin kuin alueiden rajat? Latokivenkaaren ja Vuolukiventien asunnot ovat myös lähellä Pihlajiston koulua, voi olla että näissä asuvat kokisivat tällaisen rajanteon syrjivänä. Helpointa silloin olisi muodostaa alueet, jotka noudattavat alueiden luonnollista rajaa? Sillä erolla, että Viikinportin voisi jättää Pihlajiston alueeseen ollen selvästi turvallisempi koulumatka näissä asunnoissa asuville lapsille. Tuolla reitillä ei tarvitse ylittää yhtäkään suojatietä kun kulkee 550:n väylää ja sieltä oikealle kääntyvän metsän läpi pääsee suoraan koulun lähelle ja sieltä on Pihlajistontien alikulku.

Anonyymi

 

Pihlajanmäen koillisnurkasta (mm. Liusketie, Marmoripolku, Hiekkakiventie, Liuskepolku, Liuskekuja, Gneissipolku) on huomattavasti paremmat yhteydet Pihlajiston ala-asteelle kuin Pihlajamäen ala-asteelle. Jälkimmäiseen pitää tehdä vaihto julkisilla kuljettaessa tai kulkea varsinkin syksyllä synkähkön Aarnikanmäen metsäpolun kautta. Eli tarkastelkaa myös kulkuyhteyksiä – ei vain etäisyyttä linnutietä pitkin.

Faija Pihlajanmäestä

 

Pirjo Pihlajamaa

Jarmo Keto, 28, on nuori ehdokas perussuomalaisista. Hän on IT-alan yrittäjä Pihlajistosta.

Ensikertalaisen budjetti on 5000 euroa, josta 3500 on omaa rahaa. Tärkeimmät tukijat löytyvät omasta suvusta.

Jarmo laskee tukiryhmän pääluvuksi 24. Kansanedustajuutta hän pitää johtajuustehtävänä ja siksi hän on itse oma vaalipäällikkönsä. Tavoitteena on sellainen äänimäärä, joka tavalla tai toisella osoittaa vahvan mandaatin ja luottamuksen. Jos sellaista ei tule, hanskat kannattaa laittaa naulaan.

Keto on ehtinyt saada järjestöluottamustehtäviä puolueessa muun muassa piirisihteerinä. Lisäksi hän toimii lautamiehenä Helsingin käräjäoikeudessa. Harrastuksista omatoiminen liikunta tuo elämään pelkästään positiivista vaikutusta.

Jarmo katsoo, että nykypäivän poliitikon pitää pystyä olemaan tavoitettavissa sillä tavoin kuin hänen äänestäjänsä haluavat. Hän itse on aktiivinen somessa ja kirjoittaa varsin luettua blogia, mutta jalkautuu tarvittaessa hyvinkin vanhanaikaisesti vaaliteltalle saakka.

Ehdokkaamme tahtoo kehittää Suomesta uuden vuosituhannen haasteet vastaanottaneen edistyneen tietoyhteiskunnan, joka on ylpeästi itsenäinen ja suomalainen.

Jos meillä koillisessa riittäisi viisautta, pitäisi Malmin lentokenttää kehittää samaan suuntaan kuin ympäri Eurooppaa on kehitetty ja avattu kaupunkikenttiä: liikennepaikaksi rahakkaille liikematkustajille ja heidän yksityiskoneilleen. Pienlentokoneilla lentävät rahamiehet haluavat laskeutua suoraan lähelle keskustaa ja päästä nopeasti kotiin.

Lopuksi Jarmo haluaa kehottaa, että muistakaa äänestää. Muutoin joku tekee sen kyllä teidän puolestanne.

Timo Huotinen

kukkula1

Kaupunkisuunnitteluviraston uusi liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastaili kysymyksiin tottuneesti.

Helsinki ja asuntokauppiaat markkinoivat Viikinmäkeä sanoilla omaleimainen kukkulakaupunki. Viikinmäen asukkaiden pettymys katteettomiin myyntilauseisiin ja alueen rakentamisen muutoksiin ja myöhästymisiin nousivat esiin ylipormestarin asukasillassa Viikin Normaalikoulussa torstaina.

Viikin Latokartanon, Viikinmäen ja Pihlajiston asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa virastojen vastuulliset johtajat.
Pari vuotta sitten Espoosta muuttanut Anna-Mari Hursti purki pettymystään Viikinmäkeen.

– Meidät houkuteltiin hienolla kukkulakaupunkisuunnitelmalla. Talo, jonka viereen piti tulla kaksikerroksinen rivitalo ja neljä erillistaloa, on muuttumassa 3-kerroksisiksi aso-kohteeksi. Me asukkaat olemme erittäin pettyneitä. Tontti piti rakentaa heti, nyt se tapahtuu aikaisintaan 2016. Kotikatumme on edelleen asfaltoimaton, ei ole katuvaloja, tietä ei hiekoiteta kunnolla, puisto on rakentamatta, kukkulakaupungissa tuulee vinoon, eikä ole bussikatosta. Ainoa positiivinen asia on uusi koulu.

Hurstin kysymys kuului, että miten on mahdollista suunnitella ja markkinoida aluetta niin, ettei pysytä päätöksissä. Kysyjän mielestä ostoon haksahtaneille tulee tappiota.
– Mitä saamme verorahoilla? Milloin saamme tiet, milloin hiekkaa, suojatiet ja vaikka meluesteen Lahdenväylälle. Talomme palokatkotkin olivat kaksi vuotta rakentamatta, Hursti ihmetteli.
– Ennnustaminen on vaikeaa. Taantuman ja laman syntyminen on viivästyttänyt. Paikka on hieno. Aika varmasti korjaa asiaa. Yksikään asunto ei ole kaupungissa jäänyt myymättä, vastaili kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim.
– Toteutus on viivästynyt, kun kauppa ei ole käynyt ja tonttien hinnat ovat laskeneet, säesti kiinteistöviraston virastopäällikkö Jaakko Stauffer.

Lahdenväylän nopeuden alentaminen sai asukkailta kannatusta. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan Lahdenväylän haltuunotto valtiolta Viikin ja Pihlajiston luona on mahdollinen vaihtoehto, jos bulevardisointi toteutuu.

Lahdenväylän nopeuden alentaminen sai asukkailta kannatusta. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan Lahdenväylän haltuunotto valtiolta Viikin ja Pihlajiston luona on mahdollinen vaihtoehto, jos bulevardisointi toteutuu.

Pajustakin alkoi kiinnostaa, että mikä on kaupungin vastuu, jos asunnon ostajille on maalailtu tulevaisuuden kuvia, jotka eivät toteudu.

Päälliköiden mielestä vastuu on asunnon myyjällä ja sen lisäksi vastuu sysättiin valtuustolle, joka kaupungin suunnitelmista päättää.

Asukas Terttu Tiitinen ihmetteli, miten asuinalueen vieressä voi olla ympäristöhaittaa tuottava Ruduksen kivenmurskaamo. Ympäristösuojelupäällikön mukaan vuokrasopimus on voimassa vielä tämän vuoden.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikenneosaston tuore liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sai illan aikana paljon kysymyksiä. Uusi johtaja oli ottanut asiat hyvin haltuun ja vastaili asukkaille konkarin lailla.
Pihlajisto–Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ry:n puheenjohtaja Marjatta Tahvanainen tiedusteli, onko Maaherrantien siltaa mahdollista leventää, sillä Jokeri-reitin reunoilla on vaarallista kulkea.
Putkonen vastasi, että silta jää kokonaan kevyen liikenteen käyttöön, jos raide-Jokeri toteutuu. Koska nykyiselle sillalle raiteet eivät mahdu, tulee viereen uusi silta.
Rivien välistä voinee lukea, että sillalle ei aiota tehdä sitä ennen mitään.

Illan viimeinen kysymys jäi vielä vaille vastausta.
– Ovatko nämä vain mukavaa keskustelua vai johtavatko nämä mihinkään?
Se selvinnee lähivuosien aikana.

Pirjo Pihlajamaa

Viikinmäki-Pihlajiston kotikaupunkipolku avataan lauantaina 24.1., jolloin sen kohdekuvaukset julkaistaan myös verkkoversiona.

Kaksi kaupunginosaa yhdistävän uuden kotikaupunkipolun varrelta löytyy kaikkiaan 26 kohdetta. Reitin pituus on yhteensä viisi kilometriä, mutta se sisältää useita lyhyempiä lenkkejä.
Viikinmäen-Pihlajiston kotikaupunkipolun reitti vie Vantaanjoen runsaslajiseen jokivarteen, Pihlajiston koululle, joka oli yksi Helsingin ensimmäisiä peruskoulujärjestelmään suunniteltuja koulurakennuksia ja Pihlajiston vanhimman taloyhtiön, As Oy Satopihlajan luo, joka tuli tutuksi Yleisradion tosi-tv-sarjasta Putkiremontti.
Kotikaupunkipolku johdattelee myös Viikinmäen kukkulakaupungin aloituskortteleihin ja Viikinjyrkänsillalle, joka sai Vuoden silta -palkinnon 2010.
Kotikaupunkipolun kohdekuvaukset on toimittanut Pauli Saloranta.

Kotikaupunkipolun avajaiskävely pidetään lauantaina 24. tammikuuta. Avajaiset ja lähtö tapahtuu Pihlajiston ostoskeskuksen edessä kello 13. Polun avaavat Pihlajisto–Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ry:n puheenjohtaja Marjatta Tahvanainen ja Viikin aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Kimmo Kuisma.
Avajaiskävelyllä on mukana kotikaupunkipolun suojelija, kävelyn maailmanmestari Valentin Kononen, joka asui ja harjoitteli Pihlajistossa, jossa myös voitti ensimmäisen kilpailunsa vuonna 1975. Kierroksen vetää ja sen kohteita esittelee kotikaupunkipolun toimittaja, kaupunkiopas Pauli Saloranta.
Avajaiskävely kestää noin 3 tuntia ja sen puolivälissä pidetään tauko Viikinmäen korttelitalolla.

Kotikaupunkipolun ideana on esitellä paikallista historiaa ja nykypäivää, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria sekä alueen tunnettuja ihmisiä.
Kotikaupunkipoluilla halutaan edistää uusien asukkaiden kotiutumista sekä vahvistaa paikallista identiteettiä.

Teija Loponen