Etusivu Uutiset Uutiset Alppikylä

Helsingin kaupunki on tehnyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lausunnon, joka koskee Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta (yva). Lämpölaitoshankkeen kolmesta vaihtoehdosta Helsingin kaupunki on kallistunut Lahdenväylän lähelle asettuvan eteläisen lämpölaitoksen kannalle.

Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei vielä päätetä hankkeiden toteuttamisesta eikä valita vaihtoehtoja. Mikäli hanke etenee, katsoo Helsingin kaupunki, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, liikenteen järjestämisen ja maankäytön suunnittelun mahdollisuuksien kannalta tulisi ensisijaisesti tutkia eteläistä vaihtoehtoa.
Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat, ettei laitosta rakenneta ollenkaan Tattarisuolle tai että rakennetaan pohjoinen eli Heikinlaakson asutusalueen vaikutusalueella oleva laitos. Kivikosta ei ole löytynyt sopivaa paikkaa.

Kaupunginvaltuusto on aiemmin päättänyt, että Hanasaaren voimalaitoksesta luovutaan ja hiilineutraaliuteen tähtäävä Helen Oy hajauttaa lämmöntuotantoaan. Hankkeen toteuttamatta jättäminen Tattarisuolla tarkoittaisi, että vastaavat vaikutukset kohdistuisivat johonkin muuhun paikkaan Helsingissä. Koillis-Helsinki on yhtenä kolmesta biolämpökeskuksen sijaintipaikasta, sillä alueella on runsaasti kaukolämmön kulutusta mutta vähän lämmön tuotantoa.

Helsingin kaupunki toteaa, että hankkeesta on saatu runsaasti palautetta lähiympäristön asukkailta ja muilta toimijoilta, ja että ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät on tunnistettu ja vuorovaikutus on toteutunut hyvin.
Kaupunki katsoo, että yva-arviointi on varsin kattava, mutta tärkeät yhteenveto- ja vertailuosiot suppeat ja osin epäjohdonmukaiset. Vaikutukset ja niiden merkittävyys kuvataan kuitenkin riittävästi arviointiselostuksessa.

Yvassa tarkastellaan myös vaihtoehtoja, joissa energialähteenä on pelkkä biomassa tai biomassa ja jäteperäinen kierrätyspolttoaine kuten purkupuu.
Helsingin kaupungin mielestä ilmastovaikutusten arviointi on suppeaa laitoksen ja kuljetusten hiilidioksidipäästöjen osalta. Vaikutuksia luonnonvaroihin tulisi fossiilisten, uusiutuvien ja kierrätyspolttoaineiden osalta verrata selkeästi koko ketjun osalta. Näin merkittävässä ja pitkäaikaisessa hankkeessa pitäisi polttoaineiden ja laitoksen ilmastovaikutuksia arvioida laajemmin, huolellisesti ja uusimman tutkimustiedon valossa ennen mahdollisia toteutuspäätöksiä.

Savu- ja melupäästöt eivät kummassakaan vaihtoehdossa ylitä terveysperusteisia arvoja.
Hankkeella arvioidaan olevan vähäinen myönteinen vaikutus ilmastoon, sillä hanke korvaisi osaltaan Hanasaaressa poltettavaa kivihiiltä. Jos biomassaa palaa 7 000 tuntia vuodessa, arvioidaan hiilidioksidipäästömääräksi 302 kilotonnia vuodessa.

Eteläisen ja pohjoisen vaihtoehdon vaikutukset ovat samankaltaiset. Eroja on erityisesti vaikutuksissa maankäyttöön ja maisemaan, kulttuuriympäristöön sekä ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen. Pohjoisessa vaihtoehdossa on enemmän potentiaalisia haitankärsijöitä. Laitosalueen lähellä ja kuljetusreittien varrella on runsaasti asutusta ja herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja, kouluja ja palvelutaloja.
Eteläisellä alueella on vähemmän asutusta ja liikenneyhteydet raskaalle liikenteelle ovat huomattavasti paremmat etenkin sitten, kun Ilmasillantie ja Ilmasillan eritasoliittymä toteutuvat. Asutuksen ja laitoksen yhteensovittaminen on kaavoituksellisesti helpompaa eteläpuolella, jota vasta suunnitellaan.

Pohjoisessa vaihtoehdossa aiheutuisi haittoja etenkin raskaasta liikenteestä. Liikenteen vaikutukset ovat luonteeltaan jatkuvia ja pitkäaikaisia, joten haittoja tulisi mahdollisuuksien mukaan torjua ennakolta maankäyttö- ja suunnitteluvalinnoin.
Pohjoisessa vaihtoehdossa lähimpien asuinrakennusten melutaso kasvaisi puolisen desibeliä päivällä ja 2,5 yöllä. Eteläisen vaihtoehdon melu kasvaisi puolisen desibeliä Alppikylän puolella.

Mahdollisessa jatkosuunnittelussa ja asemakaavoituksessa on Helsingin mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota ihmiseen ja luontoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten torjuntaan, maisemallisesti korkealaatuisiin ratkaisuihin, liikennevaikutusten vähentämiseen suunnittelemalla Malmin lentokentän alue raitiotieverkkoon tukeutuvaksi sekä laajaan ja laadukkaaseen vuorovaikutukseen. Jatkosuunnittelussa on huomioitava myös uusin liito-oravaraportti.

Kaupunginhallitus on käsitellyt ympäristövaikutusten arviointoprosessista annettavaa lausuntoa kokouksessaan maanantaina. Lausunto on sama, jonka Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut marraskuun lopulla.

Pirjo Pihlajamaa

Keskelle Tattarisuon teollisuus- ja varastoaluetta on suunnitteilla maallisen taipaleensa päättävien pieneläinten polttouuni. Pääkaupunkiseudun pieneläintuhkaamo PET Oy on hakenut syyskuussa Helsingin kaupungilta ympäristölupaa, jotta yritys saisi perustaa toimipaikan Akkutie 10:een.

Parhaillaan lausuntokierroksella olevaa ympäristölupaa tarvitaan, sillä polttolaitostoiminta on luvanvaraista ja sitä ohjaa ympäristönsuojelulaki.
Hakemuksen mukaan laitoksesta tulee haitallisia päästöjä ainoastaan ilmaan ja ne pysyvät alle raja-arvojen. Savukaasujen luvataan palavan puhtaiksi. Palokaasut johdetaan piipun kautta kovalla paineella ulkoilmaan.

Polttoaine on kevyttä polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään prosentti. Sitä kuluu noin 20 litraa tunnissa riippuen eläimen koosta. Ilmapäästöjä hallitaan automatisoidulla polttojärjestelmällä.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimialassa on päädytty esittämään, että savupiipusta tehdään haetun neljän metrin sijaan kuusi metriä korkea, mikä ehkäisee paremmin naapurustolle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Polttolämpötiloja pitää seurata.

Suunnitelmissa on sijoittaa polttouuni toimistorakennuksen viereen tuotavaan merikonttiin tontin takaosaan. Polttouunissa on kaksi polttokammiota ja yhteinen jälkipolttokammio, jonka lämpö on kuumimmillaan 850 asteessa tai hieman yli.

Palokaasujen mahdollisimman täydellinen palaminen vähentää niistä ympäristöön johtuvia päästöjä.
Uunin tekniikka on tuhkaamoyrityksen mukaan modernia. Uuni reagoi häiriöihin pysäyttämällä polton ja käynnistymällä uudelleen häiriön mentyä ohi. Jos häiriö jatkuu pitkään, siirretään poltettavana oleva ruho tai jo palanut aines kylmäsäilytystilaan odottamaan korjausta. Toimintaa dokumentoidaan päivittäin.

Yksilötuhkauksissa polttokammio voidaan jakaa tiilien avulla useaan osaan. Raatoja voisi tuhkata enimmillään 100 kiloa tunnissa. Laskennallinen enimmäismäärä vuodessa on noin 300 000 kiloa, mutta yhtiö arvioi määrän liikkuvan 10 000-15 000 kilossa. Tuhkaa arvioidaan syntyvän alle 500 kiloa per vuosi.
Lemmikkieläinten yksilö- ja yhteistuhkauksen lisäksi yritystoimintaan kuuluu tuhkaukseen liittyvien tarvikkeiden kuten uurnien ja muistoesineiden myyntiä. Päivittäinen työaika on kello 8.00-20.00. Lupaa on haettu kuitenkin ympärivuorokautiselle toiminnalle.

Toiminnalla ei uskota olevan liikenteellisiä vaikutuksia. Henkilöautoja tontilla käy arviolta 1-5 päivässä. Öljyä tuodaan 5-10 kertaa vuodessa.
Tuhkaamolle aiottu tontti on kaupungin omistuksessa, ja sen haltija on Golden Power Oy.

Lähin asutus sijaitsee noin 400 metrin päässä Alppikylässä. Lähin ulkoilu- ja virkistysalue Alppikylän huippu on noin 250 metrin päässä. Pohjavesialueelle on noin 300 metriä. Reilun kilometrin päähän lentokenttäalueelle suunnitellaan parhaillaan noin 2 000 asukkaan asuinaluetta.

Pirjo Pihlajamaa

lidl alppikylä

Lidlin päivittäistavaramyymälän rakennustyöt ovat alkamassa Alppikylässä.

Rakennuksen tontti on aidattu verkkoaidalla. Alueella on jo tehty maanrakennustöitä, ja tontilta on kaadettu pois puita ja pensaita. Jalankulkuyhteys Jakomäen suuntaan Lahdenväylän alikulkutunneliin on siirretty poikkeusreitille.

Työmaa-aitaan kiinnitetyn kyltin mukaan Lidl Alppikylä valmistuu huhtikuussa 2019.

Helsingin kaupungin tekemän tontin vuokrauspäätöksen mukaan myymälästä tulee noin 2300 kerrosneliömetrin kokoinen.

Tontti sijaitsee Suurmetsäntien ja Lahdenväylän kulmauksessa aivan Alppikylän uusien asuintalojen vieressä.

Jani Jakonen

Tattarisuolle suunniteltavan laitoksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) jatkuu Uudenmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon mukaisesti siten, että mukana on uusi tonttivaihtoehto Tattarisuon teollisuusalueen eteläpuolelta. Uusi vaihtoehto sijoittuu Malmin lentoaseman kiitoradan päädyn lähelle.

Helen suunnittelee Helsinkiin kolmea uutta biolämpölaitosta korvaamaan vuonna 2024 käytöstä poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotantoa.

YVA-prosessissa Uudenmaan ELY-keskukselle toimitettiin Tattarisuon kohteen osalta pidennettyyn määräaikaan mennessä 12 lausuntoa, 100 mielipidettä sekä mielipideadressi, jossa oli yli 2000 allekirjoittajaa.

Uudenmaan ELY-keskuksen nyt antaman lausunnon merkittävin vaatimus on uusi vaihtoehto laitoksen sijainnille ja sen arviointi osana käynnissä olevaa YVA-prosessia.

Lisäksi ELY-keskus edellyttää tarkempia selvityksiä pohjavesistä, Longinojan pintavesi- ja kalastovaikutuksista, luonto- ja linnustovaikutuksista, pölystä, meluvaikutuksista sekä ilmanlaadun arvioinnista.

ELY-keskus edellyttää lausunnossaan, että nykyisen sijoituspaikan lähialueelta etsitään uusia vaihtoehtoja, jotka olisivat kauempana asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista.

-Helsingin kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella uutta tonttivaihtoehtoa esitetään Tattarisuon teollisuusalueen eteläpuolelta.

Kumpaakaan vaihtoehdoista ei voida toteuttaa, jos Malmin lentokenttätoiminta jatkuu, kerrotaan Heleniltä.

Tattarisuolle on suunniteltu hakelämpölaitosta. Hakkeen lisäksi selvitetään mahdollisuutta hyödyntää myös kierrätyspolttoaineita, esimerkiksi puhdasta muovia, puuta ja pahvia sisältävistä jakeista valmistettua polttoainetta sekä purkupuuta.

Selvitys lämpölaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnista jatkuu ELY-keskuksen antaman lausunnon pohjalta. Heleniltä kerrotaan, että YVA-selostus valmistuu syksyllä, ja uusi yleisötilaisuus järjestetään tämän jälkeen loppusyksystä.

Osana YVA-selostusta avataan alkusyksystä kaikille avoin nettikysely osoitteessa helen.fi. Lisäksi sidosryhmille järjestetään alkusyksystä työpaja. Lisätietoa uudesta tonttivaihtoehdosta löytyy osoitteesta helen.fi/tattarisuo.

Teija Loponen

Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Tattarisuon lämpökeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Se toteaa, että pääosin asianmukaisesti esitettyä YVA-arvioinnin sisältöä ja vaikutusalueen nykytilan kuvausta tulee kuitenkin tarkentaa ja täydentää selostukseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää herkkiin kohteisiin, kuten asutukseen, virkistysalueisiin, luontokohteisiin ja pohjavesialueeseen.

Lisäksi todetaan, että on tärkeää tuoda esille, mistä vaihtoehdossa 2 käytettävät jäteperäiset kierrätyspolttoaineet koostuvat. Kasvihuonepäästövähennys saattaa olla kyseenalainen.  Myös vaikutuksia suhteessa jätelain etusijajärjestykseen tulee arvioida. Muitakin lisäselvityksiä vaaditaan niin melun, pohjavesialueen, viihtyisyyden ja turvallisuuden suhteen.

ELY:n lausunnossa todetaan, että hanke aiheuttaa voimakasta vastustusta erityisesti arviointiohjelman puutteellisuuden vuoksi. Lausuntoja ja mielipiteitä on lähetetty ahkerasti ja kerätty yli 2000 nimeä hanketta vastustavaan adressiin. Lähistön asukkaat ja kaupunginosayhdistykset kannattavat yksimielisesti vaihtoehtoa 0, jossa  hanketta ei toteuteta, vaan lämpöenergia tuotettaisiin jossain muulla Helsingissä.

ELY-keskus on lähettänyt yhteysviranomaisen lausunnon tiedoksi lausunnonantajille ja tiedon lausunnosta mielipiteen esittäjille. Se löytyy myös netistä osoitteesta www.ymparisto.fi/tattarisuonlampokeskusYVA.

Teija Loponen

Helen Oy järjesti oman asukasillan viime viikolla Tattarisuolle kaavaillusta lämpövoimalasta. Lauantaina Pro Alppikylä-yhdistys puolestaan järjesti kävelytilaisuuden lämpövoimalatontin ympäristöön.

Helen halusi omalla tilaisuudellaan antaa alueen asukkaille tilaisuuden kysyä kaikkea sitä, mitä ELY-toimiston järjestämässä asukasillassa muutama viikko sitten ei ehditty tuoda esille.

Asukkaita kiinnosti tietää, onko Koillis-Helsinkiin energiaa toimittavan laitoksen myös sijaittava täällä, tuleehan vesikin tänne kauempaa. Vaihtoehtopaikoiksi ehdotettiin Kivikkoa ja Vantaan puolta, samoin ehdoteltiin Loviisan lauhdevesien hyödyntämistä ja maalämpöä.

Helenin edustajat kertoivat jo tutkivansa myös kaikkia vaihtoehtoisia energiantuotantotapoja, mutta Hanasaaren voimalan sulkeminen vaatii useita erilaisia lisälämmöntuottamisen tapoja.

Tattarisuon tontin varaus herätti sekin paljon pohdintaa, salamyhkäisyys ja epäselvyys paikan ehdottajasta hiersi asukkaita.

Turvallisuus, viihtyvyys ja ilmanlaatu nostettiin nekin monessa kysymyksessä esiin.

Välillä katsottiin kartasta, miten voimalaitos polun kupeeseen sijoittuisi. Asukkaiden ympäröimimä Björn Månsson, Pekka Puska ja Kimmo Tiilikainen.

Välillä katsottiin kartasta, miten voimalaitos polun kupeeseen sijoittuisi. Asukkaiden ympäröimimä Björn Månsson, Pekka Puska ja Kimmo Tiilikainen.

Puistolalaisvaltuutettu Heimo Laaksonen iloitsi siitä, että Helenillä tunnustettiin maaperän olevan huonoa rakentamiseen, kaupunki kun ei sitä lentokentän kohdalla tunnusta, valtuutettu Terhi Peltokorpi Suutarilasta ja Sinikka Vepsä  Puistolasta kantoivat huolta asuinympäristöön koituvista terveysvaikutuksista.

Niin Puistolan peruskoululla kuin Alppikylän kävelylläkin mukana oli joukko koillisen kaupunginvaltuutettuja, kaupunginosayhdistysten edustajia, muita aktiivisia toimijoita sekä asunto- ja energiaministeri Kimmo Tiilikainen. Tiilikainen tosin totesi, ettei hän ole päätöksenteossa mitenkään mukana, mutta haluaa seurata miten valmisteluvaihe etenee, koska vastaavia suunnitteluhankkeita tulee lähivuosina eteen lukuisa määrä.

Pro Alppikylän edustajia ihmetytti etenkin se, miksi tiedossa olevasta hankkeesta ei ole tiedotettu hyvissä ajoin, nyt moni on tehnyt elämänsä suurimman investoinnin ostamalla asunnon vastapäätä tulevaa voimalaa. Se vie paitsi kauniin näköalan, myös ulkoilu- ja virkistysreitit alueen asukkailta.

Kävelyreitillä todettiin, että voimalan rekkaliikenne ajaa juuri siitä risteyksestä, jonka ympärillä kolme lähintä bussipysäkkiä sijaitsevat.

Koillis-Seuran puheenjohtaja Margit Isomäkeä harmitti, että juuri kun Jakomäen imagoa ollaan saatu kohennettua ja alueesta on tullut todella miellyttävä asuinalue, jota tuleva Jakomäen Sydän –monitoimirakennus vielä kohentaa, pilataan asumisviihtyvyys nyt voimalahankkeella.

Puistola-Seuran Kari Koponen ja Puistolan koulujen vanhempia edustava Maija Kallis hämmästelivät sitä, miten lähelle asuntoja, kouluja, päiväkoteja ja ulkoilupaikkoja voimalaa voidaan edes harkita.

Longinojasta huolehtivaa Juha Salosta helpotti tieto siitä, että lauhdevesia ei voimalaitos Longinojan sivupuroon laskisi.

Tapanilalaisvaltuutettu Björn Månsson totesi, että kyseessä on suurempi juttu, voimalasta päättäminen olisi viimeinen niitti lentotoiminnan jatkamiselle. Sen savupiippu estäisi lentotoiminnan.

-Ja edes suunnitelmissa mainittu 80-metrinen piippu ei riittäisi, niin matala toisi laskeumia Alppikylään, ilmoitti Pro Alppikylän väki.

-Rekkaliikenteen tuomat päästöt tuottavat jo nykyisellään Puistolaan etenkin matalapaineella ilmanlaatuongelmia, lisää rekkarallia emme kaipaa, puistolalaiset muistuttivat.

Teija Loponen

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen eduskuntaryhmä jalkautuu lauantaina kuuntelemaan Alppikylän ja Suurmetsän alueen asukkaita Helenin biovoimalahankkeesta.

Alppikyläläiset ja puistolalaiset vastustavat hanketta ja haluavat päättäjien tietävän, mistä vastustuksessa on kyse. Siksi ministeri ryhmineen viedään kävelylle hanketontille.

Kävelylenkin päätteeksi alueen kyläyhdistykset pitävät katutapahtuman, jossa on tarjolla kulttuuria ja kivaa puuhaa lapsille, nälän voi taltuttaa ostamalla grillistä makkaraa ja samalla tutustua naapurikylän ihmisiin.

Tapahtumassa ovat mukana Puistolan VPK, lapsi- ja perhejärjestö Vesaiset, uusi järjestö Pro Alppikylä, Koillis-Seura, Puistola-Seura sekä mahdollisesti paikallisia urheiluseuroja järjestämässä toiminnallisia pisteitä. Tapahtuma kestää noin tunnin.
-Lähtö lähimetsäkävelylle ministerin kanssa starttaa kello 10 Alppikylänkadun ja Säkkikadun risteyksestä. Sieltä edetään Tattarisuon puoleiseen metsään, siitä hanketontille ja takaisin paluu Alppikylänhuipun kautta ”torille”/ aukealle, jossa on noin tunnin kestävä ohjelmallinen perhetapahtuma, kertoo Pro Alppikylää edustava Sonja Alin.

Teija Loponen

helen lämpövoimala havainnekuva

Helen järjestää nyt itse asukasillan Puistolassa, jossa aiheena on Helenin työn alla oleva selvitys mahdollisuudesta rakentaa pääpolttoaineena metsähaketta käyttävä biolämpölaitos Tattarisuon alueelle.

Uutena asiana niin Helenille kuin Tattarisuon yrittäjille tuli kaupunkiympäristölautakunnan viikon takainen päätös siitä, että Helenin olisi yhtenä vaihtoehtona tutkittava alueen suunnitellun sijainnin lähellä olevien toimijoiden kanssa mahdollisuudet sijoittaa voimalaitos kokonaan Tattarisuon teollisuusalueen sisälle.

Tattarisuon teollisuusalueella ei kuitenkaan käyttämätöntä maata ole, joten tuo päätös tietäisi todennäköisesti lähtöpasseja osalle teollisuusalueen yrityksistä.

Tattarisuon lämpölaitoshankkeesta käynnistetyn ympäristövaikutusten arvioinnin  kommentointivaihe päättyi eilen ja siitä käynnistyivät ympäristövaikutuksiin liittyvät selvitykset.

Asiasta tullaan toteuttamaan avoin nettikysely, jossa alueen asukkailla ja muilla kiinnostuneilla on mahdollista esittää hankkeesta omat näkemyksensä.

Keskustelutilaisuudessa kerrotaan tarkemmin Helenin suunnitelmista, ja aikaa on varattu myös kysymyksille ja keskustelulle. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä ennakkoilmoittautumisia tarvita. Lisätietoja

Tattarisuon suunnitelmista, YVA-prosessista sekä aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia on koottu sivulle helen.fi/tattarisuo.

Tattarisuon lämpölaitoshanke liittyy Helen suunnitelmiin uusien biolämpölaitosten rakentamisesta Helsinkiin, mahdollisina sijoituspaikkoina ovat myös alueet Vuosaaressa ja Patolassa.

Suunnitteilla olevat lämpölaitokset tuottavat uusiutuvaa kaukolämpöä ja korvaavat kivihiiltä kaukolämmön tuotannossa. Lämpölaitokset käyttävät Helenin mukaan kestävistä lähteistä hankittuja biopolttoaineita, kuten pellettiä ja metsähaketta.

Biolämpölaitokset toteutetaan vaiheittain niin, että vuonna 2024 käytöstä poistuvan Hanasaaren voimalaitoksen lämmöntuotanto pystytään korvaamaan. Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäen esityksestä lautakunnan lausuntoa muutettiin sijoituspaikan löytämiseksi Tattarisuon sisältä ohella lisäämällä päätökseen seuraava lause:-  Koska hanke on kytköksissä muihin Helen Oy:n kehitysohjelman hankkeisiin, joita ovat muut hajautetun lämmöntuotannon hankkeet ja lisäksi uudet lämmöntuotantoratkaisut, joita toteutetaan vaiheittain niiden toteuttamisedellytysten täyttyessä, tulisi arvioinnin aikana kuvata huolella myös toteuttamatta jättämisen liittyminen ja yhteydet muihin hankkeisiin ja pääasialliset vaikutusmekanismit muualle.

Teija Loponen

Helen asukkaille tarkoitettu keskustelutilaisuus pidetään maanantaina 9.4. klo 18-20 Puistolan peruskoululla, Koudantie 2, E- ja G-ovet.

Pro Alppikylä on kutsunut asuntoministeri Kimmo Tiilikaisen seurueineen tutustumaan Alppikylään ja Alppikylänhuippuun 14.4.


 

Lisää aiheesta:

Tattarisuon yva-ohjelmalle jatkoaika
Puistolassa selvitellään nyt lämpövoimalan turvallisuusvaikutuksia
Asukkaat nyreissään Helenin suunnitelmista

helen lämpövoimala havainnekuva

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on päättänyt jatkaa Helen Oy:n Tattarisuon lämpökeskusta koskevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman eli YVA-ohjelman vireilläoloa.

Kuulemisaikaa on jatkettu kuukaudella, nyt mielipiteet saa toimittaa 3.5.2018 asti.  Alun perin kuulemisajan piti päättyä 3.4.2018.

Asiaa koskeva kuulutus löytyy sivulta www.ymparisto.fi/tattarisuonlampokeskusYVA

Teija Loponen

alppikylän huippu

Puistolanraitin ala-asteen vanhempainyhdistyksen Maija Kallis on ryhtynyt kouluille osoitetun mielipidepyynnön pohjalta selvittämään alueen koululaisten kannalta Tattarisuolle kaavaillun Helenin lämpövoimalan turvallisuutta.

Lämpövoimala kuuluu todennäköisesti korkean riskin kohteisiin ja kun onnettomuusvaarallisten kohteiden ympäristöä kaavoitetaan, on Tukesilta ja pelastusviranomaiselta pyydettävä lausunto.

Kallis kertookin kääntyneensä jo Tukesin puoleen saadakseen lisätietoa turvallisuusriskeistä– ja rajoista.

Tukesin taulukon mukaan Helsingin Energian Hanasaaren, Salmisaaren ja Vuosaaren voimaloilla on puolen kilometrin konsultointivyöhyke. Konsultointivyöhyke on kaikilla niillä tehtailla ja laitoksilla, jotka aiheuttavat suuronnettomuusvaaran.

Suuronnettomuusvaara taas syntyy tehtaissa käsiteltävistä vaarallisista aineista tai siitä, että kyseessä on iso kattilalaitos.

Tattarisuon pellettivoimala on kattilalaitos, jossa tarvitaan kevytpolttoainetta, ja sen käyttö synnyttää turvallisuusetäisyyden. Pellettipöly taas on syttymis- ja räjähdysherkkää tiettyinä pitoisuuksina.

-Nyt siis lämpövoimala olisi tulossa alueelle, jonka turvallisuusrajojen sisälle ei suositella rakentamista. Kuitenkin tuon turvallisuusrajan sisällä sijaitsee jo nyt pientaloja ja myös Koudan kentän liikuntapaikat, huomauttaa Kallis.

Sen lisäksi että Helenin hankkeessa konsulttina toimivan Rambollin aineistosta puuttuivat monet päiväkodit ja koulut ja ulkoliikuntapaikat, sieltä puuttuu myös Pelastusarmeijan Suurmesän vanhusten palvelutalo, joka sijaitsee Puistolantien varressa.

-Jos jotain sattuisi, miten vanhukset pääsisivät turvaan ja mihin Koudan kentällä tai jopa voimalaitoksen viereisellä Alppikylän huipulla leikkivät ja ulkoilevat lapset pääsisivät suojaan, pohdiskelee Kallis.

Hän muistuttaa, että sekä kaikki lasten päiväkodit, leikkipaikat ja ulkoilualueet sekä vanhusten kohteet kuuluvat haavoittuviin ja vaikeasti evakuoitaviin kohteisiin. Siksi on outoa, että niitä ei ole YVA-hankkeessa huomioitu lainkaan.

-Kyllä me Puistolassa olemme ihmeissämme, että uutta voimalaa suunnitellaan näin lähelle lasten ja nuorten käyttämiä alueita, Kallis toteaa.

Kaavoitusviranomaisten on maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön perusteella selvitettävä kaavan laadinnan yhteydessä rakentamisen vaikutukset. Selvitettäviin asioihin kuuluvat lähellä olevissa kemikaali- ja räjähdekohteissa mahdollisten onnettomuuksien vaikutukset.

Helen järjestää suunnite lmista keskustelutilaisuuden maanantaina 9.4. klo 18–20Puistolan peruskoululla, Koudantie 2.

Teija Loponen