Etusivu Uutiset Uutiset Pihlajamäki

Päiväkoti Louhikko

Pihlajamäessä sijaitseva päiväkoti Louhikko puretaan ja sen tilalle rakennetaan uudisrakennus. Rakentamisen ajaksi päiväkodin väki siirtyy väliaikaiseen paviljonkirakennukseen.

Kaupunkiympäristön toimialan tekemän selvityksen mukaan nykyisen päiväkotirakennuksen kunto on heikko eikä sitä tulla peruskorjaamaan.

Päiväkoti Louhikon uudisrakennuksessa tulee olemaan 48 paikkaa nykyistä enemmän eli 132 tilapaikkaa, ja hoito- ja kasvatushenkilöä arviolta 23 hoidossa olevien lasten määrästä ja iästä riippuen. Ruokapalvelu- ja siivoushenkilöstöä päiväkoti tarvitsee 4-5 henkilöä. Päätös uudishankkeesta mahdollistaa varautumisen varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämiseen sekä lähipäiväkotikäytäntöön siirtymiseen.

Kaksikerroksisen uuden päiväkoti Louhikon suunnittelussa on huomioitu Päiväkodin käsikirjan periaatteet, noudatettavat rakentamisohjeet ja saadut kokemukset jo rakennetuista päiväkotitiloista.

Tavoitteena on joustavat ja avoimet oppimisympäristöt sekä tilatoiminnoiltaan tehokas päiväkoti. Tilat suunnitellaan vastaamaan varhaiskasvatuksen nykyisiä toimintatapoja, joissa korostuu lasten osallisuus ja pienryhmätoiminta.

Tilojen käyttäjät osallistuvat tilasuunnitteluun ja käyttöönottovaiheessa oppimisympäristöjä rakennettaessa kuullaan lasten mielipiteitä.

Uuden päiväkoti Louhikon uudishanke on laajuudeltaan 1063 hym² ja sen toteutus on kaupungin talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmassa ajastettu vuosille 2019-2020. Uudishankkeessa saatavista joustavista tiloista osa saadaan myös asukaskäyttöön.

Arvio uudisrakennuksen rakentamiskustannuksista on 5,4 miljoona euroa.

Uudishankkeessa tarvitaan kiinteistön purun ja rakentamisen ajaksi väistötilat päiväkoti Louhikolle, koska uudisrakennus sijoittuu vanhan kiinteistön paikalle. Väistötarpeeksi on arvioitu 18 kuukautta.

Alueelta ei ole löydetty päiväkodille sopivia väistötiloja, jonka vuoksi on päädytty väistötilapaviljonkiin. Väistötilapaviljongin vuokrakustannukset ovat 28 495 euroa vuodessa.

Teija Loponen

Pihlis alikulku katutaide

Ohikulkijat pysähtyivät viime viikonloppuna ihmettelemään, mitä on tekeillä Pihlajamäentien alittavassa kävelytunnelissa. Useat miehet suihkivat spraypulloilla maalia alikulkutunnelin pintoihin ja tunnelin edustalla oli varoitusmerkkejä, joissa vilkkui keltainen valo.

Menossa olivat suuren katutaideteoksen maalaustyöt, sillä harmaa ja ankea betonitunneli koristetaan värikkäällä luvallisella katutaiteella. Betonipintaan näytti syntyvän ainakin valtava sudenkorento ja vihreäpukuinen mies, jolla on hattu.

-Perjantaina tehtiin pohjamaalaus ja liikennejärjestelyt. Viikonlopun aikana maalataan ja sunnuntaina pitäisi olla valmista. Tämä on aika nopeaa toimintaa, kertoi Pihlajamäessä paikalla ollut katutaidetoimisto Supaflyn Antti Salminen lauantaina.

Helsingin kaupungin katutaidetoimisto Supafly haluaa tukea luvallisia katutaidemaalareita sujuvoittamalla lupaprosessia ja auttamalla käytännön järjestelyissä.

-Me annamme lupia ja paikalliset taiteilijat tekevät maalaukset itse harrastuspohjalta. He kokoavat ryhmänsä itse yleensä paikallisista maalareista.

Pihlajamäen alikulkutunnelin katutaideteoksen suunnittelusta ja maalaamisesta vastasi seitsemän hengen ryhmä, joka koostui pääasiassa Pihlajamäessä asuvista nuorista aikuisista.

-Maalarit maksavat itse maalinsa. He suunnittelevat työnsä itse. En tiedä itsekään, millainen valmiista työstä tulee, Antti Salminen kertoi.

-Me asetamme Helsingin katutaiteelle reunaehdot: sen pitää olla laillista ja hyvän maun mukaista. Emme vaadi luonnosta etukäteen nähtäväksi. Annamme vastuun teoksen sisällöstä heille.

Katutaideprojektien logiikka kaupungin osalta on se, että sopivia maalauspaikkoja kartoitetaan yhdessä maalareiden kanssa. Ennen luvan myöntämistä pitää selvittää, että paikka soveltuu maalaamiseen ja että tilapäiset liikennejärjestelyt onnistuvat. Maalareiden pitää mahtua työskentelemään paikassa ilman, että siitä aiheutuu vaaraa kenellekään. Aloite jonkin synkän tai ankean alikulkutunnelin maalaamiseksi tulee aina alueen asukkailta tai maalareilta.

-Tämä alikulkutunneli sopii hyvin maalareiden työskentelyyn koska tässä kulkee vain kevyen liikenteen väylä eikä ole autoliikennettä, Salminen sanoi.

Lisäksi lupa oli helppo saada, koska tunneli sijaitsee kaupungin omistamalla katualueella.

Jani Jakonen

boffausta

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina Pihlajamäessä voi törmätä keskiaikaisiin taistelijoihin, ja jopa päästä mukaan mittelöihin. Lajia esittelee vuoden 2018 Suomen mestarijoukkue Valdyr.

-Järjestämme illalla nuorisopuistossa näytöksen ja leikkimieliset turnajaiset. Päivällä voi harjoitella jousiammuntaa elävien maalien kanssa. Tällä haluamme demonstroida, miten turvallinen laji boffaus on, Valdyrin kilpimies Jukka Bäckström sanoo.

Tänä vuonna näköalakaupungin näkymiä ihaillaan Vuolukiventie 6:n katolta. Maanpinnalla Pihlistä tutkitaan strategisen Ingress-verkkopelin imussa, ja vielä lähempää kosketusta pintaan otetaan kaivonkansipainannan pajassa Pihlajamäen torilla.

-Pihlajamäki on mielenkiintoinen pelipaikka, koska arkkitehtuuripolku kuhisee portaaleja, Ingress-pelaaja Mari Siukonen kertoo.

Päivän avaa tuttuun tapaan Synkronis-kvartetti aamukahvikonsertillaan. Nuorisotalon pihaan pämähtää ankkarodeo, ja salissa on tarjolla tietoa Longinojasta sekä lyhytelokuvia. Ostarille nousee käsityömarkkinat.

Kyläjuhlan ohjelmassa on mukana myös kestosuosikki ruokatori, joka tuo herkulliset katuruuat ja vanhanajan toritunnelman Pihlajamäen torille. Lasten omassa puistojuhlassa vierailee muun muassa merirosvoja ja halibernejä. Kaikissa ravintoloissa on ohjelmaa koko illan ja yön.

Koko kyläjuhlan ohjelma löytyy osoitteessa www.pihlajamaki.info. Kaikkiin tapahtumin vapaa pääsy.

Päivi Seikkula

Puutalo on ollut viime vuodet tyhjillään. Kaupungin vuokratontilla on rakennusoikeutta vielä liki 70 neliömetriä.

Johtokiventiellä tyhjänä tönöttävän puutalon voi vuosikymmenten jälkeen palauttaa asunnoksi. Helsingin kaupunki on myynyt rakennuksen vuonna 2015 julkisella tarjouskilpailulla. Jo tuolloin ostaja sai lupauksen, että julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella olevan kaksikerroksisen talon saa ottaa poikkeusluvalla asuinkäyttöön.

Lupa käyttötarkoituksen muutokseen on kuitenkin päässyt vanhaksi, ja kaupungin maankäyttöjohtaja on myöntänyt asemakaavan vastaiselle käytölle uuden poikkeusluvan. Luvan mukaan rakennus pitää säilyttää ja asuntojen enimmäismäärä saa olla enintään kolme.

Poikkeuslupa merkitsee entisen päiväkeskuksen muuttamista takaisin alkuperäiskäyttöön, sillä alun perin talo on valmistunut vuonna 1958 kahden huoneiston asunnoksi. Talon kellarissa on kaksi autotallia.

Kolmekymmentä vuotta rakentamisen jälkeen tontille on tehty asemakaava, jonka mukaan reilun 200 neliömetrin kokoinen talo on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennukseen on tehty käyttötarkoituksen muutokset vuosina 1986 ja 1990, jolloin asuinhuoneistot on muutettu nuoriso- ja asukastoimitilaksi. Vuonna 1988 hyväksytty asemakaava on laadittu nuoriso- ja asukastoimintojen takia. Vielä vahvistamattomassa yleiskaavassa tontti on asuntovaltaista A3-aluetta.

Pirjo Pihlajamaa

 

Perinteiset kauniit joulukalenterit ovat palanneet markkinoille. Osalle ainoa oikea kalenteri on kuitenkin perheen omatekemä kalenteripussi, josta joka päivä löytyy jotain jännää. Kalenteri voi olla myös aineeton, kuten Tapanilan  elävä adventtikalenteri.

Suklaakalentereiden suosio on hiipunut samalla kun joulukalenterien valikoima laajentunut, tarjolle on tullut erilaisia tavarakalentereita niin aikuisille kuin lapsille. Kalenteri voi pitää sisällään leluja, minikirjoja tai vaikkapa koruja tai kynsilakkoja.

Myös kirjoista on tehty joulukalentereita. Viime vuonna ilmestyi dekkarikirja, jossa oli joka päivälle pieni jännitystarina.

Lapsiperheiden iloksi on Minerva –kustannus julkaissut Tonttu Toljanteri ja outo jouluvieras  -kalenterikirjan, jossa joka illalle on oma lukunsa. Alussa Tonttu Toljander joutuu äkäampiaisen pistämäksi ja siitä seuraa tuhmaikä. Niinpä ilta toisensa jälkeen voidaan lukea uudesta pulmasta, jonka tuo tuhmaikä on aiheuttanut ja millaisia ongelmia tonttuparka kohtaa, kun suu sanoo jotain ihan muuta kuin oma mieli tekisi. Monenlaisten juonenkäänteiden jälkeen Toljanderille selviää jouluaattona, että pukki kyllä ymmärtää, ettei kasvaminen ja kilttinä olo aina ole niin helppoa.

Tapanilassa on toteutettu elävää joulukalenteria jo vuosikausien ajan ja Malmillakin muutaman vuoden. Elävässä adventtikalenterissa lähdetään liikkeelle katsomaan luukkuja, jotka avutuvat joka ilta eri paikassa.

Tapanila-Seuran, Tapanilan yhdistysten, koulujen ja yritysten sekä aktiivisten kyläläisten järjestämät elävän adventtikalenterin luukut aukeavat jokaisena joulukuun iltana jossain päin Tapanilaa klo 18.30. Ensimmäiset luukut aukeavat 1.12. Tapanilan Työväentalolla, 2.12. Tapanilan torilla, jossa otetaan kaikista tonttulakkiryhmäkuva, eli oma lakki mukaan. 3.12. jo klo 17 Mosa Interiorsissa on Joulupukkikin paikalla. 4.12. kokoonnutaan Liiketien ja Kanervatien kulmaan; Loistavan Liiketien merkeissä. Oman lyhdyn voi ottaa joka ilta tunnelmaa luomaan.

Malmilla kalenteriluukkujen aukeamisaika vaihtelee järjestäjän mukaan, kaikki paikat ja ajat löytyvät lehdessä olevasta kalenteri-ilmoituksesta.

Pihlajamäessä järjestetään ensimmäistä kertaa ohjelmallinen joulukalenteri, jonka muutama luukku toteutuu kuitenkin Malmilla.

Teija Loponen

Moni ohikulkija on pysähtynyt ihmettelemään, kuinka melko uuden näköistä toimistorakennusta revitään alas Pihlajiston huoltoaseman ja kerrostaloalueen kupeessa.

Noin 25 vuotta vanhan toimistorakennuksen purkutyöt ovat käynnistyneet Pihlajistontien ja Pihlajamäentien risteyksen lähellä.

Helsingin rakennuslautakunnan hyväksymän purku- ja rakennuslupapäätöksen mukaan osoitteessa Pihlajistonkuja 4 sijaitseva toimistorakennus valmistui alun perin teollisuusrakennukseksi 1990-luvun alussa. Rakennus on sittemmin muutettu toimistokäyttöön. Purettavassa rakennuksessa on viimeksi toiminut Talokeskus Yhtiöt Oy:n Helsingin toimipiste, joka on muuttanut Ruskeasuolle valmistuneeseen uuteen toimistotaloon.

Purettavan toimistorakennuksen tilalle rakennetaan neljäkerroksinen varastorakennus, joka käsittää pääosin vuokrattavia puolilämpimiä pienvarastoja. Keväällä 2016 valmistuneen tontinkäyttöluonnoksen mukaan taloon on tulossa Pohjoismaissa toimiva yritys, joka tarjoaa itsepalveluna käytettävää varastointitilaa yksityisille asiakkaille ja yrityksille.

Varastorakennuksen rakentaminen poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta, mutta poikkeama on rakennuslautakunnan mielestä niin vähäinen, että rakennuslupa voidaan myöntää. Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö on puoltanut poikkeamista. Tontin rakennusoikeus nousee nykyisestä 19 prosenttia ja kerrosluku ylitetään yhdellä kerroksella.

Jani Jakonen

Pihlajamäen kirkossa siunataan sunnuntaina käyttöön harvinainen arkkualba sekä siihen liittyvät vuodenaikaliinat ja hiekkaliinat.

Arkunalbaa liinoineen tullaan säilyttämään Malmin hautausmaan näyttökappelin seinällä ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

-Idea arkkualbasta syntyi pari vuotta ja sitten ja minä ei-käsityötaitoisena miehenä luulin, että sehän on pikku juttu valmistaa sellainen. No, ei ollut, sen tulin huomaamaan, tunnustaa idean isä ja Pihlajamäen pappi Jukka Holopainen.

Pihlajiston käsityöpiiri otti idean omakseen ja lähti sitä ajamaan.

-Koska Pihlajistossa ja Pihlajamäessä kasvaa paljon pihlajia, oli itsestään selvää, että kuviossa näkyy pihlajanmarjat. Pyysimme Marjatta Tahvanaista jalostamaan ideaa ja hän piirsi meitä todella ilahduttavat mallit, jokaiselle vuoden ajalle omansa, kertovat Eeva Läikkö ja Irma Mattila käsityöpiiristä.

-Vaihdettavissa liinoissa on ideana eri vuodenajat, mutta liinoista voi kyllä käyttää juuri sitä, mikä silmää miellyttää eniten, tai ajatella niin, että kevään versoava lehti sopii nuorille ja syksyinen tai talvinen vanhemmalle vainajalle, Marjatta Tahvanainen selventää.

Vuodenaikaliinat voi myös asettaa joko pitkittäin tai poikittain arkkualban päälle, riippuen kappelista ja saattoväen penkkien sijainnista arkkuun nähden.

Arkkualba on vuoritettu ja pitää siten hyvin muotonsa.

-Sen väriä pohdittiin ja valittiin pitkään. Halusimme neutraalin värin, joka sopii myös sen päällä käytettäviin liinoihin. Näitä kaikkia värejä pohdimme huolella, samoin brodeerauskuvioiden värejä, kertoo Holopainen.

Brodeeraukset osoittautuivat kuitenkin liian työläiksi käsityöpiiriin tehdä ja siksi ne ja muut ompelutyöt teetettiin lopulta Stadin ammattiopistolla. Käytännössä ne ompeli Kuubasta kotoisin oleva aikuisopiskelija Clara Acao Valdivia.

-Koska brodeerauksesta tulikin kuluja, halusin ommella peiton ja järjestää siitä arpajaiset, joilla saatiin kokoon hyvä summa alban kustannuksiin, kertoo Irma Mattila.

-Nämä hiekkaliinat ovat erittäin hieno oivallus. Pappi tekee hiekasta ristinmerkin sen päälle ja näin arkkualba säilyy puhtaana. Lisäksi hiekkaliina voidaan kääräistä nyytiksi ja kantaa hiekka haudalle, jos kyseessä on arkkuhautaus, valaisee Jukka Holopainen.

Arkkualban ideana on se, että vaikka käytössä olisi yksinkertaisin ja edullisin arkku, se näyttää alban kanssa arvokkaalta ja kauniilta.

-Tässä on vähän sellainen ekologinenkin näkemys. On turha käyttää arvopuita arkkuun, jonka käyttöikä on todella lyhyt, huomauttaa Eeva Läikkö.

Arkkualballa siis säästetään sekä luontoa, että rahaa.

Lisäksi arkkualba tuo kolmannen osan kirkkovaatteiden käyttöön, ensin on ristiäismekko, sitten konfirmaatioalba ja maallisen tien päättyessä arkkualba. Ympyrä siis sulkeutuu syntymästä hautaan.

Teija Loponen

Kansainvälinen messu Pihlajamäen kirkossa su 21.5. kello 16. Messussa siunataan Pihlajiston käsityöpiirin tekemä arkkualba käyttöön.

Pihlajamäen arvokasta kulttuuriympäristöä ja lähiluontoa uhkaa Helsingin uusi yleiskaava, joka on tuomassa Pihlajamäen täyteen asuinrakentamista. Jopa luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain nojalla suojellut herkät luontokohteet on merkitty tiiviille asuinrakentamiselle.

Yleiskaavapäätöksestä valittaneen Pihlajamäki-seuran on puheenjohtaja Ulla Artte kertoo, että uudisrakentamista ei sinällään vastusteta, mutta sen mittakaava on nyt väärä ja tuhoaa myös asukkaille tärkeät viherreitit.

Artte toteaa, että on hyvin kyseenalaista, noudattaako yleiskaava lainkaan maakuntakaavaa, jossa Pihlajamäki on valtakunnallisesti suojeltu ja merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Maakuntakaavassa on erikseen mainittu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna ympäristönä Lahdentien varressa oleva Porraskallio. Yleiskaavassa Porraskallio on tiivistä rakentamisen aluetta.

-Yleiskaavassa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että Pihlajamäen vanha puoli on juuri suojeltu ja että se kuuluu arvostettuun kansainväliseen DoCoMoMo -aluekokonaisuuteen ainoana 1960-luvun asuinalueena koko Suomessa. Vanha ja suojeltu 1960-luvun rakennuskanta on merkitty korttelitehokkuudeltaan tiheästi rakennettavaksi alueeksi eli käytännössä liki kaikkiin mahdollisiin koloihin on suunniteltu täydennysrakentamista, Artte korostaa.

Pihlajamäki-seura muistuttaa valituksessaan, että yleiskaava on myös luonnonsuojelulain vastainen. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen inventoinnissa on havaittu liito-oravia Pihlajamäen pohjoisosassa sijaitsevassa metsässä eli Aarnikanmäellä. Voimassa olevassa asemakaavassa Aarnikanmäen pohjoisrinteen  lehtometsä on suojeltu, ja se on luokiteltu arvometsäksi. Samaisella Aarnikanmäellä on Museoviraston muinaismuistorekisteriin merkittyjä ja muinaismuistolain suojelemia kiinteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituksen tukikohtia ja niitä yhdistäviä juoksuhautoja sekä myös hyvin säilynyt  porrastettu juoksuhauta, jollaista ei ole missään muualla Helsingin maalinnoituksen alueella.

-Kaiken kukkuraksi Aarnikanmäen länsirinteessä on kaksi vanhaa hiidenkirnua, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä vuonna 1995 . Yllättäen kaikki tämä onkin yleiskaavassa tiiviin asuinrakentamisen aluetta, Ulla Artte hämmästelee.

Teija Loponen

VVO Kodit Oy aikoo ostaa Meripihkatie 1:ssä olevan Pihlajamäen liiketalo Oy:n koko osakekannan. Kauppa vahvistuu, jos tontille tekeillä oleva asemakaavamuutos saa lainvoiman. Kaava sallii ostoskeskuksen 1970-luvulla tehdyn puolen purkamisen uuden liike- ja asuinkiinteistön tieltä.

VVO Kodit Oy on tekemässä jokaisen osakkeenomistajan kanssa esisopimuksen osakekaupoista. Liiketaloyhtiössä on kaikkiaan yksitoista liikehuoneistoa ja kahdeksan varastotilaa, joista tulee yhteenlaskettuja neliöitä noin 2 255.

Meripihkatiestä on vireillä olevassa asemakaavamuutostyössä tulossa merkittävä kiinteistöhanke, jossa kaupungin omistama rakentamaton alue liitetään kaupan kohteena olevaan tonttiin. Näin muodostuvalle liki 0.9 hehtaarin tontille voi kaavan vahvistuttua rakentaa tuhannen kerrosneliömetrin kokoisen liiketilan lisäksi 9 200 kerrosneliömetriä omistus- ja vuokra-asuntoja.

VVO Kodit Oy vastaa ostoskeskuksen purkamisesta ja kaikista siihen liittyvistä selvityksistä ja luvista ja osakekaupan varainsiirtoverosta.

Ennen kuin VVO lyö rahaa pöytään tekee Pihlajamäen liiketalo Oy tai perustettava uusi yhtiö Helsingin kaupungin kanssa esisopimuksen keskinäisistä alueluovutuksista ja yhdyskuntarakentamiskustannusten jaosta. Kaupunki antaa yhtiölle vajaan puolen hehtaarin verran maata ja yhtiö antaa kaupungille 196 m²:n katualueen. Yhtiö maksaa kaupungille näistä aluejärjestelyistä rapiat kolme miljoonaa euroa ja osallistuu yhdyskuntarakentamiseen 160 000 eurolla.

Esisopimuksen mukaan VVO Kodit ostaa lopuksi osakkeenomistajilta Pihlajamäen liiketalon koko osakekannan. Sen yhteenlaskettu kauppasumma on 5,8 miljoonaa euroa. Summasta on vähennetty kaupungille aluejärjestelyin maksettava noin kolme miljoonaa euroa ja 160 000 euron maankäyttökorvaus.

Osakkaat sitoutuvat siihen, että tilat ovat tyhjät tai irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta päätti torstaina, että kiinteistövirasto saa tehdä esisopimuksen, jossa kaupungin liiketalosta omistamat osakkeet voi myydä VVO:lle 608 415 eurolla.

Kaupunki omistaa Pihlajamäen liiketalo Oy:stä liki neljänneksen. Kaupungin osakkeita on 882 ja ne oikeuttavat 591 neliömetrin liiketilaan.

Pirjo Pihlajamaa

Pihlajamäen ja Pihlajiston alueen laajennettu oppilaaksiottoalue aiotaan jakaa kahteen osaan. Jako koskee Pihlajamäen ala-asteen koulua ja Pihlajiston ala-asteen koulua, joille tulee suunnitelman mukaan omat oppilaaksiottoalueet jo tammikuusta 2017 alkaen.

Oppilaaksiottoalueen raja lähtee Lahdenväylältä Vierinkivenpolun kohdalta pohjoiseen Pihlajamäentien yli siten, että Vierinkivenpolun ja Johtokiventien parittomat numerot kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.

Raja jatkuu Pihlajamäentien yli Meripihkatietä pitkin siten, että parilliset katuosoitteet kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Raja kulkee kohti etelää Graniittitie 7. saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Tästä raja kääntyy pohjoiseen Kiilletie 5:een saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteeseen. Kiilletien päästä raja kääntyy etelään puistoa pitkin kohti Pihlajalaaksoa siten, että Pyynikintie ja Pyynikkipolku kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.

Molemmissa kouluissa oppilaaksiottoalueen jakamista on kannatettu. Lisäksi asukkailla on ollut mahdollisuus kommentoida asiaa kerrokantasi.fi –palvelussa 8.8.–26.8.2016. Kommentteja tuli viisi, joista neljä koski kysyttyä asiaa.

Kerrokantasi.fi -palvelun ja puhelimitse annetun asukaspalautteen perusteella oppilaaksiottoalueen rajaa on muutettu siten, että se ei kulje taloyhtiöiden tonttien läpi.

Kouluille tuli yhtenäinen oppilaaksiottoalue elokuussa 2011. Silloinen lautakuntajaos perusteli muutosta sillä, että alueen oppilasvirrat saadaan jaettua tasaisemmin kouluihin ja turvattua samansuuruiset oppilasryhmät alkaville luokille.

Käytäntö on osoittanut, että kotien näkökulmasta katsoen ei yhtenäinen oppilaaksiottoalue ole tuonut merkittävää parannusta. Lähikoulu riippuu koulutulokkaiden määrästä, asuinosoitteista ja koulujen enimmäisoppilasmääristä. Koska tiedot muuttuvat vuosittain, voi samankin talon lapsilla olla eri vuosina eri lähikoulu. Huoltajat ovat olleet tilanteeseen tyytymättömiä. Myös lasten näkökulmasta tilanne on hankala, kun he eivät tiedä, mihin kouluun he tulevat menemään.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on käsitellyt oppilaaksiottoalueen muutosta eilisessä kokouksessaan.

 

Kerro kantasi –kommentteja

Ihan hyviltä rajavedoilta vaikuttaa muuten, mutta ei mielestäni ole järkevää tehdä aluerajaa siten, että osa kerrostalosta kuuluu eri alueeseen kuin toinen. Varsinkin siten, että ikään kuin kaksi rappua kuuluu toiseen alueeseen kuin koko muu kerrostalo.

Anonyymi

 

En ymmärrä miksi yläkouluun pitää mennä ”huikkaan” eli Helsingin uuteen Yhteiskouluun, kun esim. Viikinmäestä länsipuolelta Henrik Lättiläisen kadulta on lyhyempi matka sekä Viikin norssiin että Arabian pruskouluun. Tämä ei nyt koske alakoulua, mutta otan kantaa tähän kuitenkin. Alakoulujen suhteen yhdyn edelliseen mielipiteeseen siitä että esim. talvisin ei pystytä kulkemaan ns. linnuntietä vaan joidenkin lasten tulee kulkea bussilla. Se ei ehkä ole alakoululaiselle järkevää.

Lähikoulu pitää olla lähin koulu

 

Eikö olisi yksinkertaisempaa että oppilaaksiottoalueen raja kulkisi samoin kuin alueiden rajat? Latokivenkaaren ja Vuolukiventien asunnot ovat myös lähellä Pihlajiston koulua, voi olla että näissä asuvat kokisivat tällaisen rajanteon syrjivänä. Helpointa silloin olisi muodostaa alueet, jotka noudattavat alueiden luonnollista rajaa? Sillä erolla, että Viikinportin voisi jättää Pihlajiston alueeseen ollen selvästi turvallisempi koulumatka näissä asunnoissa asuville lapsille. Tuolla reitillä ei tarvitse ylittää yhtäkään suojatietä kun kulkee 550:n väylää ja sieltä oikealle kääntyvän metsän läpi pääsee suoraan koulun lähelle ja sieltä on Pihlajistontien alikulku.

Anonyymi

 

Pihlajanmäen koillisnurkasta (mm. Liusketie, Marmoripolku, Hiekkakiventie, Liuskepolku, Liuskekuja, Gneissipolku) on huomattavasti paremmat yhteydet Pihlajiston ala-asteelle kuin Pihlajamäen ala-asteelle. Jälkimmäiseen pitää tehdä vaihto julkisilla kuljettaessa tai kulkea varsinkin syksyllä synkähkön Aarnikanmäen metsäpolun kautta. Eli tarkastelkaa myös kulkuyhteyksiä – ei vain etäisyyttä linnutietä pitkin.

Faija Pihlajanmäestä

 

Pirjo Pihlajamaa