Etusivu Lähipolitiikkaa Päättäjien Palsta

Varavaltuutetut

Varavaltuutetut Antti Vuorela, Mirka Vainikka, Maria Landén, Zahra Abdulla ja Tuulikki Vuorinen

MUKANA NYT MYÖS VARAVALTUUTETUT

1. Mikä sai sinut mukaan politiikkaan?
2. Mitä eroa on olla varavaltuutettuna ja valtuutettuna? Osallistutko usein valtuustokokouksiin?
3. Millaisissa asioissa toivot asukkaiden olevan sinuun rohkeasti yhteydessä?

Mirka Vainikka, 40, Malmi. SDP. Varavaltuutettu, Vuosaaren Urheiluhallit Oy:n jäsen. Toiminnanjohtaja, Irti Huumeista ry.

1. Sosiaali- ja terveyspolitiikka on intohimoni. Työskentelin 2000-luvun taitteessa kotihoidossa, jolloin kotipalvelu ja -sairaanhoito yhdistettiin ja alkoi kilpailutus. Toivoin, että ikäihmisen hoitaisi yksi kokonaisvaltaisesti eikä usea pientä osaa palvelusta. Halusin edistää ihmisten hyvinvointia. Sillä tiellä olen.

2. Kun Sdp:n valtuustoryhmä oli suurempi, osallistuin lähes aina. Nyt harvemmin. Varavaltuutettuna kokouskutsu tulee usein nopealla aikataululla. Siksi asioihin täytyy paneutua aina, ja pitää olla valmis lähtemään.

3. Olen toiminut pitkään kuntapolitiikassa, työskennellyt sosiaali- ja terveysaloilla sekä kasvanut Koillis-Helsingissä, joten luonnollisesti sosiaali- ja terveyssektorin sekä Koillis-Helsingin asioilla on erityinen paikka sydämessäni.

Tuulikki Vuorinen, 54, Tapanila. KD. Varavaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakuntajaoston jäsen, kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsen. Lehtori, Suomen Diakoniaopisto.

1. Se hymyilyttää yhä. Lupasin edellisvaaleissa olleelle puolisolleni, että minun vuoroni on seuraavissa. Sitten yritin hangoitella, mutta toisaalta oli paljon asioita, joita haluan edistää: lasten, nuorten, lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointi. Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus ovat investointi tulevaisuuteen.

2. Varavaltuutettuna nostan esille erityisesti terveys- ja koulutusalan asioita. Vanhustyön opettajana totean ilolla, että opiskelijamme ovat motivoituneita ja haluavat kehittyä luotettaviksi ammattilaisiksi. Valtuustokokouksiin osallistun satunnaisesti.

3. Minua saa lähestyä kaikessa arkisessa, sekä kaupungin että seurakunnan päätöksentekoon liittyvässä. Vuoropuhelua ja yhteiskunnallista vastuun kehittämistä ja kantamista tulee jatkaa ja tehdä yhdessä eri toimijoiden kesken – kirkolla on paljon annettavaa.

Koillis-Helsingin 9 valtuutettua ja 6 varavaltuutettua vastaavat vuorotellen myös lukijoiden kysymyksiin. Meilaa niitä pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstaa 045 3489 373.

Varavaltuutetut

Varavaltuutetut Antti Vuorela, Mirka Vainikka, Maria Landén, Zahra Abdulla ja Tuulikki Vuorinen

Nyt mukana myös varavaltuutettuja!

1. Mikä asia ja milloin sai sinut mukaan politiikkaan?
2. Mitä eroa on olla varavaltuutettuna ja valtuutettuna? Miten usein osallistut valtuustokokouksiin?
3. Millaisissa asioissa toivot asukkaiden olevan sinuun rohkeasti yhteydessä?

Zahra Abdulla, 53, Pukinmäki. VAS. Varavaltuutettu, liikuntajaoston jäsen. Sairaanhoitaja/kätilö, keikkatyöntekijä.
1. Vuonna 1995 työskentelin tulkkina pääkaupunkiseudulla. Hermostuin silloin kaupungin virastojen jäykkyyteen ja päätin, että asialle pitää tehdä jotain. Toisaalta olen aina ollut maailmanparantajatyyppi ja haluan vaikuttaa lähiympäristööni.
2. Osallistun aina kun varsinainen jäsen on estynyt.
3. Olen arkipoliitikko. Minua kannattaa ehdottomasti lähestyä kaikissa ihmistä lähellä olevissa asioissa kuten luonto, lapset ja lähipalvelut.

Maria Landén, 31, Suutarila. PS. Varavaltuutettu, pelastuslautakunnan jäsen, käräjäoikeuden lautamies.
1. Moni asia vaikutti valintaani lähteä politiikkaan. Olen nuoresta asti ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja huomannut herkästi epäkohtia. Lähdin noviisina suoraan eduskuntavaaleihin vuonna 2011 ja sillä tiellä ollaan.
2. Sanoisin, että varavaltuutetulla on lähes yhtä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin kuin varsinaisella valtuutetulla muun muassa valtuustoaloitteiden ja lautakuntien kautta. Varavaltuutettuna pääsen kokoukseen välillä kerran kuussa, kun taas toisinaan voi tulla pitkäkin tauko.
3. Koillis-Helsingin asukkaat voivat olla minuun yhteydessä missä vain alueen asioissa. Suosittelenkin ihmisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä, mikäli joku mietityttää päätöksenteossa tai alueelta löytyy kehittämiskohteita. Se hyödyttää päättäjiäkin, kun saa laajalti tietoa epäkohdista.

Antti Vuorela, 44, Tapanila. SDP. Varavaltuutettu, HSY:n hallitus, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallitus. Diplomi-insinööri, HSL.

1. Sain kipinän lähteä ehdokkaaksi, kun näin 1990-luvulla alueellamme epäkohtia, jotka halusin korjata. Pääsin valtuustoon ja sain Vanhalle Tapanilantielle jalkakäytävän ja pyörätien ja Kotinummen koululle liikennevalot. Asukkaiden asioiden hoitaminen on minun juttuni. Haluan tehdä työtä kaikkien asukkaiden hyväksi. Seuraavaksi pitää saada Malmin aseman rikkinäiset liukuportaat kuntoon ja perusparannus koko Malmin asemalle.
2. Valtuutettu osallistuu kokouksiin aina. Varavaltuutettu osallistuu vain, jos varsinainen valtuutettu ei pääse. Saan välillä kutsuja.
3. Kaikissa asioissa, jotka ovat asukkaille tärkeitä ja jotka kuuluvat kaupungin tehtäviin. Yhdessä asukkaiden ja kaupungin virkamiesten kanssa keksimme ratkaisuja. Sähköpostini on vuorela.antti@gmail.com.

Koillis-Helsingin 9 valtuutettua ja 6 varavaltuutettua vastaavat vuorotellen myös lukijoiden kysymyksiin. Niitä voi meilata pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstata 045 3489 373.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

1. Missä asioissa äänestäjäsi ovat olleet sinuun yhteydessä tällä vaalikaudella?
2. Esimerkki yhteydenotosta, johon olet ja et ole voinut poliitikkona vaikuttaa?
3. Minkä tyyppisissä asioissa kannattaa olla yhteydessä?

Alviina Alametsä, 26, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Mielenterveyspoolin hankepäällikkö.
1. Olen selvitellyt, mikseivät joidenkin juna-asemien liukuportaat toimi, ja vaikuttanut, jotta muunsukupuoliset helsinkiläiset saisivat tarvitsemansa terveyspalvelut. Autan aina parhaani mukaan: pienetkin asiat voivat helpottaa kaupunkilaisten arkea.

2. Olen pystynyt edistämään monia kuntalaisten toiveita – esimerkkinä aloitteeni avoimesta mielenterveysklinikasta, ja ponteni Puistolan aseman viihtyisyyden lisäämiseksi. Monissa asioissa tarvittaisiin kuitenkin kaupungin lisäksi valtion panosta.

3. Yksittäiset valtuutetut eivät voi vaikuttaa kaikkeen, mutta he voivat myös auttaa löytämään oikean tahon. Valtuutetuille kannattaakin kertoa sekä arjen kehitysehdotuksia, että korkealentoisia ideoita Helsingin parhaaksi.

Abdirahim Husu Hussein, 40, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Paljon etenkin perus- ja ammattikoulutukseen sekä varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa.

2. Esimerkiksi koulutukseen liittyen sain autettua perhettä, jota ei ollut huomioitu kielimuuriin liittyvien väärinkäsitysten takia oikein. Sen sijaan Turunlinnantien liikenneturvallisuuteen liittyvä aloitteeni jäi kahden äänen päähän, mikä oli lopulta hyvä, koska sain kuulla, että koko Puhoksen alue uudistuu ja suunnitelmat ovat hyvät.

3. Minulle kirjoitetaan paljon facebookissa ja lisäksi olen vuoden alusta ollut ihmisten tavattavissa joka kuun kolmas perjantai. Olen tavannut ihmisiä kantaväestöstä ulkomaalaisiin ja kuullut esimerkiksi oleskelulupaan ja naapuriongelmiin liittyvistä asioista. Ajan välillä taksia, jossa myös kuulen kaupunkilaisia.

Mari Rantanen, 42, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali- ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.
1. Ylivoimaisesti eniten laittomasti maassa olevien palveluiden laajentamisesta, jota helsinkiläisten oli vaikea sulattaa. Myös vanhukset, omaishoitajuus, vammaiset, kouluasiat, liikennesuunnittelu jne. Viimeisin ryöppy oli piikkihuonekeskustelu sekä Hurstin lisäavustuksen epääminen.

2. Valitettavasti Perussuomalaisilla on vain neljä valtuutettua. Olemme pieni vähemmistö, eikä yhteistyö kanssamme liene kovin ”muodikasta”. Teemme parhaamme. Tarvittaessa vien virkamiehille asukkaiden pulmia, joita on käsittääkseni ratkottu nopeastikin.

3. Olen kuntalaisten edustaja, ääni ja heillä ”töissä”. Yhteydenottoja tulee paljon ja otan niitä mielelläni vastaan. Haluan kuulla mitä helsinkiläiset toivovat edustajansa edistävän.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

LUKIJA KYSYY
1. Helenin biolämpökeskus mahtuisi Kivikossa olevalle alueelle. Se kävisi Helenille, mutta kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on 9.10.2017 päättänyt vuokrata Helenille sopivaa maata ruotsalaiselle kiinteistöfirmalle. Voisitteko poliitikkoina estää sopimuksen allekirjoituksen, ja ajaa tilalle biolämpölaitosta?


2. Ymmärrättekö, että jos Tattarisuon biolämpökeskus tulee toiseen nyt osoitetuista paikoista, pilataan Puistolan, Heikinlaakson ja Alppikylän asuinympäristö mm. rekoilla ja varmistetaan lentoliikenteen loppu Malmilla?


3. Voisitko poliitikkona oikeasti tarttua tähän asiaan? Eikö taustalla ole liian paljon omituisuuksia?

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Viikinmäki. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Harmittava tieto, Kivikko olisi todella mainio biolämpökeskukselle. Anni Sinnemäen (vihr.) luotsaama kaupunkiympäristön toimiala haluaa kohdistaa mm. lentotoiminnan estävän lämpölaitoksen asutuksen viereen. Valta on rajallista, kaupunginvaltuutettuna on yksinään voimaton estämään vuokrasopimusta. Ideatasolla vaihtokauppa olisi mainio, yrityksille hienot puitteet tarjoava ruotsalaisten kiinteistökonsepti passaisi Puistolaan.
2. Ymmärrän. Olen mm. valtuustokollega Terhi Peltokorven kanssa neuvotellut asiasta Helenin kanssa, käynyt lukuisia asukaskeskusteluja ja maastokatselmuksessa. En usko, että kaupunkiympäristön halu saada lämpölaitos Puistolaan niittaa ”vahingossa” Malmin lentotoiminnan.
3. Malmin lahtaamiseen mahtuu tukuittain ihmeellisyyksiä. Varmasti me koillisen valtuutetut teemme laitosasiassa voitavamme. Haastetta tuo päätös luopua kivihiilestä, korvaavia energian tuottajia on pakko löytää.

Veronika Honkasalo, 43, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallitus, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1.-3. Tälla hetkellä on vasta YVA-menettely menossa, asiaa selvitetään ja päätöstä voimalan sijoittamisesta ei ole tehty. Haluan nähdä YVA-menettelyn tulokset ja asiaan liittyvät selvitykset muun muassa luontoarvojen huomioimisesta ja perehtyä niihin huolellisesti, kun asia aikoinaan tulee päätettäväksi. Minulla on myös suunnitelmissa tutustua sijoitusvaihtoehtoihin paikan päällä. Helsingin on päästävä fossiilisista polttoaineista eroon – erityisesti kivihiilestä. Siksi tarvitaan nopeasti kestäviä ratkaisuja. Biomassa ei välttämättä kuitenkaan ole ekologisesti kestävin ratkaisu.

Sinikka Vepsä, 62, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1.Teen parhaani. Toivon, että me Koillis-Helsingin valtuutetut yhdistämme voimamme ja yhteistyössä onnistumme torppaamaan vuokrauksen. Selvitystyötä täytyy tehdä. Olen lähettänyt sähköpostia tahoille, jotka toivottavasti voivat estää tai ainakin hidastaa vuokrasopimuksen tekoa, jotta lisäselvityksiä voidaan tehdä.
2. Ymmärrän tilanteen täysin. Tämä on väärin asuinalueitamme ja asukkaita kohtaan. Hankkeen tarkoitus on ilmeisesti varmistaa toteutuessaan lentoliikenteen lakkauttaminen. Todella väärin toimittu.
3. Olen jo tarttunut. Tämä suhmurointi saattaisi kiinnostaa MOT-ohjelman toimittajiakin. Ruotsalainen kiinteistöfirma voisi vuokrata tilat vaihtoehtoisesti vaikka Tattarisuolta ja biolämpölaitos kuuluu Kivikkoon.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

LUKIJA KYSYY
1. Kannatatko biolämpölaitosta Tattarisuolle?
2. Millaista palautetta olet saanut asukkailta laitokseen liittyen?
3. Olisiko kasvihuonepäästöistä eroon pyrkivän Helsingin rakennettava oma pienydinvoimalaitos?

Kauko Koskinen, 79, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.
1. En kannata biolämpölaitoksen rakentamista Tattarisuolle. Jos sellainen pitää alueelle rakentaa, niin Kivikon teollisuusalueelta löytyy neljän hehtaarin suuruinen tontti tähän tarkoitukseen. Tällöin lämpölaitoksen sijainti on kaukana asutuksesta.
2. Kaikki asukkailta saamani palaute on ollut kielteistä ehdotetun sijainnin osalta. Asukkaille on aikaisemmin luvattu, että Alppikylän huippua kehitetään ympärivuotiseksi tapahtumapuistoksi. Itsekin olen tehnyt kaupunginvaltuustossa aloitteen kuntoportaiden rakentamisesta Alppikylän huipun mastoon.
3. En myöskään ainakaan tällä tietämyksellä kannata pienydinvoimalaitoksen rakentamista Helsinkiin. Länsimaissa pienille ydinreaktoreille ei ole vielä annettu viranomaislupia, ja ne ovat tulossa markkinoille vasta monen vuoden päästä.

Terhi Peltokorpi, 43, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. En kannata biolämpölaitoksen rakentamista esitetylle paikalle. En suhtaudu koko hankkeeseen kielteisesti, mutta suunniteltu paikka on huono. Laitokselle on esitetty vaihtoehtoisia paikkoja. Näiden sopivuus pitäisi selvittää.
2. Asukkaat ovat suhtautuneet kielteisesti laitoksen rakentamiseen Tattarisuolle. Olen käynyt asukkaiden kanssa tutustumassa alueeseen ja käynyt keskustelua kasvotusten, sähköpostilla ja somessa. Kävimme myös yhdessä tapaamassa Helenin edustajia.
3. Olen suhtautunut tähän mennessä aina kielteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Erilaisia vaihtoehtoja voi toki selvittää. Kaupungin kiinteistöissä ja helsinkiläisissä kotitalouksissa on myös mietittävä energian säästöä ja omaa tuotantoa (esim. aurinkopaneelit).

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. En kannata, paikka on liian lähellä asutusta, kouluja ja päiväkoteja. Vaihtoehtoisia paikkoja on lähistöllä: Kivikko tai toisella puolella kuntarajaa Vantaan puolella, yhteistyössä Helenin ja Vantaan Sähkön välillä. Molemmissa paikoissa olisi enemmän tilaa, ja vähemmän asutusta.
2. Yksinomaan kielteistä – tai mieluummin sanoisin myönteistä, eli hyvän asuinympäristön puolesta!
3. En sulkisi sitäkään kokonaan pois, kunhan turvallisuus voidaan taata. Mutta vaikea uskoa, että asukkaat haluaisivat sellaisiakaan lähelle. Mutta ensisijaisesti maalämpöä, maakaasuvoimaa, aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja aaltovoimaa merestä.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

1. Onko Helsingin strategiaan kirjattu visio olla ”maailman toimivin kaupunki” realistinen tavoite vai vain sanahelinää?
2. Missä asioissa tavoite on jo saavutettu?
3. Missä pitäisi vielä petrata?

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Siinä mielessä realistinen, että Helsinki on keskikokoinen suurkaupunki. Tarpeeksi iso, jotta palveluja löytyy. Eli ei se sanahelinää ole, mutta haasteita löytyy.
2. Hyvä joukkoliikenne, hyvät päiväkodit, koulut ja terveyden- ja sairaudenhoito. Ainakin vielä on paljon viheralueita ja toistaiseksi oma lentokenttäkin, Malmilla.
3. Lista on pitkä. Esimerkiksi liikenteen sujuvuus tällä niemellä on suuri haaste, tarvitsisimme keskustaan autotunnelin länsi-itä-suunnassa. Se ohjaisi varsinkin laivasatamien raskaan liikenteen pois keskustan ahtaudesta. Tarvitsemme asuntoja. Terveyden- ja sairaudenhoito on taattava uusissakin hallintomalleissa. Ikäihmisten palveluissa on parannettavaa.

Sinikka Vepsä, 62, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1. Se on mahtipontinen tavoite, johon on vielä paljon matkaa.
2. Julkinen liikenne, etenkin lähijunaverkosto ja metro toimivat hyvin. Ensi vuonna toivottavasti toteutuva toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus on hieno asia.
3. Homekoulut ja päiväkodit on kunnostettava. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää ryhmäkoteja ja hoitajia. Lääkärille pitää päästä ajallaan. Vähät viheralueet ja Malmin kenttä täytyy pelastaa.

Veronika Honkasalo, 43, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1. Riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Varmasti satsaus Helsingin viestintään ja digitaalisuuteen näkyy parempana Helsinki-ilmeenä. Minua kiinnostaa toimivuus asukkaiden näkökulmasta. Pääseekö hoitoon, järjestyykö päivähoitopaikka, korjataanko homekoulut tarpeeksi ripeästi? Näistä näkökulmista Helsinki ei ole kovin toimiva.
2. Helsinki on hieno tapahtumakaupunki, ilmeeseen on satsattu ja keskustassa tapahtuu paljon. On avattu mm. Amos Rex ja pian Oodi. Toimivuus ei saisi silti koskea vain kantakaupunkia.
3. Olen kaupunginhallituksessa ehdottanut huomattavasti enemmän satsauksia varsinkin raiteiden varren lähiöihin. Helsinki on muutakin kuin kantakaupunki. Arvostus näkyy siinä, miten lähiöiden hyvinvointiin satsataan.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

1. Kehitetäänkö Helsinkiä tasapuolisesti akselilla keskusta-esikaupungit?
2. Onko alueellista epätasa-arvoa rakentaa kaikki vetonaulat kantakaupunkiin?
3. Miksei arkkitehti- ja designmuseota sijoiteta vaikka Malmille nostamaan aluekeskuksen profiilia?

Abdirahim Husu Hussein, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Eiköhän yritystä ole saada erilaisia palveluja myös keskustan ulkopuolelle, mutta keskustan kehittäminen taitaa olla enemmän painopiste. Tasapuolisuutta on hyvä pitää koko ajan mielessä Helsingin asioista päätettäessä.
2. Totta kai vetonaulat kannattaa rakentaa sinne, mihin ihmiset pääsevät niitä helposti katsomaan, mutta kyllä moneen esikaupunkiinkin pääsee kätevästi.
3. Käsittääkseni tässä on kysymyksessä valtion kanssa yhdessä tehtävä hanke, joten sijoituspaikan suhteen pitää neuvotella myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Voi olla, että tämä kuvio vie museon ”Helsingin merelliseen keskustaan”, kuten asiasta tilatussa selvityksessä sanotaan. Tässä täytynee miettiä Suomen tavoitteita Helsingin aluekehitystavoitteiden lisäksi.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Tasapuolisuutta on aina vaalittava. Asukkaan näkökulmasta se on oikeutettu vaade. Olen peräänkuuluttanut aina tasapuolisuutta ja vaatinut Koillis-Helsinkiin samoja palveluja ja elinehtoja kuin on muuallakin Helsingissä. Tietysti on palveluja, jotka luonnollisesti sijoittuvat keskustaan.
2. On luonnollista hyväksyä, että esim. helsinkiläisille ja turisteille merkittävät kulttuuripalvelut löytyvät kantakaupungista. Mutta on myös julkisia hankkeita, joita voidaan kantakaupungin asemasta hyvin rakentaa Koillis-Helsinkiin.
3. Näille lienee keskusta paras. Esimerkiksi päivän risteilyvieraita on vaikea houkutella Malmille. Kasvava turismi on Helsingille hieno ja tärkeä asia. Malmin aluekeskuksen profiilin nostamisessa meillä koillisenkin valtuutettuilla rittää kyllä työsarkaa.

Terhi Peltokorpi, 43, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. Tässä on parantamisen varaa. Eri alueita pitäisi kehittää mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Erityisen tärkeää tämä on asukkaiden jokapäiväisten palveluiden kehittämisessä ja sijoittamisessa sekä suunnitellessa alueille esim. viheralueita ja leikkipuistoja.
2. Houkuttelevia kohteita pitää rakentaa myös kantakaupungin ulkopuolelle, mutta en pidä isona ongelmana sitä, että monet myös turisteja houkuttelevat palvelut sijoittuvat kantakaupungin tuntumaan. Pidän erittäin tärkeänä, että mm. kulttuuripalveluita olisi nykyistä enemmän kaikissa lähiöissä.
3. Pidän tärkeänä Malmin alueen kehittämistä, mutta noiden museoiden yhdistämistä selvittänyt työryhmä esitti museon sijaintipaikaksi Hanasaaren voimalaitosta, Hietalahdenrantaa tai Metropolian rakennuksia Albertinkadulla.

Pirjo Pihlajamaa

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

1. Mikä on mielestäsi alin hyväksyttävä asunnon minimikoko yhdelle ihmiselle Helsingissä?
2. Sallisitko Koillis-Helsinkiin 15 m2:n minikoteja 500 euron kuukausivuokrahintaan kuten Vantaalla on tehty?
3. Missä haarukassa liikkuu kohtuullinen neliövuokra Koillis-Helsingissä?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Mielenterveyspoolin hankepäällikkö.
1. Riippuu ihmisestä ja elämäntilanteesta. Esimerkiksi 15 neliön asunto, joka on korkea ja parvellinen, voi soveltua oikein hyvin opiskelijalle, joille tutkitusti tärkeimpiä valintatekijöitä on hinta. Meidän täytyy saada hinnat alemmas. Hyvin pienissä asunnoissa vuokran tulee mielestäni olla alle 500 euroa.
2. Sallisin, mutta vuokran tulisi olla vielä alhaisempi. Pienituloiselle kohtuullinen vuokra minikodista liikkuu 300 – 400 eurossa.
3. Se riippuu asunnon kunnosta, sijainnista ja muista tekijöistä. Helsingin täytyy mahdollistaa kaikille sellainen asumismuoto, joka ei vie yli 40 %:a henkilön tuloista. Vuonna 2016 helsinkiläisen tuloista keskimäärin 60 %:a kului asumiseen, ja asumisen hinta on vain noussut.

Björn Månsson, 64, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Opiskelijalle tai nuoren sinkun tai vaikkapa vasta eronneen, yksin asuvan ensiasunnoksi varmasti voisi riittää 20-30 neliötä, kunhan on keittiövarusteet ja kylpyhuone suihkulla.
2. Sallisin, mutta mieluummin vähän isompia – katso edellinen vastaus! Jotta ei syntyisi segregaatiota, pitäisi samassa kerrostalossa olla erikokoisia asuntoja, erikokoisille talouksille.
3. Tähän en pysty vastaamaan. Riippuu niin paljon asunnon koosta, varustetasosta ja kunnosta.

Mari Rantanen, 42, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.
1. Tähän ei liene yhtä oikeaa vastausta. Kun kysymyksessä on maan kalleimmat neliöt, olisi hyvä pohtia, miten talous kestää vuosikausia tukea saavien asumista Helsingissä. En tarkoita hetkellisiä tukitarpeita kuten opiskelu tai sairaus. Valitettavasti Helsingin muuttovoitto ei näytä perustuvan työssä käyvien muuttamiseen. Pienipalkkaiset eivät enää kykene asumaan täällä, mutta tukia käyttävät kykenevät. Tässä on räikeä ristiriita.
2. Näiden minikotien neliöhinta on posketon, yli 33 euroa. Taas tullaan siihen, maksetaanko neliöitä asumistukimekanismin kautta.
3. Helsingissä ei ole nyt kohtuullista vuokratasoa. Ihmisen pitäisi voida tulla toimeen (pienelläkin) palkalla. Tämän kasvaneen ongelman taittamiseksi olisi seuraavan hallituksen tehtävä toimia. Asuin 15 vuotta sitten hyvällä asuinalueella yksityisellä vuokralla, neliö kaksiossa oli alle 12 euroa. Tämä oli kohtuullinen. Sen pystyi pienellä palkalla yksinhuoltajana maksamaan ilman asumistukea.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

1. Miksi te aina vain puolustatte lentokenttää?


2.Onko teillä tai perheenjäsenillänne lentolupakirjat?


3. Kuinka monta kertaa olette häirinneet alueen asukkaita lentämällä pienkoneella Malmilta jonnekin?

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Ympäristön asukkaista enemmistö haluaa kentän jatkavan. Helsinki tarvitsee elinkeinopoliittisin syin omaa pienkenttää. Toimivan kaupungin on oltava strategiansa mukaisesti kilpailukykyinen. Tulevaisuus on joustavien sähköpienkoneiden. Kenttä tarjoaa koko Koillis-Helsingin vilkkaimman kuntopolun. Kentän maisema-arvo on tärkeä, sisältäen linnuston ja lohijoen latvan. Rauhallinen kenttäkokonaisuus palvelee maaseutumaisena henkireikänä kiireisten kaupunkilaisten keskellä. Jos päädytään rakentamiseen, niin kentän maapohjan esirakentaminen suolle tulee veronmaksajille superkalliiksi.

2. Ei ole. Auton ajokortilla on pärjätty.

3. Ei kertaakaan. Enkä usko häirintään muutenkaan, ja tulevaisuus on äänettömien koneiden.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1.Koska en käsitä, miksi Helsinki on niin typerä, että hävittää toimivan kaupunkikenttänsä. Etenkin kun sähkölentokoneet yleistyvät. Helsingin Sähkölentokoneyhdistys omistaa jo tällaisen koneen. Akkukoneet ovat ympäristöystävällisempiä, meluttomia ja matkustajilleen edullisimpia liikkumismuotoja. Kenttä on valittu Euroopan 7 uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. Kirvesmiehen tyttärenä tiedostan, ettei kukaan järkevä päättäjä rakennuta kerrostaloja suoperäiseen maahan. Fallkullan vajoavat talot ovat elävä esimerkki, ettei tällainen rakentaminen kannata.

2. Ei.

3. Kerran. Lennon tarkoitus oli näyttää toiselle luottamushenkilölle, kuinka paljon parempaa rakennusmaata Helsingissä on muualla.

 

Kauko Koskinen, 78, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.

1. Olen nähnyt Malmin lentoaseman kehityksen alusta asti. Poikana tuli usein fillaroitua katsomaan koneita. Malmista on muodostunut Koillis-Helsingin merkittävä tunnusmerkki ja vahva alueen identiteetin luoja. Arkkitehtuuriset ja kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisia ja kentästä keskustellaan Unesco-tasolla. Viime aikojen toiminta on osoittanut, että kenttä on tarpeellinen ja elinkelpoinen. Pienkoneilmailu kasvaa voimakkaasti. Varsinkin sähköinen ilmailu tuo uusia mahdollisuuksia. Kansantaloudellisesti ja historiallisesti järkevintä on päättää säilyttää kenttä ja kehittää sitä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman kenttänsä. Rakennusmaasta ei ole merkittävää puutetta.

2. Ei ole.

3. En ole lentänyt Malmilta muilla kuin museokone DC Kolmosella. Minusta pienkoneista ei ole merkittävää häiriöitä ja äänettömät koneet ovat tulossa.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

Kauko Koskinen, Veronika Honkasalo, Heimo Laaksonen, Alviina Alametsä, Sinikka Vepsä, Abirahim Hussein, Terhi Peltokorpi, Björn Månsson ja Mari Rantanen

1. Onko ilmastonmuutoksen eteen tehty Helsingissä jo kaikki tarvittava?

2. Jos ei, niin mitä kaupunki ja sen asukkaat voisivat vielä tehdä?

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Ei missään nimessä. Sitä kohti kuitenkin mennään. Tähän kuuluu muun muassa fossiilisista polttoaineista eroon pääsy. En ole valtuustokaudellani kokenut, että kukaan haluaisi jatkaa niiden käyttöä. Halutaan uusiutuvaa energiaa.
2. Valtaosalle on itsestään selvää, että jätteen käsittelyyn kuuluu lajittelu. Kuitenkin joka seitsemäs helsinkiläinen on muualta muuttanut, ja heistä suurin osa ei ymmärrä jäteasioita, lajittelua ja kuinka paljon voi henkilökohtaisella tasolla vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että Helsingin pitää monikielistää ja -puolistaa viestintää niin, että sen saa myös 100 000 ulkomaalaistaustaista.

Veronika Honkasalo, 42, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1. Helsinki on vasta ottamassa ensiaskelia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, valitettavasti. Hyvää on se, että tällä strategiakaudella hyväksytään yli puoluerajojen, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja sen pysäyttämiseksi pitää tehdä kunnianhimoisesti töitä. Mutta valitettavasti konkreettisten toimien kohdalla (mm. autoilu, päästöjen vähentäminen) ei ollakaan enää poliittisesti samaa mieltä ja päätökset ovat siksi vaikeita. 
2. Helsinki on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja ja olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Tämän lisäksi Helsingin tulee satsata tuntuvammin uusiutuvaan energiaan, julkiseen liikenteeseen ja helpottaa kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia. Muuan muassa kasviruokailua on lisättävä huomattavasti julkisissa joukkoruokailuissa, kierrättämisen ja energian säästämisen tulee olla helppoa ja asuntoja on rakennettava energiatehokkaasti.

Terhi Peltokorpi, 42, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. Ei ole.
2. Merkittävin päätös, jonka Helsinki voisi tehdä on luopua kivihiilen polttamisesta mahdollisimman pian. Muita tärkeitä tekoja ovat: joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin omissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantaminen ja lämpötilan laskeminen lämmityskaudella edes asteen alemmaksi, jätemäärän vähentäminen, kaupungin järjestämissä joukkoruokailuissa (työpaikat, koulut, päiväkodit, laitokset ym.) tarjottavan ruoan ilmastovaikutusten arvioinnin lisääminen ja raaka-ainevalintojen tekeminen ilmastoystävällisin periaattein. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea kasvisten määrän lisäämistä. Me kaupunkilaiset voimme tehdä samanlaisia valintoja kotona ja liikkua nykyistä enemmän kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä yksin autoilun sijaan ja välttää/vähentää lentämistä ja tarpeetonta kulutusta.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

12Seuraava Page 1 of 2

PÄÄKIRJOITUS

teija loponen

KULTTUURI

URHEILU

KUMPPANIT

UUSIMMAT UUTISET

© Copyright 2014 - Koillis-Helsingin Lähitieto. Toteutus Fiilispaja.