Etusivu Pääkirjoitus

teija loponen

YK:n yleiskokous on julistanut maaliskuun 20. päivän kansainväliseksi onnellisuuden päiväksi. Päivän tarkoituksena on keskittää huomio onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyteen. Onnellisuuden päivänä YK kutsuu jäsenvaltioita, kansainvälisiä ja kansallisia organisaatioita sekä myös kaikkia ihmisiä yksilöinä juhlistamaan onnellisuutta. Onnellisuuden päivää on juhlistettu vuodesta 2013. Suomessa harvempi taitaa tietää tästä onnellisuuden päivästä siitäkään huolimatta, että YK:n raportin mukaan Suomi oli viime vuonna maailman onnellisin maa. Listalla oli 156 maata, joita tarkasteltiin muun muassa elinajanodotteen, sosiaalisen tuen ja korruption pohjalta. Itse onnellisuus mitattiin kuitenkin ihmisten omien arvioiden mukaan, sen, miten ihmiset eri maissa kokivat omakohtaisen hyvinvointinsa.

On upeaa, että me voimme kokea olevamme onnellisia, vaikka osa vanhusten hoitolaitoksista ei hoida tehtäviään kunnolla, terveysasemille saa paikoitellen jonottaa pitkään, työttömiä on yhä runsaasti, leipäjonoissa riittää väkeä ja itsemurhia tehdään etenkin nuorten keskuudessa aivan liikaa. Onneen on kuitenkin roppakaupalla syitä. Meillä on itsenäinen maa, sananvapaus, sosiaalitukia, maksuton kunnallinen terveydenhoito, ilmainen peruskoulu, kohtuuhintainen päivähoito, paljon harrastusmahdollisuuksia ja varsin puhdas luonto.

Meillä Koillisessa on erityisenä ilona lähivedet Vantaanjoki, Keravanjoki ja Longinoja, joiden rannoilla moni käy virkistäytymässä. On luontoa Malmin lentokentän ympärillä ja pikkumetsiköissä, paljon puistoja ja hyviä ulkoilupaikkoja. Syitä olla onnellinen löytyy varmasti yllin kyllin, kun niitä ryhtyy pohtimaan. Yksi tärkeä tekijä ovat läheiset ja ystävät. Ehkä voisikin miettiä, miten tehdä joku ystävä onnellisemmaksi.  Tänään keskiviikkona monet tekee onnelliseksi myös kevätpäiväntasaus, hetken yö ja päivä ovat yhtä pitkät ja siitä päivät alkavat aina vain pidentyä. Päivien pidentyessä riittää varmasti myös intoa osallistua erilaisiin tapahtumiin ja niitähän meillä riittää kevään edetessä.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Soten kaatuminen oli viime viikon suuri uutisaihe. Soten ja myös hallituksen kaatuminen osuivat samalle päivälle, jolloin Medialukiossa pidettiin suuri vaalipaneeli, johon suurten puolueiden edustajia ministereitä myöten oli tulossa. Vaalipaneelin aikataulua hallituksen kaatuminen hivenen sotki, mutta vastaavasti Medialukio sai osakseen ennakoitua enemmän valtamedian kiinnostusta. Tapanilaan Moisiontielle kerääntyivät niin Ylen, MTV:n kuin muidenkin tiedotusvälineiden kuvaajat ja toimittajat. Medialukiolaiset saivat roppakaupalla kokemusta tiedotusvälineiden tavoista toimia. Tapahtumaa järjestäneille nuorille päivä oli varmasti ainutlaatuinen ja muistutti siitä,  että aina pitää varautua myös yllätyksiin.

Yhteiskunnassa tapahtuu koko ajan hurjaa kehitystä. Asioiden tärkeysjärjestyksiä pohditaan ja joihinkin asioihin panostetaan taloudellisesti paljonkin. Jatkuvasti kehittyvän tietotekniikan käytön lisääminen kouluissa on yksi painotusalueista. Samalla pienet, mutta tärkeät perustarpeet saattavat jäädä jalkoihin. Yksi sellainen ovat matkapuhelimet, joita ei ole katsottu tarpeelliseksi hankkia kaikkiin kouluihin, vaikka opettajien pitää lapsiryhmien kanssa liikkua myös koulurakennuksen ulkopuolella. Sama tilanne on varmasti monissa päiväkodeissa, joissa tehdään retkiä. Vanhemmista tämä on selkeä turvallisuusriski ja siksi Jakomäen peruskoulussa he ovatkin itse hankkineet puhelimia ja liittymiä opettajien käyttöön.

Tasan viikon päästä on kevätpäivänseisaus. Pidenneet päivät lisäävät intoa muun muassa ulkoiluun. Ensi viikolla vietetään myös Minna Canthin päivää sekä tasa-arvon päivää. 1800-luvulla vaikuttanut Minna Canth teki uraa niin kirjailijana, ensimmäisenä suomenkielisenä naistoimittajana kuin myös yhteiskunnallisena vaikuttajana raivaten tietä naisille. Viime perjantaina vietettiin naistenpäivää ja julkistettiin monenlaisia tietoja naisten asemasta. Autoklinikan kyselytutkimus kertoi, että nykyään autokorjaajan sukupuolella ei ole enää väliä. 91 prosenttia vastanneista vakuutti luottavansa yhtä lailla naisen korjaamaan autoon. Perinteiset naisten ja miesten työt ovat sekoittuneet ja joillakin aloilla enemmistösukupuolen määrä on jopa vaihtunut. Kehitystä tapahtuu.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Helsinki on luokiteltu turvalliseksi kohteeksi. Helsingin yleinen turvallisuusindeksi on 83/100, joka on parempi kuin Suomen kaupunkien keskiarvo 77/100. Turvallisuusindeksi antaa Helsingille lukeman 90 päiväsaikaan ja 76, eli melko hyvä, yöllä. Kaikki tarkasteltavat riskit ovat Helsingissä tasoa matala, ainoastaan rikollisuuden nousu kolmen viimeisen vuoden aikana poikkeaa linjasta saaden arvosanan kohtalainen. Helmikuun lopussa julkaistu turvallisuustutkimus paljastaa, että helsinkiläisten turvallisuuden tunne on kohentunut. Turvallisuuden koetaan parantuneen niin omilla asuinalueilla kuin keskustassa.

Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että heidän oma asuinalueensa tuntuu turvalliselta myöhään viikonloppuiltaisin. Tässä arviossa parannusta on tapahtunut kolmen vuoden takaiseen tutkimuskierrokseen verrattuna 3,5 prosenttiyksikköä. Erityisesti vieraskieliset vastaajat kokevat oman asuinalueen turvallisemmaksi kuin edellisessä tutkimuksessa. Osa vastaajista ilmoitti Helsingin yleisen turvallisuustilanteen heikentyneen viime vuosina. Vajaa 40 prosenttia katsoi, että turvallisuustilanne on pysynyt ennallaan, 25 prosenttia koki sen heikentyneen ja vain 15 prosenttia parantuneen. Tätä saattaa selittää se, että vastaajien turvallisuuskokemukset perustuvat arjessa nähtyihin ja koettuihin asioihin, kun taas näkemykseen yleisestä turvallisuustilanteesta saattavat vaikuttaa uutisoidut asiat.

Viime viikkoina täällä Koillisessa on koettu useampia vakavampia rikoksia, kuten viimeisimpinä lasten yliajoyritys ja aseellinen ryöstö. Ne ovat kuitenkin selkeitä poikkeuksia. Moni on huomannut myös huumausaine/pillerikauppaa käytävän niin Malmin torilla kuin muissakin kaupunginosissa. Sellaista lintukotoa ei taida ollakaan, missä minkäänlaista rikollisuutta ei olisi. On kuitenkin kaikkien etu, että havainnoista tiedotetaan heti poliisille ja toivotaan heidän resurssiensa riittävän asioiden tutkintaan. Silmät sulkemalla eivät asiat parane. Asennekasvatuksen muiden auttamiseen tulee lähteä jo pienistä lapsista.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Viime viikkojen lämmönvaihtelut ovat saaneet monista jalkakäytävistä luistelurataan verrattavia kulkureittejä. Jos jalkakäytävästä on huolehdittu koko talven hyvin, on se todennäköisesti nyt auringon ansiosta paljas ja helppokulkuinen. Valitettavan monella jalkakäytävällä ja pihamaalla sekä alemmalla katuverkostolla on kuitenkin muhkurainen jääpeite, jossa hiekkakaan ei pysy. Liikenneturvan kyselyn mukaan peräti 40 prosenttia suomalaisista kertoo joutuneensa viimeisen vuoden aikana vaaratilanteeseen käveltyään keliin nähden liian liukkailla kengillä. Tosin aina ei hyvistä kengistä tai nastoistakaan ole apua. Se on näkynyt myös Malmin päivystyksessä.

Kaatuneista 27 prosenttia kertoi loukanneensa tai satuttaneensa itsensä liukastumisen seurauksena, ja joka kymmenes joutui käymään myös lääkärissä tai terveydenhoitajalla. Liukastumiset aiheuttavat kustannuksia sairaanhoidossa, mutta miljoonaluokan kustannukset syntyvät myös sairauspoissaoloista, päivärahoista, vakuutuskorvauksista, työkyvyn menetyksistä sekä lääkkeistä. Toisin kuin helposti ajatellaan, kaatumiset eivät ole vain ikääntyneiden ongelma. Tapaturmaherkintä aikaa ovat päivittäiset työmatkat. Liukastumisvammoja sattuukin eniten työikäisille. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vakavampia kuin nuoremmilla. Siksi moni ikääntynyt jääkin mieluummin seinien vangiksi liukkaiden viikkojen ajaksi, kuin lähtee ottamaan riskejä.

Edessä on Laskiaissunnuntai. Moni perhe lähtee silloin pulkkailemaan laskiaismäkeen, jos vain löytää jäättömän rinteen ylöspääsyä helpottamaan. Pukinmäessä vietetään paikallisten yhdistysten toimesta laskiaisriehaa Säveltäjänpuistossa ja Puistolassa Koudan kentällä toteutuu Lionsien tuttu Leijonarieha. Sitten Laskiaistiistaina taidetaan monilla työpaikoillakin  herkutella laskiaispullilla. Toivottavasti ilman, että yksikään työntekijä on poissa liukastumisonnettomuuden vuoksi.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Parhaillaan on käynnissä koululaisten talviloma, joten vapaapäiviä viettää varsin moni lapsi – ja lapsiperhe. Koillisessa on mainiot mahdollisuudet ulkoiluun. Malmin lentokentän latujen lisäksi jonkinsorttisia puistoreunojen hiihtolatuja on monissa paikoin, joskin osa niistä on nyt kovin jäisiä pinnaltaan. Liukumäissä huvittelua jäinen lumi ei haittaa, jos vain pääsee mäet ylös. Iloisia pulkkailijoita on näkynyt niin Tapanilan Hiidenkivenpuistossa, Suutarinnupilla, Suurmetsäntien täyttömäessä kuin Pukinmäessä Weisteen metsässä ja monessa muussakin paikassa. Mäkeä laskevien on syytä muistaa, että joukossa on myös pienempiä tenavia, jotka eivät välttämättä osaa isompien lailla pulkkaansa ohjata ja väistää.

Auringonpaiste ja lintujen laulu on jo monena päivänä luonut mielikuvaa kevään tulosta. Ystäväni kertoi jo nähneensä pajunkissoja. Silmää hiveleviä talvimaisemia näkee vaikkapa Longinojan varressa, jonne järjestetään kävelyretki erityisesti heille, joilla ei vakituista lenkkiseuraa ole, tai olo tuntuu yksinäiseltä. Ulkoiluun ei välttämättä seuraa tarvita, mutta onhan se mukavampaa kaksin tai ryhmässä. Ja jos ulkona oleminen alkaa riittää, voi katsella mitä mukavaa olisi tarjolla Malmitalossa tai kirjastoissa. Paljon täysin maksutontakin tekemistä on tarjolla niin aikuisille kuin lapsille.

Keväinen sää muistuttaa talven jälkeen pintaan pyrkivistä kasveista. Jyväskylän yliopiston juuri julkaisemassa tutkimuksessa kerrotaan, että vieraslajit leviävät tehokkaimmin lajiyhteisöön, joka ei ole sopeutunut ilmastonmuutokseen. Vaihtelevat ympäristöolot lisäävät vieraslajien mahdollisuutta levittäytyä uusille alueille. Vieraslajeja on täälläkin näkynyt ja niitä on talkoovoimin kitketty ja kerätty pois. Valtaosa Helsingin vieraslajeista on kasveja, mutta niitä voivat olla myös espanjansiruetanat, villikanit, jotkin linnut, kalat ja pohjaeläimet. Espanjansiruetanat ja vieraslajikasvit kannattaa hävittää heti niiden ilmestyessä, jotta ne eivät leviäisi. Sen ulkoilun aika koittaa kuitenkin vasta muutaman kuukauden kuluttua.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Helmikuun alkuviikot ovat oikeastaan yhtä juhlaa. Viime tiistaina vietettiin kansallisrunoilija Runebergin päivää, joskin jotkut yhdistävät päivän vahvemmin herkullisiin torttuihin kuin runoihin. Viime keskiviikkona oli pohjoisimman Suomen, saamelaisten kansallispäivä. Huomenna torstaina juhlinnan kohteena ovat ystävät. Heitä muistetaan kortein, someviestein, pienin lahjoin ja etenkin ajatuksin. Ystävänpäivästä on myös tullut monille erityinen päivä, jolloin keskellä viikkoakin tehdään kavereiden kanssa jotain mukavaa. Käydään leffassa, konsertissa, ulkona syömässä tai vaikkapa yhdessä lenkkeilemässä.

Tänä vuonna ystävänpäivä osuu olemaan myös penkkaripäivä. Silloin siis keräillään karkkeja lukioiden pihoilla ja lähistöillä sekä tutkaillaan, millaisia iskulauseita tulevat ylioppilaat ovat autojensa lavoihin taiteilleet. Perjantaina vuorostaan ilakoivat ”vanhat” vallaten koulun pois lähteneiltä abeilta. Vanhojen päivistä käynnistyy koululaisten talvilomaviikko ja ylioppilaskirjoituksiin lukeminen. Talvilomaviikolla kirjastot, Malmitalo ja monet urheiluseurat järjestävät lapsille ilmaista tai edullista tekemistä vapaapäivien iloksi.

Vaalikampanjat ovat vähitellen käynnistymässä toden teolla. Myös Koillis-Helsingistä on eduskuntavaaleissa ehdokkaita, jotka haluaisivat kansakuntamme asioista päättämään. Vaaleissa nostetaan esille monia erilaisia teemoja aina viime päivien kuumasta perunasta eli vanhusten hoidosta lähtien. Ilmastoasioihin tulevat ainakin tapanilalaiset kiinnittämään erityistä huomiota ja Tapanilassa tullaan myös järjestämään vaalitenttejä, joissa nimenomaan ilmaston muutokseen ja sen pysäyttämiseen liittyvät asiat ovat esillä. Koillis-Helsingin, nykyiseltä nimetään Pohjois-Helsingin Yrittäjät, puolestaan järjestävät vaalitentin yrittäjätaustaisille ehdokkaille.  Ääntään ei kannata antaa kenellekään perehtymättä ehdokkaan ajatuksiin.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Tapanilassa keskusteltiin viikko sitten ilmaston lämpenemisestä, hiilibudjetin loppuun kulumisesta ja kaikesta siitä, mitä ilmastonmuutoksesta ehkä seuraa. Ilmastoystävällisyys nousi toiveeksi ja tavoitteeksi, johon mosalaiset haluaisivat yhä paremmin yltää. Helppoa keinoa siihen ei vain löydy. Muutoshalun täytyy löytyä itsestä ja omista valinnoista, ei vain toisten ja päättäjien toimesta.

Pukinmäessä pormestarin asukasillassa puhuttiin puolestaan asemien turvattomuudesta ja luotaantyöntävyydestä. Yhdeksi ratkaisukeinoksi todettiin erilaisten palveluiden keskittäminen asemille, jolloin ns. omavalvontaa olisi huomattavasti enemmän.

Nyt näitä kahta asiaa ollaan yhdistämässä muun muassa HSY:n toimesta. HSY:llä on meneillään vähähiilisten asemanseutujen kehittäminen ja yhteiseurooppalaisen SMART-MR -hankkeen toteuttaminen, jonka yhtenä osana on Fiksu Assa –hanke. Siinä osalla asemista tullaan toteuttamaan erilaisten yritysten ilmastofiksujen palvelujen tarjoamista viikon ajan asemilla. Yksi testipaikaksi valituista asemista on Malmin asema. Yhtenä tavoite hankkeella on pienentää kuluttajien hiilijalanjälkeä, kun palveluita saisi ohikulkumatkalla. Tarkemmin tuosta hankkeesta kerromme ensi viikon lehdessä.

Reippaat lumisateet ovat saaneet monenlaista käytöstä aikaan. Hiihtäjiä näkee välillä sukset jalassa ylittämässä ajorataa, sillä nyt on voinut hiihtää lähes missä vain, umpihangessa. Autoilijoilla on tekemistä omalla kaistallaan pysymisessä, kun välillä ajoradalla on paksuun lumeen painuneet lumiurat, jotka ohjaavat mihin sattuu. Osa pihojaan puhdistavista työntää lumet sujuvasti ajotielle tai sen yli toiselle puolelle välittämättä muille aiheutuvasta haitasta. Risteyksissä on niin valtavia kinoksia, ettei niiden takaa tulevia jalankulkijoita tai ajoneuvoja näe kukaan osapuolista. Nyt tarvitaan malttia ja varovaisuutta. Kevättä saadaan vielä odottaa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Pakkaset, korkeat kinokset ja hyytävä tuuli saa joinakin hetkinä toivomaan, että olisi talviunta nukkuva karhu. Onneksi kylmyys ja lumihanget eivät ole saaneet ihmisiä jättäytymään vain sisätiloihin, vaan uloskin lähdetään. Pukinmäessä pormestarin asukasilta veti hyvin asukkaita paikalle ja alkuillan aulatilaisuudessa oli suorastaan tiivis tunnelma. Esittelytiskeillä riitti väkeä kyselemässä niin joukkoliikenteen muutoksista kuin rakentamisesta.

Tapulikaupungissa kokoontui torstaina joukko Tapulin ja Puistolan alueen yrittäjiä kaupungin yritysluotsin ja aluetyöntekijän koolle kutsumina. Tarkoitus oli pohtia miten Tapulikaupungista saataisiin yrittäjille ja asukkaille mukavampi paikka ja samalla kuultiin ajankohtaista tietoa liiketilojen kohtalosta. Monelle tuli yllätyksenä se, ettei R-kioskin omistajalta oltu edes kysytty halua ryhtyä Postin asiamieheksi. Syynä saattoi olla R-kioskin pienehkö tila. Tapulikaupungin yrittäjien tunnelmiin palaamme tarkemmin ensi viikon lehdessä.

Lauantaina sai Tapanilassa ensi-iltansa Setä Tuomon Tupa. 110-vuotias teatteri oli ottanut aikamoisen näytelmän urakoitavakseen, mutta selviytyi siitä mainiosti. Ihmisten eriarvoisuutta käsittelevä aihe on varsin ajankohtainen yhä tänäkin päivänä. Ohjaaja ja dramatisoinnista vastannut Ari Wahlsten oli nostanut esitykseen osuvia yhteyksiä aina nykypäivään asti. Synkästä teemasta huolimatta näytelmä oli myös viihdyttävä.

Ulkonakin tapahtuu. Suutarilan ala-asteella, sisällä ja ulkona, koetaan tulevana sunnuntaina perinteiset Helmihulinat. Seuraavana viikonloppuna on sitten Siltamäen Talviriehan vuoro. Ajatelkaapa, jos kaikkia noita tapahtumia kukaan ei viitsisi järjestää. Niihin tarvitaan lukuisa joukko innokkaita vapaaehtoisia ideoimaan ja toteuttamaan sekä usein myös paikallisten yrittäjien tukea. Vaivannäöstä huolimatta yhdessä tekeminen on palkitsevaa sekä tuottaa iloa suurelle joukolle lähistön ihmisiä. Ulos ja liikkeelle!

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Menneet ajat kiinnostavat nykypolvea. Vanhat valokuvat ja filmit omista lapsuusajoista ja lapsuuden maisemista ovat haluttua katsottavaa. Museoviraston Finna-kokoelmia internetissä käy moni selaamassa.  Samoin SA kuva-arkiston sota-ajan kuvat näiltä nurkilta kertovat, millaista esimerkiksi Malmin ja Tapanilan nurkilla on ollut sodan aikana. Mihin pommit ovat osuneet, miten väki pukeutui tuolloin ja millaisia ajoneuvoja silloin pitkälti hiekkapäällysteisillä kaduilla näkyi. Malmin lentokentältäkin on paljon mielenkiintoisia vanhoja SA-kuvia, olihan se sodan aikaan tärkeässä roolissa.

Vanhoja kaitafilmejä katseltiin viime perjantaina Tapanilan Kylätilalla. Filmi-ilta yllätti järjestäjänsä, sillä vanhoja Mosan kuvia olisi halunnut nähdä lähemmäs 80 ihmistä, enemmän kuin saliin mahtui. Niinpä uusinta on luvassa ensi viikon perjantaina. Nykypäivään siirrytään Malmilla, jossa ensi-iltansa ensi torstaina saa Longinojasta kertova dokumentti. Dokumentista selviää, millainen oli Longinojan tilanne 20 vuotta sitten ja miten puron tila on kohentunut aktiivisten ihmisten toimesta taimenten suosimaksi kutupaikaksi ja kuinka siitä on tullut suosittu luontopolku.

Historiasta on paljon opittavaa. Ennen kaikkea menneisyys kertoo sen, että ihmisten aktiivisuudella, yhteisöllisyydellä ja talkoohengellä on saatu paljon aikaan. Tienhoitokunnat huolehtivat teiden kunnosta, vapaapalokuntalaiset tulipalojen taltuttamisesta ja kaupunginosayhdistykset järjestivät kaiken muun ohella myös paljon virkistystoimintaa, elokuvailtoja, iltamia ja tansseja. Valtaosa yhdistyksistä ja seuroista toimii yhä, mutta niiden toimintatavat ovat saattaneet aikojen saatossa muuttua ja aktiivinen toimintaa järjestävä väki vähetä. Suutarilan Omakotiyhdistys vietti juuri 50-vuotisjuhliaan. Yksi sen uudemmista toimintamuodoista, jo vuosia jatkunut kylätalkkaritoiminta, mahdollistaa monien iäkkäiden omakotiasukkaiden selviämisen pakollisista pihapuuhista. Näitä tekijöitä tarvitaan.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Lunta on viime aikoina saatu monen mielestä ihan riittävästi. Aurauskalustolle on riittänyt töitä ja samoin hiekoittajille, sillä lämpöasteiden ja pakkasen vaihtelu on saanut kulkureitit välillä vaarallisen liukkaiksi. Yhä useampi paljon ulkona liikkuva hankkiikin nasta- tai kitkapohjakengät. Lapsille lumi tuottaa iloa. Malmintorinkin isoissa lumikasoissa näkyy harva se päivä pieniä lapsia liukumassa mäkeä. Auraamattomilla pikkukaduilla pulkka on aamuisin huomattavasti rattaita helpompi kuljetusväline lapsiaan päiväkoteihin vieville. Ja lasten mielestä se on kivaa kyytiä. Se ei kuitenkaan ole kivaa, eikä turvallista, että moni autoilija puhdistaa lähtiessään vain tuulilasiin pienen lumiaukon, eikä näe tuulilasista saati sivuikkunoista kunnolla ulos. Se on turvallisuusriski, etenkin pulkassa vedettävien lasten huomioimisessa.

Lumen tulo on myös hiihtäjille iso ilon aihe. Moni on jo toimituksestammekin kysellyt, koska Malmin lentokentän ympäri kulkeva latu on käytettävissä. Innokkaimmat hiihtävät ilman valmiita latuja. Tuleville talvitapahtumille lumentulo on myös hyvä asia. Lasten hiihtokisojen järjestäminen onnistuu taas ja talvikeleillä on helppo järjestää muutakin mukavaa ulko-ohjelmaa. Me Lähitiedossa toivomme lasten innostuvan lumiukkojen tekoon. Sitä varten julistimme lumiukkokisan, johon tenavat voivat osallistua yksin, kaksin tai vaikka koko päiväkotiryhmän voimin. Ja kuva kannattaa ottaa heti lumiukon valmistuttua siltä varalta, että seuraavana päivänä taivaalta tuleekin taas vettä.

Runsaalla lumentulolla voi olla vaikutusta siihen, miten innokkaasti ihmiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin. Tänä perjantaina nähdään Kylätilalla Tapanilassa vanhoja kaitafilmejä ja ensi torstaina voi tavata pormestarin Pukinmäessä. Näihin tapahtumiin kannattaa lähteä vaikka hangessa kahlaten. Lumitöistä nauttivilla on nyt erinomainen mahdollisuus tarjota naapuriapua heille, joiden omat voimat eivät lumien siirtelyyn riitä. Jouluna moni halusi muistaa apua tarvitsevia, sitä voi jatkaa nyt lumitöissä auttamalla.

Päätoimittaja Teija Loponen

123...24Seuraava Page 1 of 24

UUSIMMAT UUTISET

© Copyright 2014 - Koillis-Helsingin Lähitieto. Toteutus Fiilispaja.