Etusivu Uutiset Uutiset Pihlajamäki

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna kokeilla osittaista maksuttomuutta toisen asteen oppilaitoksissa. Kokeilu koskee opintonsa kaupungin omissa oppilaitoksissa tänä syksynä aloittaneita opiskelijoita, myös ulkopaikkakuntalaisia. Sen sijaan ne helsinkiläisnuoret, jotka opiskelevat yksityiskouluissa Helsingissä, eivät tukea saa.

Täyden maksuttomuuden sijaan kaupunginvaltuusto päätti kokeilla lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijoiden tukemista yhteensä kahdella miljoonalla eurolla. Yli puolet Helsingin toisen asteen oppilaitoksista on yksityisiä, eikä maksuttomuus koske niiden opiskelijoita. Koillisessa kaupungin tuen ulkopuolelle jäävät Helsingin Uusi yhteiskoulu Pihlajamäessä sekä Viikin Norssi.

Maksuttomien oppimateriaalien lisäksi kokeilu sisältää opiskelijoille ilmaiseksi jaettavat AB-vyöhykkeen matkakortit sekä erinäisiä kulttuurikäyntejä.

Lukiot ovat itse saaneet päättää, mitä oppikirjoja he hankkivat opiskelijoille lainattavaksi.

Vain kuudesosa nyt hankituista kirjoista on painettuja, loput ovat sähköisiä. Opiskelijat saavat sähköiset oppikirjat käyttöönsä neljäksi vuodeksi, eli kirjat ovat opiskelijoiden käytettävissä myös ylioppilaskirjoituksiin valmistauduttaessa.

-Ei tämä yksityiskoulujen tuen ulkopuolelle jäänti meille täysin yllätyksenä tullut. Seurasimme asiaa tarkasti ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Arja Kukkonen kävi siitä meitä valistamassa. Siinä vaiheessa varoittelin jo koulumme hallitusta asiasta, kertoo HUYK:n lukion rehtori Katri Hirvonen.

Kaupungin päätöksen selvitessä tehtiin Pihlajamäessä pikainen päätös siitä, että myös Huikkaan ensimmäiselle lukioluokalle tulevat saavat maksuttomia kirjoja käyttöönsä sekä matkakortit.  

-Meillä pohdittiin tarkoin kirjavalintoja ja päädyimme painettuun oppimateriaaliin. Äidinkielen käsikirjan oppilaat saavat omikseen, muita kirjoja hankittiin koulukirjastoon, eli niitä lainataan oppilaille.

Matkakortteja hankimme oppilaille tehdyn tarvekyselyn mukaan joko AB- tai BC-vyöhykkeille jouluun asti. Meille yhdenvertaisuus on tärkeää, niin talon sisällä kuin laajemminkin, Hirvonen perustelee.

Katri Hirvonen toivoo, että jos Helsinki päättää jatkaa tukeaan opiskelijoille, myös yksityiset ja valtion koulut pääsisivät siihen mukaan.

-Hienointahan olisi se, että tuki tulisi valtion budjetista, jolloin se kohdistuisi kaikille tasapuolisesti.

Kokeilu kestää näillä näkymin vain syyslukukauden ajan. Päätös jatkosta tehdään todennäköisesti lähiviikkoina.

-Mikäli Helsinki päättää jatkaa samalla mallilla, niin toki silloin mekin jatkamme tasa-arvon nimissä oppilaidemme tukemista, rehtori Hirvonen toteaa.

Teija Loponen

Skanska järjesti yhdessä Pihlajamäen nuorisopuiston kanssa naapuritapahtuman, jossa Skanskan työmaan aita sai graffitipinnan, halukkaat pääsivät tutustumaan tunnelityömaahan ja Nuorisopuistossa tarjoiltiin lettuja.

Pihlajamäen jätevedenpumppaamon työmaalla oli maanantaina hieman erilainen työpäivä. Työmaan puinen suoja-aita toimi maalauspisteenä ja Pihlajamäen nuorisopuisto järjesti maalauksen ohessa myös muuta aktiviteettia nuorille.  Erityisen innostuneita nuoret olivat pääsystä työmaavierailulle jätevedenpumppaamoon, jota Skanska saneeraa.  Kohde sijaitsee noin 50 metrin syvyydessä kallion sisässä.

-Paikalla oli satakunta ihmistä ja tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut, erityisesti työmaakierroksia pidettiin mielenkiintoisina. Monille työmaavierailu oli ylipäätään ensimmäinen laatuaan, kertoo Skanskan työnjohtoharjoittelija Janne Råman.

Skanska Infra Oy saneeraa Pihlajamäessä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän jätevedenpumppaamoa, joka sijaitsee noin 50-60 metriä maan pinnan alapuolella kallion sisässä.

-Saneerauksen yhteydessä vahvistetaan tunnelin kalliorakenteita, tilat palo-osastoidaan ja tunnelin LVISA-tekniikka uusitaan. Projekti valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä, Råman tarkentaa.

Työmaan vieressä sijaitsee monipuolinen Pihlajamäen nuorisopuisto, jossa toimii myös kaikille avoin nuorten ylläpitämä Kahvila Linnunpesä. Yhteistyöpäivä Skanskan kanssa otettiin ilolla vastaan.

Pihlajamäen nuorisopuiston vastaava Erkki Laukkanen Helsingin kaupungilta kertoi naapuritapahtuman olleen myös nuorisopuiston väelle ja asiakkaille ainutlaatuinen ja ikimuistoinen.

-Saimme mukana olleilta ainoastaan positiivista palautetta. Tunnelityömaalla vierailleet olivat häkellyttävän tyytyväisiä kokemaansa. Tunneli on ollut asukkaille mysteerinen paikka, joten heille oli hienoa päästä kurkistamaan sinne, tiesi Laukkanen kertoa.

Työmaan aitaa kävi pitkin päivää spraymaaleilla koristelemassa mieleisekseen monen ikäistä väkeä. Tyyli oli vapaa.

Teija Loponen

-Kyllä oli ihana ruksata kuvastosta lelutilausta, kun kerrankin oli rahaa käytettävissä, iloitsivat Maasälvän ja Salpausselän leikkipuistojen edustajat Pihlajamäen lionsklubin edustajille.

Leijonat olivat kuulleet leikkipuistojen lelutarpeesta ja halusivat ojentaa auttavan kätensä. Molemmat alueen leikkipuistot saivat mukavan summan käyttöönsä, jolla saivat itse hankkia juuri sellaisia tarvikkeita, joista on pulaa.

-Meillä koululaiset odottavat jo innolla uusia sählymailoja ja eskaritytöt hyppynaruja ja hulavanteita. Vanhempien toive pienimmille lapsille oli vesileikkiallas ja lisäksi uusi sähkögrilli, joilla kaikki voivat grillata itselleen välipalaa, kertoi Salpausselän leikkipuiston Emmi Mikkonen. Salpausselkään hankittiin myös lasten soittimia.

-Täällä Maasälvässä tämä on tyttöjen suosikki, esitteli Mohamed Mire nostaen esiin prinsessatelttaa. Sitä voi käyttää sisällä ja ulkona.

-Mekin teimme hankintoja lapsilta ja vanhemmilta tulleiden toiveiden mukaan. Otimme myös huomioon sen, että uusia leluja saadaan niin pienille kuin isommillekin lapsille, sisä- ja ulkokäyttöön. Esimerkiksi nämä pienet ostoskorit tulevat taatusti olemaan kauppaleikeissä suosittuja, liikennevalotolppaa testattiinkin jo ja pienet ilahtuvat varmasti noista kävelykärryistä, listaa Maasälvän Anita Huuhtanen.

-Me ajattelimme, että on kätevämpää antaa leikkipuistojen käyttöön tietyt summat, joilla he voivat itse valita kaikkea tarvitsemaansa. Tämä lahjoitus oli meillekin todella mieleinen, kertoi Pihlajamäen kauden presidentti Juha Kallio.

Tulevana viikonloppuna järjestetään leijonien Pihlajamarkkinat todennäköisesti viimeistä kertaa.

-Pihlajamäen ostoskeskuksen toinen siipi tullaan purkamaan ja tuolla Moreenitien alueella emme enää jatkossa voi markkinoita järjestää. Mutta katsotaan mitä kehitellään tilalle, toteaa klubin jäsen Jukka Holopainen.

-Pihlajamarkkinoita on ehditty pitää tämä vuosi mukaan lukien 22 kertaa ja aina olemme saaneet mukavasti varoja alueemme lapsiperheiden auttamiseksi. Lisäksi markkinoiden monipuolinen ohjelma on kerännyt satamäärin alueen ihmisiä nauttimaan tapahtumasta, lisää Juha Kallio.

Lauantaina pidettävien markkinoiden ohjelmassa on perinteisesti mukana Punanokka The –soitin ja lauluyhtye, lisäksi on Pukinmäen taidekoulun esityksiä, tanhuryhmä, huutokauppa, musavisa, arpajaiset ja herkkuja hernekeitosta makkaraan sekä erilaisia myyntikojuja ja paloauto ihasteltavana. Markkinoille ovat tervetulleita muutkin kuin pihlajamäkeläiset.

Teija Loponen

Pihlajamäen markkinat lauantaina 25.5. kello 10-15.

Huikan vaalipaneeli

Tämän päivän nuoret ovat edeltäjiään kiinnostuneempia politiikasta. Se näkyi myös kaksi viikkoa sitten Pihlajamäen vaalipaneelissa, joka pidettiin Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa.

Kysymyslistalle oli nostettu lukiolaisnuoria itseään kiinnostavia ja koskettavia aiheita. Niihin saapui vastaamaan kansanedustajaehdokkaiden nuorta kaartia. He olivat Matias Pajula (kok), Antti Siika-Aho (kesk), Kaarle Hurtig (r) ja Ajak Majok (vas) sekä myöhemmin tulleet Laura Jokela (ps) ja Sameli Sivonen (vihr).

Mistäkö puhuttiin? Kuten toissa viikolla olleessa Helsingin Medialukion historiallisessa perjantaipaneelissa, niin täälläkin oli turha odottaa selityksiä sote-uudistuksesta. Puolitoistatuntisen aikana ehdittiin käydä monia suuria aiheita, joita olivat muun muassa tasa-arvo, koulutus ja opiskelun maksuttomuus, nuorten mielenterveysongelmat, työllisyys, perusturva, kestävyysvaje, translaki, brexit, maahanmuutto, lihansyönti ja ilmastonmuutos.

Kun perussuomalaisten Jokela ja vihreiden Sivonen olivat vielä tulematta, tehtiin nopea kyselykierros.
Kysymykseen pitäisikö lihansyöntiä vähentää ja kasvisten lisätä verovaroin tuli kaikilta vastaus kyllä. Turkistarhauksen lakkautuksen puolella olivat muut paitsi Siika-aho. Asevelvollisuuden ja armeijan lakkauttamista kannattivat rkp ja vasemmisto, vastustivat kokoomus ja keskusta. Lisää maahanmuuttajia sai kaikilta neljältä kyllä-äänen.

Jokainen ehdokas sai pitää minuutin puheen siitä, kuinka pelastetaan hyvinvointiyhteiskunta. Hurtig liputti perustulon puolesta sanomalla, että ”joutilaisuus synnyttää toimeliaisuutta ja uudenlaisia malleja”. Majok panostaisi perustulon lisäksi koulutukseen ja ilmastokriisin ratkaisemiseen. Paikalle ennättänyt Jokela työllä, maksuttomalla koulutuksella ja helpottamalla yrittämistä. Siika-ahon hyvinvointiyhteiskunta syntyy yhdessä tekemällä, sillä ”muurit johtavat pahoinvointiyhteiskuntaan”. Pajulan ratkaisu on työ ja päästöjen verottaminen.

Vaikka Huikan ehdokkaat edustivat nuorempaa polvea, olivat he esiintymistaitoisia ja osasivat valloittaa yleisöä puolelleen. Yksi nousi ylitse muiden. Nuorten nettiäänestyksessä ykkössija meni heittämällä vasemmiston Ajak Majokille, joka haastoi tämän tästä kolmanneksi suosituimmaksi tulleen kokoomuksen Matias Pajulan. Toiseksi lukiolaiset valitsivat ruotsalaisten Matias Hurstigin.

Oli oikein erinomainen paneeli, vaikka viime hetken muutoksia tuli paljon. Vaalihuumaa on selkeästi ilmassa. Panelistit onnistuivat hyvin starttaamaan lukiomme vaalikevään, ja opiskelijat ovat kiinnostuneita politiikasta, summasi paneelin päätteeksi tilaisuuden taidolla luotsannut lukion apulaisrehtori Saara Ikonen.


Pirjo Pihlajamaa

Päiväkoti Louhikko

Pihlajamäessä sijaitseva päiväkoti Louhikko puretaan ja sen tilalle rakennetaan uudisrakennus. Rakentamisen ajaksi päiväkodin väki siirtyy väliaikaiseen paviljonkirakennukseen.

Kaupunkiympäristön toimialan tekemän selvityksen mukaan nykyisen päiväkotirakennuksen kunto on heikko eikä sitä tulla peruskorjaamaan.

Päiväkoti Louhikon uudisrakennuksessa tulee olemaan 48 paikkaa nykyistä enemmän eli 132 tilapaikkaa, ja hoito- ja kasvatushenkilöä arviolta 23 hoidossa olevien lasten määrästä ja iästä riippuen. Ruokapalvelu- ja siivoushenkilöstöä päiväkoti tarvitsee 4-5 henkilöä. Päätös uudishankkeesta mahdollistaa varautumisen varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämiseen sekä lähipäiväkotikäytäntöön siirtymiseen.

Kaksikerroksisen uuden päiväkoti Louhikon suunnittelussa on huomioitu Päiväkodin käsikirjan periaatteet, noudatettavat rakentamisohjeet ja saadut kokemukset jo rakennetuista päiväkotitiloista.

Tavoitteena on joustavat ja avoimet oppimisympäristöt sekä tilatoiminnoiltaan tehokas päiväkoti. Tilat suunnitellaan vastaamaan varhaiskasvatuksen nykyisiä toimintatapoja, joissa korostuu lasten osallisuus ja pienryhmätoiminta.

Tilojen käyttäjät osallistuvat tilasuunnitteluun ja käyttöönottovaiheessa oppimisympäristöjä rakennettaessa kuullaan lasten mielipiteitä.

Uuden päiväkoti Louhikon uudishanke on laajuudeltaan 1063 hym² ja sen toteutus on kaupungin talonrakentamishankkeiden rakentamisohjelmassa ajastettu vuosille 2019-2020. Uudishankkeessa saatavista joustavista tiloista osa saadaan myös asukaskäyttöön.

Arvio uudisrakennuksen rakentamiskustannuksista on 5,4 miljoona euroa.

Uudishankkeessa tarvitaan kiinteistön purun ja rakentamisen ajaksi väistötilat päiväkoti Louhikolle, koska uudisrakennus sijoittuu vanhan kiinteistön paikalle. Väistötarpeeksi on arvioitu 18 kuukautta.

Alueelta ei ole löydetty päiväkodille sopivia väistötiloja, jonka vuoksi on päädytty väistötilapaviljonkiin. Väistötilapaviljongin vuokrakustannukset ovat 28 495 euroa vuodessa.

Teija Loponen

Pihlis alikulku katutaide

Ohikulkijat pysähtyivät viime viikonloppuna ihmettelemään, mitä on tekeillä Pihlajamäentien alittavassa kävelytunnelissa. Useat miehet suihkivat spraypulloilla maalia alikulkutunnelin pintoihin ja tunnelin edustalla oli varoitusmerkkejä, joissa vilkkui keltainen valo.

Menossa olivat suuren katutaideteoksen maalaustyöt, sillä harmaa ja ankea betonitunneli koristetaan värikkäällä luvallisella katutaiteella. Betonipintaan näytti syntyvän ainakin valtava sudenkorento ja vihreäpukuinen mies, jolla on hattu.

-Perjantaina tehtiin pohjamaalaus ja liikennejärjestelyt. Viikonlopun aikana maalataan ja sunnuntaina pitäisi olla valmista. Tämä on aika nopeaa toimintaa, kertoi Pihlajamäessä paikalla ollut katutaidetoimisto Supaflyn Antti Salminen lauantaina.

Helsingin kaupungin katutaidetoimisto Supafly haluaa tukea luvallisia katutaidemaalareita sujuvoittamalla lupaprosessia ja auttamalla käytännön järjestelyissä.

-Me annamme lupia ja paikalliset taiteilijat tekevät maalaukset itse harrastuspohjalta. He kokoavat ryhmänsä itse yleensä paikallisista maalareista.

Pihlajamäen alikulkutunnelin katutaideteoksen suunnittelusta ja maalaamisesta vastasi seitsemän hengen ryhmä, joka koostui pääasiassa Pihlajamäessä asuvista nuorista aikuisista.

-Maalarit maksavat itse maalinsa. He suunnittelevat työnsä itse. En tiedä itsekään, millainen valmiista työstä tulee, Antti Salminen kertoi.

-Me asetamme Helsingin katutaiteelle reunaehdot: sen pitää olla laillista ja hyvän maun mukaista. Emme vaadi luonnosta etukäteen nähtäväksi. Annamme vastuun teoksen sisällöstä heille.

Katutaideprojektien logiikka kaupungin osalta on se, että sopivia maalauspaikkoja kartoitetaan yhdessä maalareiden kanssa. Ennen luvan myöntämistä pitää selvittää, että paikka soveltuu maalaamiseen ja että tilapäiset liikennejärjestelyt onnistuvat. Maalareiden pitää mahtua työskentelemään paikassa ilman, että siitä aiheutuu vaaraa kenellekään. Aloite jonkin synkän tai ankean alikulkutunnelin maalaamiseksi tulee aina alueen asukkailta tai maalareilta.

-Tämä alikulkutunneli sopii hyvin maalareiden työskentelyyn koska tässä kulkee vain kevyen liikenteen väylä eikä ole autoliikennettä, Salminen sanoi.

Lisäksi lupa oli helppo saada, koska tunneli sijaitsee kaupungin omistamalla katualueella.

Jani Jakonen

boffausta

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina Pihlajamäessä voi törmätä keskiaikaisiin taistelijoihin, ja jopa päästä mukaan mittelöihin. Lajia esittelee vuoden 2018 Suomen mestarijoukkue Valdyr.

-Järjestämme illalla nuorisopuistossa näytöksen ja leikkimieliset turnajaiset. Päivällä voi harjoitella jousiammuntaa elävien maalien kanssa. Tällä haluamme demonstroida, miten turvallinen laji boffaus on, Valdyrin kilpimies Jukka Bäckström sanoo.

Tänä vuonna näköalakaupungin näkymiä ihaillaan Vuolukiventie 6:n katolta. Maanpinnalla Pihlistä tutkitaan strategisen Ingress-verkkopelin imussa, ja vielä lähempää kosketusta pintaan otetaan kaivonkansipainannan pajassa Pihlajamäen torilla.

-Pihlajamäki on mielenkiintoinen pelipaikka, koska arkkitehtuuripolku kuhisee portaaleja, Ingress-pelaaja Mari Siukonen kertoo.

Päivän avaa tuttuun tapaan Synkronis-kvartetti aamukahvikonsertillaan. Nuorisotalon pihaan pämähtää ankkarodeo, ja salissa on tarjolla tietoa Longinojasta sekä lyhytelokuvia. Ostarille nousee käsityömarkkinat.

Kyläjuhlan ohjelmassa on mukana myös kestosuosikki ruokatori, joka tuo herkulliset katuruuat ja vanhanajan toritunnelman Pihlajamäen torille. Lasten omassa puistojuhlassa vierailee muun muassa merirosvoja ja halibernejä. Kaikissa ravintoloissa on ohjelmaa koko illan ja yön.

Koko kyläjuhlan ohjelma löytyy osoitteessa www.pihlajamaki.info. Kaikkiin tapahtumin vapaa pääsy.

Päivi Seikkula

Puutalo on ollut viime vuodet tyhjillään. Kaupungin vuokratontilla on rakennusoikeutta vielä liki 70 neliömetriä.

Johtokiventiellä tyhjänä tönöttävän puutalon voi vuosikymmenten jälkeen palauttaa asunnoksi. Helsingin kaupunki on myynyt rakennuksen vuonna 2015 julkisella tarjouskilpailulla. Jo tuolloin ostaja sai lupauksen, että julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella olevan kaksikerroksisen talon saa ottaa poikkeusluvalla asuinkäyttöön.

Lupa käyttötarkoituksen muutokseen on kuitenkin päässyt vanhaksi, ja kaupungin maankäyttöjohtaja on myöntänyt asemakaavan vastaiselle käytölle uuden poikkeusluvan. Luvan mukaan rakennus pitää säilyttää ja asuntojen enimmäismäärä saa olla enintään kolme.

Poikkeuslupa merkitsee entisen päiväkeskuksen muuttamista takaisin alkuperäiskäyttöön, sillä alun perin talo on valmistunut vuonna 1958 kahden huoneiston asunnoksi. Talon kellarissa on kaksi autotallia.

Kolmekymmentä vuotta rakentamisen jälkeen tontille on tehty asemakaava, jonka mukaan reilun 200 neliömetrin kokoinen talo on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Rakennukseen on tehty käyttötarkoituksen muutokset vuosina 1986 ja 1990, jolloin asuinhuoneistot on muutettu nuoriso- ja asukastoimitilaksi. Vuonna 1988 hyväksytty asemakaava on laadittu nuoriso- ja asukastoimintojen takia. Vielä vahvistamattomassa yleiskaavassa tontti on asuntovaltaista A3-aluetta.

Pirjo Pihlajamaa

 

Perinteiset kauniit joulukalenterit ovat palanneet markkinoille. Osalle ainoa oikea kalenteri on kuitenkin perheen omatekemä kalenteripussi, josta joka päivä löytyy jotain jännää. Kalenteri voi olla myös aineeton, kuten Tapanilan  elävä adventtikalenteri.

Suklaakalentereiden suosio on hiipunut samalla kun joulukalenterien valikoima laajentunut, tarjolle on tullut erilaisia tavarakalentereita niin aikuisille kuin lapsille. Kalenteri voi pitää sisällään leluja, minikirjoja tai vaikkapa koruja tai kynsilakkoja.

Myös kirjoista on tehty joulukalentereita. Viime vuonna ilmestyi dekkarikirja, jossa oli joka päivälle pieni jännitystarina.

Lapsiperheiden iloksi on Minerva –kustannus julkaissut Tonttu Toljanteri ja outo jouluvieras  -kalenterikirjan, jossa joka illalle on oma lukunsa. Alussa Tonttu Toljander joutuu äkäampiaisen pistämäksi ja siitä seuraa tuhmaikä. Niinpä ilta toisensa jälkeen voidaan lukea uudesta pulmasta, jonka tuo tuhmaikä on aiheuttanut ja millaisia ongelmia tonttuparka kohtaa, kun suu sanoo jotain ihan muuta kuin oma mieli tekisi. Monenlaisten juonenkäänteiden jälkeen Toljanderille selviää jouluaattona, että pukki kyllä ymmärtää, ettei kasvaminen ja kilttinä olo aina ole niin helppoa.

Tapanilassa on toteutettu elävää joulukalenteria jo vuosikausien ajan ja Malmillakin muutaman vuoden. Elävässä adventtikalenterissa lähdetään liikkeelle katsomaan luukkuja, jotka avutuvat joka ilta eri paikassa.

Tapanila-Seuran, Tapanilan yhdistysten, koulujen ja yritysten sekä aktiivisten kyläläisten järjestämät elävän adventtikalenterin luukut aukeavat jokaisena joulukuun iltana jossain päin Tapanilaa klo 18.30. Ensimmäiset luukut aukeavat 1.12. Tapanilan Työväentalolla, 2.12. Tapanilan torilla, jossa otetaan kaikista tonttulakkiryhmäkuva, eli oma lakki mukaan. 3.12. jo klo 17 Mosa Interiorsissa on Joulupukkikin paikalla. 4.12. kokoonnutaan Liiketien ja Kanervatien kulmaan; Loistavan Liiketien merkeissä. Oman lyhdyn voi ottaa joka ilta tunnelmaa luomaan.

Malmilla kalenteriluukkujen aukeamisaika vaihtelee järjestäjän mukaan, kaikki paikat ja ajat löytyvät lehdessä olevasta kalenteri-ilmoituksesta.

Pihlajamäessä järjestetään ensimmäistä kertaa ohjelmallinen joulukalenteri, jonka muutama luukku toteutuu kuitenkin Malmilla.

Teija Loponen

Moni ohikulkija on pysähtynyt ihmettelemään, kuinka melko uuden näköistä toimistorakennusta revitään alas Pihlajiston huoltoaseman ja kerrostaloalueen kupeessa.

Noin 25 vuotta vanhan toimistorakennuksen purkutyöt ovat käynnistyneet Pihlajistontien ja Pihlajamäentien risteyksen lähellä.

Helsingin rakennuslautakunnan hyväksymän purku- ja rakennuslupapäätöksen mukaan osoitteessa Pihlajistonkuja 4 sijaitseva toimistorakennus valmistui alun perin teollisuusrakennukseksi 1990-luvun alussa. Rakennus on sittemmin muutettu toimistokäyttöön. Purettavassa rakennuksessa on viimeksi toiminut Talokeskus Yhtiöt Oy:n Helsingin toimipiste, joka on muuttanut Ruskeasuolle valmistuneeseen uuteen toimistotaloon.

Purettavan toimistorakennuksen tilalle rakennetaan neljäkerroksinen varastorakennus, joka käsittää pääosin vuokrattavia puolilämpimiä pienvarastoja. Keväällä 2016 valmistuneen tontinkäyttöluonnoksen mukaan taloon on tulossa Pohjoismaissa toimiva yritys, joka tarjoaa itsepalveluna käytettävää varastointitilaa yksityisille asiakkaille ja yrityksille.

Varastorakennuksen rakentaminen poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta, mutta poikkeama on rakennuslautakunnan mielestä niin vähäinen, että rakennuslupa voidaan myöntää. Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö on puoltanut poikkeamista. Tontin rakennusoikeus nousee nykyisestä 19 prosenttia ja kerrosluku ylitetään yhdellä kerroksella.

Jani Jakonen