Etusivu Pääkirjoitus

teija loponen

Parhaillaan eletään seurakuntavaalien aikaa. Vain noin viitisen prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan ennakkoon. Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina ehtii vielä mainiosti esittää kantansa, mikäli haluaa vaikuttaa siihen ketkä seurakunnan luottamustehtävissä jatkossa toimivat. Valinnanvaraa ehdokkaissa on niin iän, sukupuolen, ajatusmaailman kuin poliittisen taustan suhteen. Nyt valittavat luottamushenkilöt ovat tehtävässään seuraavat neljä vuotta. Heidän mielipiteillään tulee olemaan merkitystä esimerkiksi siihen, millaista toimintaa seurakunta jatkossa harjoittaa ja missä tiloissa.

Niin harmaata kuin ulkona onkin, on joulukuun alkuun enää muutama viikko. Parhaillaan kartoitetaan ainakin Tapanilassa ja Puistolassa tulevan elävän joulukalenterin luukkuja. Myös Malmilla on muutama vuonna kierrelty kuuntelemassa ja katselemassa joulukalenterin tapahtumia. Tapanilassa kalenteriin valmistaudutaan myös valmistamalla yhdessä Lucian päivän kalenterikulkueessa tarvittavia asuja. Jos itsellä on peukalo keskellä kämmentä, ei se estä lasta osallistumasta. Kylätilalla Lucia-asuja valmistetaan yhdessä urakoiden. Osallistuminen näihin kalenteriluukkujen ohjelmiin on täysin maksutonta ja vapaata. Luukuilta saa kummasti itselleen joulumieltä ja usein niissä tapaa myös vanhoja tuttuja. Moninkertaista hyötyä siis.

Kaupungilla on meneillään useita eri hankkeita, joihin kaikilla asukkailla on mahdollisuus osallistua. Nyt kysellään osallistavan budjetoinnin kohteita, millainen Malmista tulevaisuudessa halutaan, Tattarisuon biolämpövoimalan ympäristövaikutuksista saa kertoa mielipiteensä ja tasaista tahtia tulee myös erilaisia kaavamuutosehdotuksia asukkaiden arvioitavaksi. Kyselyihin kannattaa ottaa osaa etenkin, jos on sitä mieltä, että suunnitelmat eivät ole hyviä. Vastaehdotuksia voi tehdä ja jokunen niistä voi johtaa muutoksiin.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja edistää sopua ja yhteistä hyvinvointia. Usein hyviä tekoja ajateltaessa ne liittyvät konkreettisiin tekoihin ja käytännön auttamiseen, kuten vaikkapa vanhusten käyttämiseen kaupassa, lähiympäristön roskien keruuseen tai lahjoitusten tekoon varainkeruutempauksissa. Vapaaehtoistyö onkin upea tapa auttaa. Mutta paljon hyviä ja tarpeellisia tekoja tapahtuu myös keskustelun ja ilmapiirin muokkauksen saralla. Toisinaan lähes huomaamatta, tai ainakin niin, että ilmapiirin muokkaaja ei itseään siinä nosta esiin. Asia on se tärkein.

Maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan maanantaina presidentti Sauli Niinistö totesi, että Suomi on tarjonnut diplomaattisia ”hyviä palveluksia” ja niille on ollut viime vuosina myös kysyntää. Hän kertoi tulevansa ottamaan seuraavissa tapaamisissaan suurvaltojen johdon kanssa esille aseriisuntakysymykset ja Suomen valmiuden edesauttaa uuden neuvottelukierroksen aloittamista. Samaa asiaa, mutta huomattavasti pienemmissä mittakaavoissa on meidän kaikkien mahdollista tehdä. Mielipiteet kärjistyvät ja ovat vastakkain monenlaisissa asioissa niin kaveripiirissä kuin työelämässä, harrastuksissa tai vaikkapa koulumaailmassa. Erimielisyydet kuuluvat arkeen. Ja kuka vain voi ottaa sovittelijan viitan ylleen tarjoten puolueetonta keskusteluapua, toimien sovun syntymisen välittäjänä.

Sunnuntaina vietetään isänpäivää. Sen vieton toivoisi olevan sopuisaa myös niissä perheissä, joissa kaikki perheenjäsenet eivät enää saman katon alla asu. Isänpäivänä isät ovat pääroolissa, mutta siitä huolimatta lapsiin päivien viettotapa ja mahdolliset erimielisyydet jättävät pitkäkestoisimman jäljen. Moni tenava muistaa pitkään ne isänpäivät, jolloin koko perhe, tai ainakin isä ja lapset tekivät yhdessä jotain. Lautapelin peluu, uimahallissa käynti tai muu kaikille yhteinen mukava tekeminen jättää positiivinen muistijäljen. Leppoisa yhdessäolo on etenkin lapsille tärkeää, se sopii myös isänpäivän teemaksi.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Viikonloppuna ja alkuviikosta saatiin jo kokea pakkasta ja nähdä ensimmäiset hennot lumihiutaleet. Viikonloppu oli monissa taloyhtiöissä talkoiden aikaa, pihoja haravoitiin ja arvuuteltiin tulevan talven lumisuutta. Samalla harmiteltiin sitä, miten pimeää on jo alkuillasta viikonloppuna tapahtuneen talviaikaan siirtymisen myötä. Aurinko laskee noin puoli viideltä. Jos juuri nyt äänestettäisiin kesä- ja talviajan välillä, voisivat äänestäjät kääntyäkin kesäajan puolelle saadakseen vähän enemmän valoaikaa illansuuhun. Nyt moni pääsee töistä vasta auringon laskeuduttua. Ei mikään ihme, että parvekkeille ja pensaisiin on jo alkanut ilmestyä köynnöksiä ja muita valokoristeita, valoa kaivataan pimeyden keskelle. Hillityt valot piristävät myös ohikulkijoita. Eläviä kynttilöitä käytettäessä on syytä muistaa paloturvallisuus.

Pyhäinpäivänä on tapana vierailla hautausmailla muistelemassa poismenneitä ja viemässä haudoille kynttilöitä. Osa tosin saattaa yhdistää hautausmaavierailunsa viikon päähän isänpäivään. Malmin hautausmaalla toinen muualle haudattujen muistelupaikoista, eli korttelissa 82 sijainnut kynttiläalue, on poistettu käytöstä ja siirretty se kortteleiden 96 ja 97 välissä olevalle ”Kiviselle tielle”. Pihlajamäentien portin eli Vanhan portin edustalla oleva muistelupaikka on entisellä paikallaan. Näille muistelupaikoille tulee erityisen paljon kävijöitä vajaan kahden kuukauden päästä eli joulun aikaan.

Sunnuntaina käynnistyy seurakuntavaalien ennakkoäänestys. Osallistuminen on tehty helpoksi sijoittamalla ennakkoäänestyspaikkoja eri puolille aluetta kouluille ja kauppakeskuksiin, joissa äänestys onnistuu samalla kun käy kaupoilla. Seurakuntavaaleissa on ehdokkaina paljon samoja henkilöitä, jotka ovat jo pitkään toimineet kirkollisissa luottamustehtävissä, mutta tällä kertaa mukana on myös selvästi nuorempia ehdokkaita. Usein paras vaihtoehto onkin sellainen, jossa mukana on sekä kokemusta, että uusia ideoita ja näkemyksiä tuovia ihmisiä. Ja kaikissa vaaleissa pätee sama asia, äänioikeuttaan kannattaa käyttää.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Tänään vietetään YK:n päivää. Yhdistyneet kansakunnat eli YK on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin 24.10. 1945. Järjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. YK:n ansiosta yli 80 siirtomaavaltiota on saavuttanut itsenäisyyden ja ainakin 170 konfliktia on ratkaistu rauhanomaisesti. YK:n alla toimii lukuisia erityis- ja yhteistyöjärjestöjä, kuten UNESCO ja tasa-arvojärjestö. Vaikka YK alajärjestöineen on saanut valtavasti hyvää aikaan, on työsarkaa edessä vaikka kuinka. Niin rauhan kuin tasa-arvonkin saavuttamisessa.

Alkuviikosta tasa-arvossa nähtiin eroja kuntakohtaisesti ja kuntien sisälläkin eri koulujen ja päiväkotien välillä. Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton jäsenet  aloittivat maanantaina lakon saadakseen hallituksen perääntymään irtisanomisten helpottamista pienyrityksissä koskevan lakialoitteen. Sen seurauksena osassa kouluja ja päiväkoteja ei lapsille voitu tarjota lämmintä aamupalaa eikä ruokaa. Täällä Koillisessa osassa päiväkodeista ja kouluista ruokaa sai, osassa ei. Esimerkiksi Puistolassa Puistolan Urheilijat ja Puistola-Seura olisivat halunneet tarjota lapsille soppatykistä lämmintä ruokaa, mutta sitä ei sallittu. Samanlaisia ruokatarjouksia esitettiin monissa muissa kaupunginosissa ja kunnissa, joissa lapset jäivät pariksi päiväksi kylmien eväidensä varaan. Hekin lapset, joiden kodeissa ei iltaruokaa syödä. Ja jotka ehkä jo viime viikon syyslomallakin olivat heikomman aterioinnin varassa.

Aikuisten kiistoissa lapset ja nuoret jäävät usein kärsijän asemaan. Näin käy usein myös säästökohteita etsittäessä. Siksi onkin tärkeää, että on olemassa järjestöjä, jotka paitsi tekevät työtä lasten ja nuorten parissa, myös toimivat heidän äänitorvinaan päätöksenteossa. Ala-Malmilta löytyy Parasta Lapsille ry:n toimisto ja Pelastakaa Lapset ry taas tukee muun muassa lukion oppikirjahankkeella täkäläisiä nuoria. Lapsiperheiden elämää eri tavoin tukevia MLL paikallisyhdistyksiä löytyy lähes joka kaupunginosastamme. Auttajia ei ole koskaan liikaa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Asioilla on aina kääntöpuolensa. Kolikolla on kaksi kääntöpuolta myös tässä ihanassa syyssäässä. Etenkin viikonloppuna saatiin nauttia aurinkoisesta ja lämpimästä säästä. Ihmiset iloitsivat siitä ja toivoivat lämpöaallon vielä jatkuvankin. Kaunis sää lisäsi heti esimerkiksi ulkoiluintoa. Kolikon kääntöpuoli on se, että leppoisa lämpö on merkki ilmastonmuutoksesta, joka lämmön ohella tuo meille myös enemmän myrskytuulia ja sateita. Aivan ennenkuulumatonta tämä syksyn lämpö ei kuitenkaan ole. Nyt uusi syksyn lämpöennätys tehtiin Kruunupyyssä Pietarsaaren-Kokkolan seudun lentokentällä, jossa mitattiin 19,6 astetta. Rikottu vanha ennätys 19.4 astetta syntyi sekin lentokentällä, nimittäin 2.10.1985 Helsinki-Malmin -lentokentällä. Kaisaniemen virallisella mittausasemalla lämpötila oli tuolloin pari astetta vähemmän, 17, eikä Malmin lukemia kuulutettu julkisuudessa.

Jakomäen ja Puistolan suunnalla on innostuttu kovasti siitä, että Vaaralan hiekkakuoppat saataisiin virallisesti  uintikäyttöön. Helsingin ja Vantaan yhdessä tuottamat suunnitelmat uimapaikasta ovat hienot ja niissä on otettu asukkaiden toiveita huomioon pukukopeista ja muista palveluista. Hyvien suunnitelmien ja toivotun lopputuloksen esteenä on vain se, että lammet eivät ole kokonaan kummankaan kaupungin omistuksessa. Ellei maakaupoista päästä sopimukseen, tulee pettymys olemaan kova. Uudelle virkistysalueelle riittäisi kävijäkuntaa niin ihan nurkilta kuin kauempaakin.

Rakentamisella on aina hyvät ja huonot puolensa. Jakomäessä odotellaan mielenkiinnolla keskusta-alueen rakentamista, vaikka alkuun vanhojen rakennusten purkutöistä, toimintojen siirtymisestä evakkoon ja uudisrakennustyömaista tuleekin häiriöitä arkeen. Valmiin keskustan toivotaan olevan suunnitelmiensa kaltainen, toimiva, kaunis ja kaikille tarvitseville tiloja tarjoava. On sääli, että usein suunnitelmista joudutaan tinkimään ja tekemään säästöjä sellaisten asioiden kohdalla, joilla olisi käyttäjille merkitystä. Rakentamisprojekteilla on myös usein taipumus venyä ennakoitua pidemmiksi. Nyt vasta odotellaan toteutuksen alkamista.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Malmin seurakuntavaaleissa on ehdolla jälleen puolisensataa ehdokasta. Lähes sama määrä kuin neljä vuotta sitten. Moni ehdokkaista on ollut mukana seurakuntavaaleissa ennenkin ja moni hakee paikkaa sekä seurakuntaneuvostosta, että yhteisestä kirkkovaltuustosta. Ehdokkaat jakautuvat viidelle listalle ja oli mielenkiintoista havaita, että yksi listoista on partiolaisten. On hienoa, että nuoret ja nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan asioihin ja myös sitoutumaan pitkäjänteisesti muuhunkin kuin omaan harrastukseensa. Muutoinhan viime vuosina yhdistys- ja järjestöpuolella on ollut juuri se ongelma, että toimintaan ei haluta sitoutua, vaan ollaan mukana vain projektikohtaisesti, hetkellisesti.

Lisää vaaleja on tulossa. Eduskuntavaaleihin asetetaan puolueissa jo ehdokkaita, heitä tulee olemaan useita tarjolla taas myös täältä Koillis-Helsingistä.  Ensi vuonna käydään myös europarlamenttivaalit. Ja pitäisi käydä myös maakuntavaalit, jotka jo siirtyivät kuluvan vuoden lokakuulta näillä näkyminen ensi vuoden toukokuulle. Edelleenkin on epävarmaa, tuleeko vaaleja vai ei. Niinpä ehdokkaidenkin on vaikea tietää, varautuako vaalikamppailuun vai ei.

Parhaillaan on käynnissä kysely siitä, halutaanko Suomessa asettautua jatkossa kesäaikaan vai talviaikaan, vai johonkin muuhun aikavyöhykkeeseen. Euroopan komissio on ehdottanut, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa vuonna 2019. EU-maat voivat itse valita minkä aikavyöhykkeen aikaa ne haluavat pysyvästi  noudattaa. Eduskunta päättää lopulta, mikä aika Suomessa valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan. Kellojen siirtelyllä on vaikutusta moneen asiaan. Eniten se näkyy arjessa iltojen ja aamujen valoisuudessa. Pysyvästi kesäaikaan siirryttäessä illat olisivat hieman valoisampia ja aamut pimeämpiä. Talviajassa päinvastoin. Otakantaa.fi –nettikyselyssä äänensä on antanut jo noin 155 000 ihmistä. Äänestää voi vielä vajaat kaksi viikkoa.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Innostuneita ihmisiä on mukava katsella. Heistä huokuu elämänilo ja tekemisen riemu. Viime sunnuntaina Malmille Longinojan varteen kerääntyi valtaisa joukko eri-ikäisiä puron kunnostamisesta innostuneita ihmisiä. Moni oli mukana ensimmäistä kertaa. Paikalla nähtiin muun muassa jääkiekkoilija Lennart Petrell kiviä siirtämässä sekä pitkän poliittisen uran tehnyt ,WWF Suomen kunniaperustaja, luontokuvaaja ,Pertti Salolainen. Moni oli lähtenyt koko perheellä liikkeelle ja pienillekin lapsille riitti tehtävää kivien sankoihin keruussa. Talkoopäivästä kerromme tarkemmin seuraavassa numerossa. Longinojan varressa kulkevien ja sen maisemista nauttivien määrä tulee kasvamaan entisestään, kun luontopolku valmistuu syksyn aikana. Sen taulujen sijaintipaikkoja katsastetaan juuri tänään.

Innolla kierretään myös Pukinmäessä tulevana viikonloppuna. Puxun Rastit tutustuttavat alueen toimijoihin ja tarjontaan. Sekin on koko perheelle sopiva, maksuton tapahtuma. Seuraavana viikonloppuna on Pukinmäessä sitten juhlavamman tilaisuuden vuoro alueen kotiseutuyhdistyksen täyttäessä pyöreät 40 vuotta. Pukinmäki on yksi vanhimmista asuinalueistamme. Kartanon alue henkii vuosisatojen takaisia muistoja rakennuksineen ja Weisteen joulukoristetehdas on toiminut Pukinmäessä 1930-luvun alusta alkaen. Vanhan asutuksen ja teollisuuden rinnalla Pukinmäessä on myös varsin uutta rakennuskantaa puukerrostaloista lähtien. Sinne on myös suunnitteilla toimivampi keskusta-alue.

Alppikylässä ei olla innoissaan ainakaan yhden asian suhteen. Viime viikolla pidetyssä Helenin Tattarisuon lämpövoimalaa koskeneessa työpajassa juuri Alppikylä jäisi voimalan ja moottoritien puristuksiin. Eikä iloisia olla Puistolassakaan, sillä esittelyaineiston perusteella rekkaralli voimalaan tapahtuisi Suurmetsäntien kautta. Varsin laajalta alueelta on innolla osallistuttu näihin asukasiltoihin ja työpajoihin, vaikka asukkaista tuntuukin, ettei mielipiteillä ole vaikutusta tehtävään päätökseen. Tuostakin tilaisuudesta tarkemmin ensi viikon lehdessä.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Koulujen alku toi jälleen julkisuuteen ikäviä ja hyvin vakaviakin kiusaamistapauksia. Vakavaa kiusaaminen on aina, olipa sen taso millainen vain. Mutta on järkyttävää, että kiusauksen uhrit voivat joutua kokemaan henkisen väkivallan lisäksi fyysistä väkivaltaa.  Molemmat ovat yhtä pahoja, mutta jälkimmäisessä ei enää voi olla kyse ajattelemattomuudesta. Kiusaaminen missä muodossa vain voi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, lapsen ja nuoren masentumiseen, eristäytymiseen ja pahimmillaan itsetuhoisiin ajatuksiin sekä tekohin. Koulut yrittävät puuttua kiusaamistapauksiin, mutta koulumatkalla tai muuten koulun ulkopuolella tapahtuvaan kiusaamiseen ne eivät voi puuttua. Vastuu on muiden, kiusaajien, kiusaamista näkevien aikuisten, ja vanhempien, joiden pitää jo kotona tehdä selväksi, että kiusaaminen on täysin sopimatonta käytöstä.

Monesti lapsi tai nuori ei tule itse ajatelleeksi, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Kiusaamisrinkiin lähdetään helposti mukaan, se saatetaan kokea hauskanpitona ymmärtämättä kiusatun tunteita. Jokaisen lapsen pitäisi joutua hetki miettimään, miltä itsestä tuntuisi, jos joutuisi kohdelluksi samoin. Jos kännykkä tai reppu heitettäisiin lammikkoon, nimiteltäisiin, heiteltäisiin kivellä tai varastettaisiin tavaraa. Sitä ei taatusti kohdalleen tahtoisi. Samaten jokaisen asiaan välinpitämättömästi suhtautuvan aikuisen pitäisi miettiä sitä, että kohteena, ei kiusaajana, voisikin olla oma lapsi. Valitettavasti jo päiväkoti-ikäiset saattavat lyödä toisiaan ja kuvitella, että kyseessä on leikki. Eräs pieni tyttö kertoi uudesta päiväkotikaveristaan, siitä joka ei lyö – hän esitteli. Surullista.

Puistolassa lapsuutensa asunut ja koulunsa käynyt Krista Välkkilä on kirjoittanut lapsille satukirjan, jossa tunteilla on tärkeä merkitys. Lastentarhanopettajan satukirja sai alkunsa siitä, että Välkkilä huomasi tunnetaitojen ja kivan kaverin –kykyjen alkavan olla jo nuorilla aikuisilla hukassa. Itsekeskeisyys on asettunut tilalle. Välkkilä haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että  nuo taidot opittaisiin lapsena niin hyvin, että ne pysyvät mielessä vielä vanhemmitenkin. Ei kiusata – työpaikoillakaan.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Malmin lentokentän alueen ensimmäiset asuntorakentamiseen liittyvät kaavat ovat tulleet asukkaiden arvioitaviksi. Kaavamuutossuunnitelmista on lähetetty tietoa yhdistyksille ja seuroille, jotta ne voivat ottaa kantaa lähinaapurustoonsa suunniteltuihin muutoksiin. Samoin koteihin on jaettu korttia, jossa pyydetään tutustumaan suunnitelmiin ja antamaan niistä mielipiteensä kaupungille. Malmin lentokentän alueelle on suunniteltu peräti 25 000 asuntoja, jotka olisi tarkoitus rakentaa vuosina 2020-2040.  Varmaa rakentaminen ei vielä ole, sillä vuonna 2016 kaupunginvaltuustossa hyväksytty uusi yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaavasta tehtyjen valitusten käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mutta nyt saa siis ennakoidaan rakentamista ja siihen saa ottaa kantaa.

Rakentamista täällä tapahtuu aivan koko ajan. Täydennysrakentamista tehdään jo pitkään asutuilla alueilla, sen myötä tonttikoot pienenevät ja asuminen tiivistyy. Lisääntyvät asuntomassat lisäävät myös liikennettä. Liikenteen sujuvuuteen on voitu parhaiten vaikuttaa kiertoliittymillä, sillä lisäkaistoihin ei täyteen rakennetuilla alueilla ole juurikaan mahdollisuutta. Malmin lentokenttäalueen rakentaminen toisi melkoiset paineet olemassaolevalle katuverkostolle. Suurmetsäntie ja Tattariharjuntie  ovat jo nykyisellään ruuhka-aikoina autoja täynnä. Pikaraitiotie ei autoilua jatkossakaan korvaa. Ehkä ruuhkatkin on jo ennakoitu.

Ennakointi ja arviointi on vaikeaa, sen on jokainen varmasti itsekin kokenut. Laajempia arviointivirheitä on nähty etenkin päiväkoti- ja koulumaailmassa. Arvioidut lapsiluvut eivät usein pidäkään paikkaansa, josta seuraa melkoista tilanahtautta kouluissa ja lasten kuljettamista matkojen taakse päivähoitoon. Väärin tehdyillä arvioilla saatetaan myös vähentää koulutuspaikkoja, jolloin ammattitaitoista henkilökuntaa ei olekaan saatavilla siinä vaiheessa kun tarvetta ilmenisi. Usein arvioinnin vaikeuteen vaikuttaa muuttoliike. Toisinaan taas tietoa vaikkapa uudisrakentamisen määristä ei oteta arvioinnissa huomioon. Yhteistyön tiivistämistä eri tahojen välillä tarvitaan yhä enemmän, jotta tieto kulkee varmasti kaikille sitä tarvitseville. Tietoa tarvitaan ennakkoon, ei jälkikäteen.

Päätoimittaja Teija Loponen

teija loponen

Asiat voi nähdä ja kokea monin tavoin. Vaihtoehdoista valitaan usein se, jolla itse pääsee helpoimmalla, tai mikä on itselle mukavin. Parhaillaan vietetään Positiivareiden julistamaa positiivisuusviikkoa. Sen kunniaksi voisi loppuviikon ajan valita vaihtoehdoista aina sen, jolla olisi myönteistä merkitystä myös muille. Liikenteestä näitä vaihtoehtoja löytyy paljon. Ei kaasuteta kun nähdään jonkun lähestyvän suojatietä, vaan hiljennetään jo valmiiksi antaen reilusti tietä kulkijalle, pyöräillessä hiljennetään vauhtia kun ohitetaan jalankulkijoita, muistetaan käyttää vilkkua ja annetaan tilaa kaistaa vaihtavalle. Kiitostakin voisi antaa kovin paljon enemmän, niin kotona, töissä, koulussa kuin vaikkapa tuntemattomalle oven avaajalle.

Vaihtoehtoja käyttäytymismalleihin ja tekoihin riittää. Pyritään aina löytämään myönteistä sanottavaa kielteisen sijaan ja jos on huomautettavaa, tehdään se rakentavasti. Ilmastonmuutos on merkittävä asia, johon jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan, kuten liikkumistavoillaan ja valitsemillaan ruoka-aineilla. Itämeren saastumista erityisesti muovien suhteen voi jokainen valinnoillaan vähentää lopettamalla vähintäänkin kaikki turha muovin käyttö. Oman ympäristön viihtyisyyteen on sitäkin helpompi vaikuttaa, ei roskata, vaan päinvastoin kerätään näkyviä roskia.

On hyvä vaihtoehto päättää välittää olankohauttamisen sijaan. Ei anneta valtaa ajattelutavalle, jossa mikään ei kiinnosta, ei vaikuta minuun. Välittäminen on tärkeää niin omalle kuin muiden hyvinvoinnille. Kiinnitetään huomiota koululaisiin ja mennään väliin, jos nähdään koulumatkoilla kiusaamista. Otetaan kantaa yhteisiin asioihin. Tattarisuon lämpövoimalahanke on yksi sellainen. Siitä välittävät hekin, jotka eivät asu suoraan hanketonttien naapurissa. Monet kauempana asuvat ihmiset ja paikallisyhdistykset ovat ottaneet asiaan kantaa ja haluavat vaikuttaa lopputulokseen kaikkien lähiympäristön asukkaiden hyväksi. Yksi ihminen ei muutoksia saa aikaan, mutta suurella joukolla voidaan tehdä isoja tekoja. Se vaihtoehto on olemassa.

Päätoimittaja Teija Loponen

123...22Seuraava Page 1 of 22

UUSIMMAT UUTISET

© Copyright 2014 - Koillis-Helsingin Lähitieto. Toteutus Fiilispaja.