Etusivu Uutiset Uutiset Pihlajamäki

-Kyllä oli ihana ruksata kuvastosta lelutilausta, kun kerrankin oli rahaa käytettävissä, iloitsivat Maasälvän ja Salpausselän leikkipuistojen edustajat Pihlajamäen lionsklubin edustajille.

Leijonat olivat kuulleet leikkipuistojen lelutarpeesta ja halusivat ojentaa auttavan kätensä. Molemmat alueen leikkipuistot saivat mukavan summan käyttöönsä, jolla saivat itse hankkia juuri sellaisia tarvikkeita, joista on pulaa.

-Meillä koululaiset odottavat jo innolla uusia sählymailoja ja eskaritytöt hyppynaruja ja hulavanteita. Vanhempien toive pienimmille lapsille oli vesileikkiallas ja lisäksi uusi sähkögrilli, joilla kaikki voivat grillata itselleen välipalaa, kertoi Salpausselän leikkipuiston Emmi Mikkonen. Salpausselkään hankittiin myös lasten soittimia.

-Täällä Maasälvässä tämä on tyttöjen suosikki, esitteli Mohamed Mire nostaen esiin prinsessatelttaa. Sitä voi käyttää sisällä ja ulkona.

-Mekin teimme hankintoja lapsilta ja vanhemmilta tulleiden toiveiden mukaan. Otimme myös huomioon sen, että uusia leluja saadaan niin pienille kuin isommillekin lapsille, sisä- ja ulkokäyttöön. Esimerkiksi nämä pienet ostoskorit tulevat taatusti olemaan kauppaleikeissä suosittuja, liikennevalotolppaa testattiinkin jo ja pienet ilahtuvat varmasti noista kävelykärryistä, listaa Maasälvän Anita Huuhtanen.

-Me ajattelimme, että on kätevämpää antaa leikkipuistojen käyttöön tietyt summat, joilla he voivat itse valita kaikkea tarvitsemaansa. Tämä lahjoitus oli meillekin todella mieleinen, kertoi Pihlajamäen kauden presidentti Juha Kallio.

Tulevana viikonloppuna järjestetään leijonien Pihlajamarkkinat todennäköisesti viimeistä kertaa.

-Pihlajamäen ostoskeskuksen toinen siipi tullaan purkamaan ja tuolla Moreenitien alueella emme enää jatkossa voi markkinoita järjestää. Mutta katsotaan mitä kehitellään tilalle, toteaa klubin jäsen Jukka Holopainen.

-Pihlajamarkkinoita on ehditty pitää tämä vuosi mukaan lukien 22 kertaa ja aina olemme saaneet mukavasti varoja alueemme lapsiperheiden auttamiseksi. Lisäksi markkinoiden monipuolinen ohjelma on kerännyt satamäärin alueen ihmisiä nauttimaan tapahtumasta, lisää Juha Kallio.

Lauantaina pidettävien markkinoiden ohjelmassa on perinteisesti mukana Punanokka The –soitin ja lauluyhtye, lisäksi on Pukinmäen taidekoulun esityksiä, tanhuryhmä, huutokauppa, musavisa, arpajaiset ja herkkuja hernekeitosta makkaraan sekä erilaisia myyntikojuja ja paloauto ihasteltavana. Markkinoille ovat tervetulleita muutkin kuin pihlajamäkeläiset.

Teija Loponen

Pihlajamäen markkinat lauantaina 25.5. kello 10-15.

Huikan vaalipaneeli

Tämän päivän nuoret ovat edeltäjiään kiinnostuneempia politiikasta. Se näkyi myös kaksi viikkoa sitten Pihlajamäen vaalipaneelissa, joka pidettiin Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa.

Kysymyslistalle oli nostettu lukiolaisnuoria itseään kiinnostavia ja koskettavia aiheita. Niihin saapui vastaamaan kansanedustajaehdokkaiden nuorta kaartia. He olivat Matias Pajula (kok), Antti Siika-Aho (kesk), Kaarle Hurtig (r) ja Ajak Majok (vas) sekä myöhemmin tulleet Laura Jokela (ps) ja Sameli Sivonen (vihr).

Mistäkö puhuttiin? Kuten toissa viikolla olleessa Helsingin Medialukion historiallisessa perjantaipaneelissa, niin täälläkin oli turha odottaa selityksiä sote-uudistuksesta. Puolitoistatuntisen aikana ehdittiin käydä monia suuria aiheita, joita olivat muun muassa tasa-arvo, koulutus ja opiskelun maksuttomuus, nuorten mielenterveysongelmat, työllisyys, perusturva, kestävyysvaje, translaki, brexit, maahanmuutto, lihansyönti ja ilmastonmuutos.

Kun perussuomalaisten Jokela ja vihreiden Sivonen olivat vielä tulematta, tehtiin nopea kyselykierros.
Kysymykseen pitäisikö lihansyöntiä vähentää ja kasvisten lisätä verovaroin tuli kaikilta vastaus kyllä. Turkistarhauksen lakkautuksen puolella olivat muut paitsi Siika-aho. Asevelvollisuuden ja armeijan lakkauttamista kannattivat rkp ja vasemmisto, vastustivat kokoomus ja keskusta. Lisää maahanmuuttajia sai kaikilta neljältä kyllä-äänen.

Jokainen ehdokas sai pitää minuutin puheen siitä, kuinka pelastetaan hyvinvointiyhteiskunta. Hurtig liputti perustulon puolesta sanomalla, että ”joutilaisuus synnyttää toimeliaisuutta ja uudenlaisia malleja”. Majok panostaisi perustulon lisäksi koulutukseen ja ilmastokriisin ratkaisemiseen. Paikalle ennättänyt Jokela työllä, maksuttomalla koulutuksella ja helpottamalla yrittämistä. Siika-ahon hyvinvointiyhteiskunta syntyy yhdessä tekemällä, sillä ”muurit johtavat pahoinvointiyhteiskuntaan”. Pajulan ratkaisu on työ ja päästöjen verottaminen.

Vaikka Huikan ehdokkaat edustivat nuorempaa polvea, olivat he esiintymistaitoisia ja osasivat valloittaa yleisöä puolelleen. Yksi nousi ylitse muiden. Nuorten nettiäänestyksessä ykkössija meni heittämällä vasemmiston Ajak Majokille, joka haastoi tämän tästä kolmanneksi suosituimmaksi tulleen kokoomuksen Matias Pajulan. Toiseksi lukiolaiset valitsivat ruotsalaisten Matias Hurstigin.

Oli oikein erinomainen paneeli, vaikka viime hetken muutoksia tuli paljon. Vaalihuumaa on selkeästi ilmassa. Panelistit onnistuivat hyvin starttaamaan lukiomme vaalikevään, ja opiskelijat ovat kiinnostuneita politiikasta, summasi paneelin päätteeksi tilaisuuden taidolla luotsannut lukion apulaisrehtori Saara Ikonen.


Pirjo Pihlajamaa

Päiväkoti Louhikko

Pihlajamäessä sijaitseva päiväkoti Louhikko puretaan ja sen tilalle rakennetaan uudisrakennus. Rakentamisen ajaksi päiväkodin väki siirtyy väliaikaiseen paviljonkirakennukseen.

Kaupunkiympäristön toimialan tekemän selvityksen mukaan nykyisen päiväkotirakennuksen kunto on heikko eikä sitä tulla peruskorjaamaan.

Päiväkoti Louhikon uudisrakennuksessa tulee olemaan 48 paikkaa nykyistä enemmän eli 132 tilapaikkaa, ja hoito- ja kasvatushenkilöä arviolta 23 hoidossa olevien lasten määrästä ja iästä riippuen. Ruokapalvelu- ja siivoushenkilöstöä päiväkoti tarvitsee 4-5 henkilöä. Päätös uudishankkeesta mahdollistaa varautumisen varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämiseen sekä lähipäiväkotikäytäntöön siirtymiseen.

Kaksikerroksisen uuden päiväkoti Louhikon suunnittelussa on huomioitu Päiväkodin käsikirjan periaatteet, noudatettavat rakentamisohjeet ja saadut kokemukset jo rakennetuista päiväkotitiloista.

Tavoitteena on joustavat ja avoimet oppimisympäristöt sekä tilatoiminnoiltaan tehokas päiväkoti. Tilat suunnitellaan vastaamaan varhaiskasvatuksen nykyisiä toimintatapoja, joissa korostuu lasten osallisuus ja pienryhmätoiminta.

Tilojen käyttäjät osallistuvat tilasuunnitteluun ja käyttöönottovaiheessa oppimisympäristöjä rakennettaessa kuullaan lasten mielipiteitä.

Uuden päiväkoti Louhikon uudishanke on laajuudeltaan 1063 hym² ja sen toteutus on kaupungin talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmassa ajastettu vuosille 2019-2020. Uudishankkeessa saatavista joustavista tiloista osa saadaan myös asukaskäyttöön.

Arvio uudisrakennuksen rakentamiskustannuksista on 5,4 miljoona euroa.

Uudishankkeessa tarvitaan kiinteistön purun ja rakentamisen ajaksi väistötilat päiväkoti Louhikolle, koska uudisrakennus sijoittuu vanhan kiinteistön paikalle. Väistötarpeeksi on arvioitu 18 kuukautta.

Alueelta ei ole löydetty päiväkodille sopivia väistötiloja, jonka vuoksi on päädytty väistötilapaviljonkiin. Väistötilapaviljongin vuokrakustannukset ovat 28 495 euroa vuodessa.

Teija Loponen

Pihlis alikulku katutaide

Ohikulkijat pysähtyivät viime viikonloppuna ihmettelemään, mitä on tekeillä Pihlajamäentien alittavassa kävelytunnelissa. Useat miehet suihkivat spraypulloilla maalia alikulkutunnelin pintoihin ja tunnelin edustalla oli varoitusmerkkejä, joissa vilkkui keltainen valo.

Menossa olivat suuren katutaideteoksen maalaustyöt, sillä harmaa ja ankea betonitunneli koristetaan värikkäällä luvallisella katutaiteella. Betonipintaan näytti syntyvän ainakin valtava sudenkorento ja vihreäpukuinen mies, jolla on hattu.

-Perjantaina tehtiin pohjamaalaus ja liikennejärjestelyt. Viikonlopun aikana maalataan ja sunnuntaina pitäisi olla valmista. Tämä on aika nopeaa toimintaa, kertoi Pihlajamäessä paikalla ollut katutaidetoimisto Supaflyn Antti Salminen lauantaina.

Helsingin kaupungin katutaidetoimisto Supafly haluaa tukea luvallisia katutaidemaalareita sujuvoittamalla lupaprosessia ja auttamalla käytännön järjestelyissä.

-Me annamme lupia ja paikalliset taiteilijat tekevät maalaukset itse harrastuspohjalta. He kokoavat ryhmänsä itse yleensä paikallisista maalareista.

Pihlajamäen alikulkutunnelin katutaideteoksen suunnittelusta ja maalaamisesta vastasi seitsemän hengen ryhmä, joka koostui pääasiassa Pihlajamäessä asuvista nuorista aikuisista.

-Maalarit maksavat itse maalinsa. He suunnittelevat työnsä itse. En tiedä itsekään, millainen valmiista työstä tulee, Antti Salminen kertoi.

-Me asetamme Helsingin katutaiteelle reunaehdot: sen pitää olla laillista ja hyvän maun mukaista. Emme vaadi luonnosta etukäteen nähtäväksi. Annamme vastuun teoksen sisällöstä heille.

Katutaideprojektien logiikka kaupungin osalta on se, että sopivia maalauspaikkoja kartoitetaan yhdessä maalareiden kanssa. Ennen luvan myöntämistä pitää selvittää, että paikka soveltuu maalaamiseen ja että tilapäiset liikennejärjestelyt onnistuvat. Maalareiden pitää mahtua työskentelemään paikassa ilman, että siitä aiheutuu vaaraa kenellekään. Aloite jonkin synkän tai ankean alikulkutunnelin maalaamiseksi tulee aina alueen asukkailta tai maalareilta.

-Tämä alikulkutunneli sopii hyvin maalareiden työskentelyyn koska tässä kulkee vain kevyen liikenteen väylä eikä ole autoliikennettä, Salminen sanoi.

Lisäksi lupa oli helppo saada, koska tunneli sijaitsee kaupungin omistamalla katualueella.

Jani Jakonen

boffausta

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina Pihlajamäessä voi törmätä keskiaikaisiin taistelijoihin, ja jopa päästä mukaan mittelöihin. Lajia esittelee vuoden 2018 Suomen mestarijoukkue Valdyr.

-Järjestämme illalla nuorisopuistossa näytöksen ja leikkimieliset turnajaiset. Päivällä voi harjoitella jousiammuntaa elävien maalien kanssa. Tällä haluamme demonstroida, miten turvallinen laji boffaus on, Valdyrin kilpimies Jukka Bäckström sanoo.

Tänä vuonna näköalakaupungin näkymiä ihaillaan Vuolukiventie 6:n katolta. Maanpinnalla Pihlistä tutkitaan strategisen Ingress-verkkopelin imussa, ja vielä lähempää kosketusta pintaan otetaan kaivonkansipainannan pajassa Pihlajamäen torilla.

-Pihlajamäki on mielenkiintoinen pelipaikka, koska arkkitehtuuripolku kuhisee portaaleja, Ingress-pelaaja Mari Siukonen kertoo.

Päivän avaa tuttuun tapaan Synkronis-kvartetti aamukahvikonsertillaan. Nuorisotalon pihaan pämähtää ankkarodeo, ja salissa on tarjolla tietoa Longinojasta sekä lyhytelokuvia. Ostarille nousee käsityömarkkinat.

Kyläjuhlan ohjelmassa on mukana myös kestosuosikki ruokatori, joka tuo herkulliset katuruuat ja vanhanajan toritunnelman Pihlajamäen torille. Lasten omassa puistojuhlassa vierailee muun muassa merirosvoja ja halibernejä. Kaikissa ravintoloissa on ohjelmaa koko illan ja yön.

Koko kyläjuhlan ohjelma löytyy osoitteessa www.pihlajamaki.info. Kaikkiin tapahtumin vapaa pääsy.

Päivi Seikkula

Puutalo on ollut viime vuodet tyhjillään. Kaupungin vuokratontilla on rakennusoikeutta vielä liki 70 neliömetriä.

Johtokiventiellä tyhjänä tönöttävän puutalon voi vuosikymmenten jälkeen palauttaa asunnoksi. Helsingin kaupunki on myynyt rakennuksen vuonna 2015 julkisella tarjouskilpailulla. Jo tuolloin ostaja sai lupauksen, että julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella olevan kaksikerroksisen talon saa ottaa poikkeusluvalla asuinkäyttöön.

Lupa käyttötarkoituksen muutokseen on kuitenkin päässyt vanhaksi, ja kaupungin maankäyttöjohtaja on myöntänyt asemakaavan vastaiselle käytölle uuden poikkeusluvan. Luvan mukaan rakennus pitää säilyttää ja asuntojen enimmäismäärä saa olla enintään kolme.

Poikkeuslupa merkitsee entisen päiväkeskuksen muuttamista takaisin alkuperäiskäyttöön, sillä alun perin talo on valmistunut vuonna 1958 kahden huoneiston asunnoksi. Talon kellarissa on kaksi autotallia.

Kolmekymmentä vuotta rakentamisen jälkeen tontille on tehty asemakaava, jonka mukaan reilun 200 neliömetrin kokoinen talo on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennukseen on tehty käyttötarkoituksen muutokset vuosina 1986 ja 1990, jolloin asuinhuoneistot on muutettu nuoriso- ja asukastoimitilaksi. Vuonna 1988 hyväksytty asemakaava on laadittu nuoriso- ja asukastoimintojen takia. Vielä vahvistamattomassa yleiskaavassa tontti on asuntovaltaista A3-aluetta.

Pirjo Pihlajamaa

 

Perinteiset kauniit joulukalenterit ovat palanneet markkinoille. Osalle ainoa oikea kalenteri on kuitenkin perheen omatekemä kalenteripussi, josta joka päivä löytyy jotain jännää. Kalenteri voi olla myös aineeton, kuten Tapanilan  elävä adventtikalenteri.

Suklaakalentereiden suosio on hiipunut samalla kun joulukalenterien valikoima laajentunut, tarjolle on tullut erilaisia tavarakalentereita niin aikuisille kuin lapsille. Kalenteri voi pitää sisällään leluja, minikirjoja tai vaikkapa koruja tai kynsilakkoja.

Myös kirjoista on tehty joulukalentereita. Viime vuonna ilmestyi dekkarikirja, jossa oli joka päivälle pieni jännitystarina.

Lapsiperheiden iloksi on Minerva –kustannus julkaissut Tonttu Toljanteri ja outo jouluvieras  -kalenterikirjan, jossa joka illalle on oma lukunsa. Alussa Tonttu Toljander joutuu äkäampiaisen pistämäksi ja siitä seuraa tuhmaikä. Niinpä ilta toisensa jälkeen voidaan lukea uudesta pulmasta, jonka tuo tuhmaikä on aiheuttanut ja millaisia ongelmia tonttuparka kohtaa, kun suu sanoo jotain ihan muuta kuin oma mieli tekisi. Monenlaisten juonenkäänteiden jälkeen Toljanderille selviää jouluaattona, että pukki kyllä ymmärtää, ettei kasvaminen ja kilttinä olo aina ole niin helppoa.

Tapanilassa on toteutettu elävää joulukalenteria jo vuosikausien ajan ja Malmillakin muutaman vuoden. Elävässä adventtikalenterissa lähdetään liikkeelle katsomaan luukkuja, jotka avutuvat joka ilta eri paikassa.

Tapanila-Seuran, Tapanilan yhdistysten, koulujen ja yritysten sekä aktiivisten kyläläisten järjestämät elävän adventtikalenterin luukut aukeavat jokaisena joulukuun iltana jossain päin Tapanilaa klo 18.30. Ensimmäiset luukut aukeavat 1.12. Tapanilan Työväentalolla, 2.12. Tapanilan torilla, jossa otetaan kaikista tonttulakkiryhmäkuva, eli oma lakki mukaan. 3.12. jo klo 17 Mosa Interiorsissa on Joulupukkikin paikalla. 4.12. kokoonnutaan Liiketien ja Kanervatien kulmaan; Loistavan Liiketien merkeissä. Oman lyhdyn voi ottaa joka ilta tunnelmaa luomaan.

Malmilla kalenteriluukkujen aukeamisaika vaihtelee järjestäjän mukaan, kaikki paikat ja ajat löytyvät lehdessä olevasta kalenteri-ilmoituksesta.

Pihlajamäessä järjestetään ensimmäistä kertaa ohjelmallinen joulukalenteri, jonka muutama luukku toteutuu kuitenkin Malmilla.

Teija Loponen

Moni ohikulkija on pysähtynyt ihmettelemään, kuinka melko uuden näköistä toimistorakennusta revitään alas Pihlajiston huoltoaseman ja kerrostaloalueen kupeessa.

Noin 25 vuotta vanhan toimistorakennuksen purkutyöt ovat käynnistyneet Pihlajistontien ja Pihlajamäentien risteyksen lähellä.

Helsingin rakennuslautakunnan hyväksymän purku- ja rakennuslupapäätöksen mukaan osoitteessa Pihlajistonkuja 4 sijaitseva toimistorakennus valmistui alun perin teollisuusrakennukseksi 1990-luvun alussa. Rakennus on sittemmin muutettu toimistokäyttöön. Purettavassa rakennuksessa on viimeksi toiminut Talokeskus Yhtiöt Oy:n Helsingin toimipiste, joka on muuttanut Ruskeasuolle valmistuneeseen uuteen toimistotaloon.

Purettavan toimistorakennuksen tilalle rakennetaan neljäkerroksinen varastorakennus, joka käsittää pääosin vuokrattavia puolilämpimiä pienvarastoja. Keväällä 2016 valmistuneen tontinkäyttöluonnoksen mukaan taloon on tulossa Pohjoismaissa toimiva yritys, joka tarjoaa itsepalveluna käytettävää varastointitilaa yksityisille asiakkaille ja yrityksille.

Varastorakennuksen rakentaminen poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta, mutta poikkeama on rakennuslautakunnan mielestä niin vähäinen, että rakennuslupa voidaan myöntää. Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö on puoltanut poikkeamista. Tontin rakennusoikeus nousee nykyisestä 19 prosenttia ja kerrosluku ylitetään yhdellä kerroksella.

Jani Jakonen

Pihlajamäen kirkossa siunataan sunnuntaina käyttöön harvinainen arkkualba sekä siihen liittyvät vuodenaikaliinat ja hiekkaliinat.

Arkunalbaa liinoineen tullaan säilyttämään Malmin hautausmaan näyttökappelin seinällä ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

-Idea arkkualbasta syntyi pari vuotta ja sitten ja minä ei-käsityötaitoisena miehenä luulin, että sehän on pikku juttu valmistaa sellainen. No, ei ollut, sen tulin huomaamaan, tunnustaa idean isä ja Pihlajamäen pappi Jukka Holopainen.

Pihlajiston käsityöpiiri otti idean omakseen ja lähti sitä ajamaan.

-Koska Pihlajistossa ja Pihlajamäessä kasvaa paljon pihlajia, oli itsestään selvää, että kuviossa näkyy pihlajanmarjat. Pyysimme Marjatta Tahvanaista jalostamaan ideaa ja hän piirsi meitä todella ilahduttavat mallit, jokaiselle vuoden ajalle omansa, kertovat Eeva Läikkö ja Irma Mattila käsityöpiiristä.

-Vaihdettavissa liinoissa on ideana eri vuodenajat, mutta liinoista voi kyllä käyttää juuri sitä, mikä silmää miellyttää eniten, tai ajatella niin, että kevään versoava lehti sopii nuorille ja syksyinen tai talvinen vanhemmalle vainajalle, Marjatta Tahvanainen selventää.

Vuodenaikaliinat voi myös asettaa joko pitkittäin tai poikittain arkkualban päälle, riippuen kappelista ja saattoväen penkkien sijainnista arkkuun nähden.

Arkkualba on vuoritettu ja pitää siten hyvin muotonsa.

-Sen väriä pohdittiin ja valittiin pitkään. Halusimme neutraalin värin, joka sopii myös sen päällä käytettäviin liinoihin. Näitä kaikkia värejä pohdimme huolella, samoin brodeerauskuvioiden värejä, kertoo Holopainen.

Brodeeraukset osoittautuivat kuitenkin liian työläiksi käsityöpiiriin tehdä ja siksi ne ja muut ompelutyöt teetettiin lopulta Stadin ammattiopistolla. Käytännössä ne ompeli Kuubasta kotoisin oleva aikuisopiskelija Clara Acao Valdivia.

-Koska brodeerauksesta tulikin kuluja, halusin ommella peiton ja järjestää siitä arpajaiset, joilla saatiin kokoon hyvä summa alban kustannuksiin, kertoo Irma Mattila.

-Nämä hiekkaliinat ovat erittäin hieno oivallus. Pappi tekee hiekasta ristinmerkin sen päälle ja näin arkkualba säilyy puhtaana. Lisäksi hiekkaliina voidaan kääräistä nyytiksi ja kantaa hiekka haudalle, jos kyseessä on arkkuhautaus, valaisee Jukka Holopainen.

Arkkualban ideana on se, että vaikka käytössä olisi yksinkertaisin ja edullisin arkku, se näyttää alban kanssa arvokkaalta ja kauniilta.

-Tässä on vähän sellainen ekologinenkin näkemys. On turha käyttää arvopuita arkkuun, jonka käyttöikä on todella lyhyt, huomauttaa Eeva Läikkö.

Arkkualballa siis säästetään sekä luontoa, että rahaa.

Lisäksi arkkualba tuo kolmannen osan kirkkovaatteiden käyttöön, ensin on ristiäismekko, sitten konfirmaatioalba ja maallisen tien päättyessä arkkualba. Ympyrä siis sulkeutuu syntymästä hautaan.

Teija Loponen

Kansainvälinen messu Pihlajamäen kirkossa su 21.5. kello 16. Messussa siunataan Pihlajiston käsityöpiirin tekemä arkkualba käyttöön.

Pihlajamäen arvokasta kulttuuriympäristöä ja lähiluontoa uhkaa Helsingin uusi yleiskaava, joka on tuomassa Pihlajamäen täyteen asuinrakentamista. Jopa luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain nojalla suojellut herkät luontokohteet on merkitty tiiviille asuinrakentamiselle.

Yleiskaavapäätöksestä valittaneen Pihlajamäki-seuran on puheenjohtaja Ulla Artte kertoo, että uudisrakentamista ei sinällään vastusteta, mutta sen mittakaava on nyt väärä ja tuhoaa myös asukkaille tärkeät viherreitit.

Artte toteaa, että on hyvin kyseenalaista, noudattaako yleiskaava lainkaan maakuntakaavaa, jossa Pihlajamäki on valtakunnallisesti suojeltu ja merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Maakuntakaavassa on erikseen mainittu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna ympäristönä Lahdentien varressa oleva Porraskallio. Yleiskaavassa Porraskallio on tiivistä rakentamisen aluetta.

-Yleiskaavassa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että Pihlajamäen vanha puoli on juuri suojeltu ja että se kuuluu arvostettuun kansainväliseen DoCoMoMo -aluekokonaisuuteen ainoana 1960-luvun asuinalueena koko Suomessa. Vanha ja suojeltu 1960-luvun rakennuskanta on merkitty korttelitehokkuudeltaan tiheästi rakennettavaksi alueeksi eli käytännössä liki kaikkiin mahdollisiin koloihin on suunniteltu täydennysrakentamista, Artte korostaa.

Pihlajamäki-seura muistuttaa valituksessaan, että yleiskaava on myös luonnonsuojelulain vastainen. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen inventoinnissa on havaittu liito-oravia Pihlajamäen pohjoisosassa sijaitsevassa metsässä eli Aarnikanmäellä. Voimassa olevassa asemakaavassa Aarnikanmäen pohjoisrinteen  lehtometsä on suojeltu, ja se on luokiteltu arvometsäksi. Samaisella Aarnikanmäellä on Museoviraston muinaismuistorekisteriin merkittyjä ja muinaismuistolain suojelemia kiinteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituksen tukikohtia ja niitä yhdistäviä juoksuhautoja sekä myös hyvin säilynyt  porrastettu juoksuhauta, jollaista ei ole missään muualla Helsingin maalinnoituksen alueella.

-Kaiken kukkuraksi Aarnikanmäen länsirinteessä on kaksi vanhaa hiidenkirnua, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä vuonna 1995 . Yllättäen kaikki tämä onkin yleiskaavassa tiiviin asuinrakentamisen aluetta, Ulla Artte hämmästelee.

Teija Loponen