Etusivu Uutiset Uutiset Ala-Tikkurila

tapulin posti

Posti ällistytti tapulikaupunkilaisia ja puistolalaisia viime keskiviikkona lähettämällä koteihin tiedotteen, jonka mukaan Maatullinaukion postipalvelut Puistolan aseman vieressä loppuvat keskiviikkona 23. toukokuuta kello 16, koska palvelut tarjonnut K-Market sulkee ovensa.

Postinumeroalueilla 00750 ja 00760 asuvien eli alatikkurilalaisten, heikinlaaksolaisten, puistolalaisten ja tapulikaupunkilaisten postit ohjautuvat 24. toukokuuta alkaen Vantaalle Tikkurilan postiin, josta saa paketit ja kuitattavat lähetykset. Verkosta tilatut paketit voi netin tai mobiilin avulla ohjata haluamaansa muuhun postin pisteeseen. Lähin pakettiautomaatti on Ala-Tikkurilassa Aamuruskontien Lidlissä tai Heikinlaakson K-Marketissa Nummitiellä.

Alueen yritysten postipalveluja varten avautuu 24. toukokuuta uusi postilokeropiste osoitteeseen Lyhtytie 17.
Alatikkurilalaiset mukaan laskien asuu Puistolassa noin 6 700, Heikinlaaksossa noin 2 950 ja Tapulikaupungissa liki 9 000 asukasta. Postin toimet näin isolla alueella ällistyttävät laajalti.
– Erityisesti on ihmetyttänyt se, että miten voidaan siirtää postipalvelut Vantaalle. Junaan vaaditaan välille Puistola-Tikkurila seutulippu, joka kertalippuna maksaa viisi euroa, toteaa Tapulikaupunki-Seuran johtokunnan jäsen Petri Syrjänen.

Alueella ihmetellään myös lyhyttä varoitusaikaa. Miksi asia ilmoitetaan vain kaksi viikkoa ennen voimaantuloa?
– Pitäisi etsiä uusi yrittäjä mielellään Puistolan aseman tuntumasta hoitamaan postia, Syrjänen esittää.
Tapulissa ei ole yhtään itsepalveluperiaatteella toimivaa pakettiautomaattia, mutta tiedotteen mukaan sellaiselle etsitään alueelta paikkaa.
Syrjänen huomauttaa, että suurimmat paketit eivät mahdu pakettiautomaattiin. Ne on haettava postista, mikä on vaikeaa autottomille.
– Ongelmia isojen pakettien kanssa ilmeni jo viime jouluna K-kaupassa, jolloin Posti vuokrasi entisestä kukkakaupasta Ajurinaukion aulasta pop up –tilan. Miten ensi jouluna, kysyy Syrjänen.
Maatullinaukiolta suljettava K-kauppa oli aiemmin Valintatalo. Keskon ostettua Valintatalot itselleen, oli Tapulikaupungissa kaksi K-kauppaa liki vierekkäin. Ajurinaukiolla avataan remontin läpikäynyt K-kauppa 24. toukokuuta, mutta sinne postipalvelutoimintaa ei ole otettu tilapulan takia. Samaan syyhyn on vedonnut R-kioski. Moni toivoo nyt, että tyhjäksi jäävään liiketilan tulisi Alepa, joka ottaisi postiasiat hoitaakseen.

Pirjo Pihlajamaa

Jätevettä on vuotanut ojan kautta Keravanjokeen jo pidemmän aikaa Ala-Tikkurilassa. Vuoto on saatu loppumaan tänään iltapäivällä.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen viimeisimpien näytteiden mukaan vuodosta ei ole haittaa Vantaanjoella olevien uimarantojen vesien laatuun.

Aamuruskontien hulevesiviemärin purkuojasta löytyneen jätevesivuodon jäljille pääsi ensimmäisenä HSY, kun se oli kuvaamassa sadevesilinjoja. Työntekijät havaitsivat, että yhdestä kiinteistöstä oli tehty sadevesilinjaan vääränlainen kytkentä.

HSY ilmoitti asiasta ympäristökeskukselle, joka lähti ottamaan jokivedestä vesinäytteitä. Niitä otettiin myös Vantaanjoen uimarannoilta Tapaninvainiossa ja Pikkukoskella. Kiinteistönomistajaa kehotettiin korjaamaan virhekytkentä.

Kesäkuun 12. päivä otetussa näytteessä oli ulosteperäisiä kolibakteereja. Kesäkuun 24. päivä uimarannoilta otetuissa vesinäytteissä ei ollut enää huomautettavaa.

– Vuotavan jäteveden määrä on vähäinen ja Keravanjoen virtaama suuri, minkä takia vuoto ei näy Tapaninvainion tai Pikkukosken uimarannoilla eikä näin ollen myöskään heikennä uimaveden mikrobiologista laatua, sanoo johtava ympäristötarkastaja Toni Lyyski.

Pirjo Pihlajamaa

Ruotsin johtava yksityinen julkisiin kiinteistöihin keskittynyt sijoitusyhtiö Hemsö Fastighets AB havittelee lisää suomalaisia hoivakoteja. Niistä yksi on Keskiyöntie 6:een suunniteltu palvelutalo 42 mielenterveyspotilaalle.

Tontti on varattu Mehiläinen Oy:lle, ja tontin rakennuttaja on Skanska Talonrakennus Oy. Mehiläinen on kuitenkin luopunut rakennusaikeista, koska se on neuvotellut ruotsalaisten kanssa kaupoista, jossa vielä rakentamaton kohde vaihtaa omistajaa.

Ruotsalaisfirma on sälyttänyt kauppasopimukseen ehdon, että kauppa toteutuu, jos sijoitusyhtiö saa oikeuden ostaa myös 3 641 neliömetrin kokoisen tonttimaan. Maapohjan omistaa Helsingin kaupunki.

Kaupungin kiinteistövirastossa on valmisteltu paperi, jolla tontti voidaan myydä jouhevasti ruotsalaisomistukseen siirtyvälle Kiinteistö Oy Helsingin Keskiyöntie 6:lle. Kiinteistövirasto ei voi kuitenkaan yksin päättää asiaa, sillä kaupunginvaltuuston 2.3.2011 (50 §) vahvistamassa vuokrausperustepäätöksessä ei ole huomioitu osto-optiota, koska vakiintuneen käytännön mukaisesti y-tontteja ei myydä.

Niin kiinteistövirasto esitteli kiinteistölautakunnalle, että vaikka hanke toteutetaan y-tontille, se voidaan luonteensa puolesta rinnastaa asuntokohteisiin. Lautakunta hyväksyi kauppaehdot, jotka oli kirjattu tontin vuokrasopimukseen, pari viikkoa sitten.

Päätöstä kaupungilta haki Skanska Talonrakennus Oy. Se pyysi, että tontti vuokrattaisiin Kiinteistö Oy Helsingin Keskiyöntie 6:lle pitkäaikaisesti 1.11.2014 alkaen tontin osto-optiolla. Sopimusehtoihin kirjattiin, että kohteen vuokraajalla on tonttiin osto-oikeus ensimmäisen kymmenen vuoden ajan. Tontin myyntihinnaksi merkittiin arviolta 764 400 euroa.

Tontti vuokrataan vuoden 2075 loppuun ja vuosivuokra on 24 321 euroa. Vuokra voi nousta, jos tontin omistaja rakentaa tontille enemmän kuin 1 820 kerrosneliömetriä. Mahdollisesta kiinteistökaupasta huolimatta asunnot on pidettävä mielenterveyskuntoutujien tai muussa vastaavassa kuten esimerkiksi vanhusten hoivapalvelukäytössä vähintään 10 vuotta rakennuksen käyttöönotosta lukien.

Ala-Tikkurilassa palvelutalon rakentamisaikeista on kirjailtu valituksia aina Korkeimpaa hallinto-oikeutta myöten. Asukkaiden käteen on jäänyt aina lyhyempi korsi.

Pirjo Pihlajamaa

keskiyöntie

Keskiyöntie 6:n tontilla kasvavat rikkaruohot mahdollisesti viimeistä kesää. Kadunvarren pientaloissa on hävitty oikeustaistelu, jossa asukkaat vastustivat mielenterveysongelmaisten asuntojen tuloa tyhjälle tontille.

Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asukkaille asiassa valituslupaa, koska se ei löytänyt asuntolaa vastustaneiden 14 rajanaapurin ja yhden taloyhtiön valituksesta juridisia perusteita. KHO päätti asiasta kesäkuun 26. päivä.
Voimaan jää Helsingin hallinto-oikeuden helmikuinen päätös, jossa asukkaiden valitus hylättiin.
Oikeustaistelun taustalla on kuvio, jossa Helsingin kaupungin rakennuslautakunta antoi Skanska Talonrakennus Oy:lle rakennusluvan mielenterveyskuntoutujien asuntolan tekoon. Urakan tilaaja oli Mehiläinen Oy.

Alatikkurilalaisille asia tuli puun takaa, sillä vielä vuonna 2010 tilaaja oli kiinteistöpääomarahasto EPI Healthcare I Ky. Se oli sopinut Skanskan kanssa vanhusten asuntojen rakentamisesta ja vuokraamisesta jollekin hoiva-alan yrittäjälle. Tontin rakentamista perusteltiin vanhusten hoivapaikkojen puutteella.
Kiinteistöpääomarahasto kuitenkin luopui rakentamisesta rahasyihin vedoten. Vuonna 2011 Skanska löysi uudeksi kumppaniksi Mehiläisen.
Helsingin kaupungin sosiaalivirasto hyväksyi tontin käyttötarkoituksen muutoksen antaa alue mielenterveyskuntoutujille. Asukkaat alkoivat itse selvittää, mitä tontille tarkalleen ottaen on tulossa ja saivat tietää, että mielenterveyskuntoutujien asuntola päihdetaustaisille henkilöille.

Asukkaat tekivät Puistolan Omakotiyhdistyksen nimissä kuntalaisaloitteen, jossa vaadittiin sosiaaliviraston päätöksen kumoamista. Kaupunginhallitus hylkäsi vaateet, koska se piti sosiaaliviraston kantaa asian valmisteluna eikä päätöksenä.
Asukkaat valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen, koska katsoivat prosessissa olleen lainvastaisuuksia.
Skanska haki ja sai rakennuslautakunnalta tänä keväänä luvan aloittaa asuntolan rakennustyöt, vaikka asukkaiden valitusasia oli vielä oikeudessa kesken.
Skanska perusteli hankkeen kiirehtimistä mielenterveyskuntoutujien asuntopulalla. Yhtiö latasi pöytään 350 000 euron vakuusrahan, jolla tontti olisi palautettu nykykuosiinsa, mikäli asukkaat olisivat voittaneet oikeuskäsittelyn.

Skanska ei kuitenkaan koskaan käyttänyt optiotaan.
– Nyt asiassa ei ole mitään lisää kerrottavaa, mutta kuukauden parin päästä voimme tiedottaa. Rakentamisen valmistelu on käynnissä, totesi toimitilarakentamisen aluejohtaja Vesa Tähti Skanskasta torstaina.
Asemakaavassa 3641 neliömetrin tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa 1821 neliömetrin verran. Skanskalle on lupa ylittää neliömäärä noin 130:llä.
Ennen Skanskan tuloa tonttia varattiin vuodet 2003–2005 liikuntaesteisten perheiden Hitas-hanketta varten.

Pirjo Pihlajamaa