Etusivu Uutiset Uutiset Viikinmäki

-Vihdoinkin siitä tulee totta. On sitä odotettukin, parahtaa Viikinmäessä asuva nainen, joka on pysähtynyt lukemaan työmaataulua Harjannetien ja Hernepellontien kulmaukseen.

Viikinmäen uuden asuinalueen ensimmäisen ruokakaupan rakennustyöt ovat alkamassa. Paikalle tuodun ison työmaataulun lisäksi tyhjä tontti on aidattu korkealla verkkoaidalla ja tontilla on työmaakoneita. Työmaataulussa lukee, että Hok-Elanto rakennuttaa tontille Alepan myymälän.

Ruokakauppaa on Viikinmäessä odotettu pitkään. Kaupunki käynnisti liiketontista tammikuussa 2015 ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn, jolla etsittiin kumppaneita tontin rakentamiseksi. Kilpailuun tuli vain yksi ehdotus ja se oli Hok-Elannolta. Elokuussa 2016 uutisoitiin, että lähikauppahanke lykkääntyy ainakin vuodella. Viime toukokuussa kaupunki teki päätöksen tontin pitkäaikaisesta vuokraamisesta Hok-Elannolle. Päätöksen mukaan myymälä on 603 kerrosneliömetrin suuruinen.

Viikinmäki on yksi harvoja Helsingin kaupunginosia, joissa ei ole omaa ruokakauppaa. Lähin päivittäistavaramyymälä on Pihlajistossa, mutta Viikinmäen länsiosista on sinne liian pitkä kävelymatka. Osa Viikinmäen iäkkäistä asukkaista myös kokee, että Pihlajiston Alepaan on hankala kävellä, koska matkalla on jyrkkä ylämäki.

Viikinmäessä liikkuvan tiedon mukaan Alepa valmistuisi syksyllä 2018.

Jani Jakonen

Viikinmäen puhdistamossa puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueen jätevedet.

Puhdistamoon viime vuonna tullut kokonaisjätevesimäärä kasvoi hieman edellisvuodesta ja oli yhteensä 101,4 miljoonaa kuutiometriä.

Määrä selviää tuoreesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n raportista ”Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2015”, jossa esitetään Viikinmäen puhdistamon toimintaa. Raportin mukaan Viikinmäen puhdistamo täytti kaikki sille kymmenen vuotta sitten myönnetyn ympäristöluvan ehdot.

Laitoksella ei ollut viime vuonna puhdistamo-ohituksia lainkaan. Verkosto-ohituksia oli reilu 150 000 kuutiota. Ne olivat pääosin kantakaupungin sekaviemäröintialueella rankkasateiden aikaan.

Sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin 143 277 kuutiota. Siitä asumisjäteveden osuus oli noin 1,3 prosenttia. Luku oli noin 63 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Nousun suurin yksittäinen syy eli kuormittaja oli Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen.

 

Kotitalouksien kemikaalit näkyvät puhdistamolla

Jätevedenpuhdistamolle päätyy kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana erilaisia haitallisia aineita, joita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja kuluttajien käyttämissä lääkkeissä.

Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Teollisuusjätevesien osuus Viikinmäen tulovirtaamasta oli viime vuonna noin seitsemän prosenttia.

Pirjo Pihlajamaa

Helsingin kaupunki tiedotti liki kaksi vuotta sitten, että Harjannetien ja Hernepellontien kulmaan avataan lähikauppa. Sen jälkeen on ollut hiljaista.

Kooltaan 400 neliömetrin kokoiselle ruokakaupalle varattiin paikka Viikinmäen eteläosasta läheltä Lahdenväylää. Paikka oli tarkoitus kilpailuttaa julkisesti halukkaiden kesken.

Tavoitteena oli avata kauppa ja muut tilat vuoden 2016 loppuun mennessä. Tontilla ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään.

– Asiassa ei ole ollut mitään ongelmia, mutta hanke on vain edennyt hitaasti, toteaa johtava tonttiasiamies Ilkka Aaltonen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta.

Loppujen lopuksi kohdetta ei kilpailutettu, koska paikka kiinnosti vain yhtä toimijaa.

– Hok-Elanto on suunnitellut rakennuttavansa sinne Alepan. Heillä on tavoitteena hakea sille lautakunnalta rakennuslupaa lokakuussa.

Jos lupa heltiää pian, on rakentamisen tarkoitus aloittaa ensi vuoden helmikuussa. Kaupan avajaisia vietettäisiin jouluna 2017.

Rakennuksesta on tulossa 600 neliömetrin kokoinen. Siitä myymälä vie 400 neliömetriä ja sosiaali- ja varastotilat 200 neliömetriä.

Kaupan yhteyteen oli suunnitteilla poikkeusluvan turvin liiketiloja muillekin yrityksille, sillä tontilla on rakennusoikeutta noin 3 500 kerrosneliömetriä. Lisätiloja ei Aaltosen mukaan ole tulossa, koska niiden rakentaminen ei ole kiinnostanut ketään.

Pirjo Pihlajamaa

viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamosta tulee tällä viikolla Suomen viidenneksi suurin aurinkovoimala, kun sen katolle asennetaan lähes 900 aurinkopaneelia.

Aurinkopaneelit asennetaan kuluvan viikon aikana ja sen jälkeen 70 prosenttia puhdistamon sähkönkulutuksesta katetaan omalla, uusiutuvalla energialla.  Aurinkoenergian hyödyntäminen on osa Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY:n energiatehokkuusohjelmaa.

Puhdistamon kuudelle katolle asennetaan 886 aurinkopaneelia, jotka keräävät energiaa arviolta 211 MWh vuodessa. Tämä tekee voimalan nimellistehoksi 257 kWp.

Kuntayhtymän toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo, että jo aiemmin aurinkoenergia on otettu käyttöön Ruskeasannan Sortti-asemalla ja myös uusia kohteita on suunnitteilla. HSY:n yhtenä strategisena tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun materiaali- ja energiatehokkuutta.

-Energiatehokkuussopimuksessa olemme sitoutuneet yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2016 mennessä vuoden 2010 tasosta laskettuna. Vuoteen 2025 tavoite on säästää vielä 7,5 prosenttia lisää. Aurinkoenergian hyödyntäminen omassa toiminnassamme on yksi keskeisistä ohjelman toimenpiteistä. Samalla tarve ostosähköön vähenee, Raimo Inkinen kertoo.

Aurinkovoimalajärjestelmän toimittaa Naps Oy. Kerätty aurinkoenergia hyödynnetään jätevedenpuhdistamon omassa sähköverkossa.

Viikinmäkeen valmistuva aurinkovoimala kattaa puhdistamon sähkönkulutuksesta vain 0,6 prosenttia, sillä jätevedenpuhdistus kuluttaa paljon energiaa. Viikinmäessä kerätään energiaa myös ottamalla lämpöä talteen jätevedestä ja ilmanvaihdosta sekä tuottamalla kaasua lietteen mädätteestä.

-Biokaasu on puhdistamon energiatuotannossa keskeisessä roolissa jatkossakin. Tuotamme itse jo nykyisin kaiken puhdistamon tarvitseman lämmön ja aurinkopaneelien käyttöön oton jälkeen kaikkiaan noin 70 prosenttia sähköstä, vesihuollon vs. toimialajohtaja Tommi Fred toteaa.

Viikinmäen aurinkovoimalan investointikustannukset ovat 320 000 euroa. Ely-keskus myönsi siihen tuen, joka kattaa 30 prosenttia kustannuksista. Energiantuotanto maksaa investoinnin takaisin 12 vuodessa. Käyttöajaksi on arvioitu 25 vuotta.

Energiainvestoinnit Viikinmäessä jatkuvat aurinkovoimalan rakentamisen jälkeenkin. Ely-keskus on jo tehnyt päätöksen uudesta investointituesta, jolla jätevedenpuhdistamoon hankitaan uusi ORC-laitteisto ottamaan talteen energiaa puhdistamossa käytettävien kaasumoottoreiden pakokaasuista muuttaen sen lämpöenergiaksi.

  • Viikinmäen kokonaissähkönkulutus vuonna 2015 oli 39,6 GWh, josta itse tuotetun sähkön osuus oli 25,3 GWh ja ostosähkön osuus 14,2 GWh.
  • Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma lämmöntuotanto vuonna 2015 oli yhteensä 37,6 GWh, josta kaasumoottoreilla tehtiin 21,3 GWh ja kattiloilla 7,3 GWh. Kattiloilla tuotetusta lämmöstä 1 GWh tehtiin polttoöljyllä.
  • Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 8,9 GWh. Omalla tuotannolla katettiin 100 prosenttia omasta kulutuksesta ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle lämpöä toimitettiin 2,6 GWh.

Teija Loponen

 

kukkula1

Kaupunkisuunnitteluviraston uusi liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen vastaili kysymyksiin tottuneesti.

Helsinki ja asuntokauppiaat markkinoivat Viikinmäkeä sanoilla omaleimainen kukkulakaupunki. Viikinmäen asukkaiden pettymys katteettomiin myyntilauseisiin ja alueen rakentamisen muutoksiin ja myöhästymisiin nousivat esiin ylipormestarin asukasillassa Viikin Normaalikoulussa torstaina.

Viikin Latokartanon, Viikinmäen ja Pihlajiston asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa virastojen vastuulliset johtajat.
Pari vuotta sitten Espoosta muuttanut Anna-Mari Hursti purki pettymystään Viikinmäkeen.

– Meidät houkuteltiin hienolla kukkulakaupunkisuunnitelmalla. Talo, jonka viereen piti tulla kaksikerroksinen rivitalo ja neljä erillistaloa, on muuttumassa 3-kerroksisiksi aso-kohteeksi. Me asukkaat olemme erittäin pettyneitä. Tontti piti rakentaa heti, nyt se tapahtuu aikaisintaan 2016. Kotikatumme on edelleen asfaltoimaton, ei ole katuvaloja, tietä ei hiekoiteta kunnolla, puisto on rakentamatta, kukkulakaupungissa tuulee vinoon, eikä ole bussikatosta. Ainoa positiivinen asia on uusi koulu.

Hurstin kysymys kuului, että miten on mahdollista suunnitella ja markkinoida aluetta niin, ettei pysytä päätöksissä. Kysyjän mielestä ostoon haksahtaneille tulee tappiota.
– Mitä saamme verorahoilla? Milloin saamme tiet, milloin hiekkaa, suojatiet ja vaikka meluesteen Lahdenväylälle. Talomme palokatkotkin olivat kaksi vuotta rakentamatta, Hursti ihmetteli.
– Ennnustaminen on vaikeaa. Taantuman ja laman syntyminen on viivästyttänyt. Paikka on hieno. Aika varmasti korjaa asiaa. Yksikään asunto ei ole kaupungissa jäänyt myymättä, vastaili kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim.
– Toteutus on viivästynyt, kun kauppa ei ole käynyt ja tonttien hinnat ovat laskeneet, säesti kiinteistöviraston virastopäällikkö Jaakko Stauffer.

Lahdenväylän nopeuden alentaminen sai asukkailta kannatusta. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan Lahdenväylän haltuunotto valtiolta Viikin ja Pihlajiston luona on mahdollinen vaihtoehto, jos bulevardisointi toteutuu.

Lahdenväylän nopeuden alentaminen sai asukkailta kannatusta. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Mannisen mukaan Lahdenväylän haltuunotto valtiolta Viikin ja Pihlajiston luona on mahdollinen vaihtoehto, jos bulevardisointi toteutuu.

Pajustakin alkoi kiinnostaa, että mikä on kaupungin vastuu, jos asunnon ostajille on maalailtu tulevaisuuden kuvia, jotka eivät toteudu.

Päälliköiden mielestä vastuu on asunnon myyjällä ja sen lisäksi vastuu sysättiin valtuustolle, joka kaupungin suunnitelmista päättää.

Asukas Terttu Tiitinen ihmetteli, miten asuinalueen vieressä voi olla ympäristöhaittaa tuottava Ruduksen kivenmurskaamo. Ympäristösuojelupäällikön mukaan vuokrasopimus on voimassa vielä tämän vuoden.

Kaupunkisuunnitteluviraston liikenneosaston tuore liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sai illan aikana paljon kysymyksiä. Uusi johtaja oli ottanut asiat hyvin haltuun ja vastaili asukkaille konkarin lailla.
Pihlajisto–Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ry:n puheenjohtaja Marjatta Tahvanainen tiedusteli, onko Maaherrantien siltaa mahdollista leventää, sillä Jokeri-reitin reunoilla on vaarallista kulkea.
Putkonen vastasi, että silta jää kokonaan kevyen liikenteen käyttöön, jos raide-Jokeri toteutuu. Koska nykyiselle sillalle raiteet eivät mahdu, tulee viereen uusi silta.
Rivien välistä voinee lukea, että sillalle ei aiota tehdä sitä ennen mitään.

Illan viimeinen kysymys jäi vielä vaille vastausta.
– Ovatko nämä vain mukavaa keskustelua vai johtavatko nämä mihinkään?
Se selvinnee lähivuosien aikana.

Pirjo Pihlajamaa

Tänään on viimeinen tilaisuus yrittää keksiä naseva nimi Viikinmäen voimajohtopylväälle.

Pylväs seisoo Lahdenväylän varrella ja kannattelee työkseen johtimia, jotka yhdistyvät viereiseen kytkinasemaan. Yhden Helsingin sähköverkon tärkeimmistä solmukohdista ohittaa arkisin 50 000 autoilijaa.

Helen Oy:llä on käynnissä kaikille avoin nimikilpailu, johon voi osallistua vielä tämän päivän ajan. Yhtiö etsii nimeä, joka kuvastaisi hyvin arkkitehti Risto Virkkusen suunnittelemaa asemarakennusta ja keltaista maisemaportaalia.

Salmisaaren ja Meilahden väliset maisemapylväät nimettiin aikoinaan Antin Askeleiksi suunnittelijansa Antti Nurmesniemen mukaan.

Paras Viikinmäen nimi valitaan viralliseksi kutsumanimeksi ja nimen keksijä palkitaan IPadilla. Ehdotuksia on annettu jo paljon, aina Riston ripsistä Virkkusen virnistykseen.

Oman nimiehdotuksen voi kirjoittaa tänne sivun loppuun.

Pirjo Pihlajamaa

Viikinmäki-Pihlajiston kotikaupunkipolku avataan lauantaina 24.1., jolloin sen kohdekuvaukset julkaistaan myös verkkoversiona.

Kaksi kaupunginosaa yhdistävän uuden kotikaupunkipolun varrelta löytyy kaikkiaan 26 kohdetta. Reitin pituus on yhteensä viisi kilometriä, mutta se sisältää useita lyhyempiä lenkkejä.
Viikinmäen-Pihlajiston kotikaupunkipolun reitti vie Vantaanjoen runsaslajiseen jokivarteen, Pihlajiston koululle, joka oli yksi Helsingin ensimmäisiä peruskoulujärjestelmään suunniteltuja koulurakennuksia ja Pihlajiston vanhimman taloyhtiön, As Oy Satopihlajan luo, joka tuli tutuksi Yleisradion tosi-tv-sarjasta Putkiremontti.
Kotikaupunkipolku johdattelee myös Viikinmäen kukkulakaupungin aloituskortteleihin ja Viikinjyrkänsillalle, joka sai Vuoden silta -palkinnon 2010.
Kotikaupunkipolun kohdekuvaukset on toimittanut Pauli Saloranta.

Kotikaupunkipolun avajaiskävely pidetään lauantaina 24. tammikuuta. Avajaiset ja lähtö tapahtuu Pihlajiston ostoskeskuksen edessä kello 13. Polun avaavat Pihlajisto–Viikinmäki Asukasyhdistys PNV ry:n puheenjohtaja Marjatta Tahvanainen ja Viikin aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Kimmo Kuisma.
Avajaiskävelyllä on mukana kotikaupunkipolun suojelija, kävelyn maailmanmestari Valentin Kononen, joka asui ja harjoitteli Pihlajistossa, jossa myös voitti ensimmäisen kilpailunsa vuonna 1975. Kierroksen vetää ja sen kohteita esittelee kotikaupunkipolun toimittaja, kaupunkiopas Pauli Saloranta.
Avajaiskävely kestää noin 3 tuntia ja sen puolivälissä pidetään tauko Viikinmäen korttelitalolla.

Kotikaupunkipolun ideana on esitellä paikallista historiaa ja nykypäivää, luontoa ja kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria sekä alueen tunnettuja ihmisiä.
Kotikaupunkipoluilla halutaan edistää uusien asukkaiden kotiutumista sekä vahvistaa paikallista identiteettiä.

Teija Loponen

viikinmäki lähikauppa

Viikinmäessä asuu nyt reilut 2000 asukasta ja alueen valmistuessa ensi vuosikymmenellä asukkaita arvellaan olevan noin 3700. Lähikaupalle ja muille palveluille on jo tarvetta.

Viikinmäkeen on toivottu monipuolisempia palveluita sekä nykyisiä että tulevia asukkaita varten. Alueelle kaivattu lähikauppa on näillä näkymin saamassa tilat Lahdenväylän läheisyydestä, Hernepellontien ja Harjannetien risteyksestä.
Korkeintaan 400 m² kokoisen päivittäistavarakaupan yhteyteen on tarkoitus valmistua myös muita tiloja alueen yrityksille.
Rakennusoikeutta tontilla on kaikkiaan noin 3 500 k-m². Kaavan mukaan tontille voidaan rakentaa esimerkiksi toimistoja tai häiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia.
Kiinteistölautakunta käsitteli viime viikolla ehdotusta, joka koski tontin tulevan rakennuttajan etsimistä. Kiinteistöviraston ehdotus oli, että tontin toteuttaja etsitään ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyllä. Hankkeen toteuttamisesta kiinnostuneet voivat lähettää virastoon hakemuksensa ja alustavan suunnitelmansa.

Valinta pyritään tekemään loppukeväällä 2015. Tavoitteena on, että Viikinmäen päivittäistavarakauppa ja tontin muut tilat voidaan ottaa käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä.
Viikinmäen asuinalueen rakentaminen alkoi vuosituhannen vaihteessa. Alueella asuu nyt noin 2 200 ihmistä. Viikinmäestä on suunniteltu alue, jossa kaupunkimaisuus ja luonnonläheisyys kohtaavat. Matala ja tiivis asuntorakentaminen on sijoitettu kallioharjanteille ja -rinteille. Valmiissa Viikinmäessa asuu 2020-luvulla noin 3 700 asukasta.

Teija Loponen

Noin 11,5 miljoonaa euroa maksaneen Viikinmäen korttelitalon ovet avautuvat tammikuussa. Ensimmäisenä otetaan käyttöön koulu ja päiväkoti.

Harjannetien varrella olevassa talossa on myös lasten iltapäivätoiminnan tiloja sekä asukkaiden kokoontumis- ja harrastustiloja.
Päiväkodin nimi on Maarianmaa ja sinne mahtuu sata lasta. Uusia lapsia otetaan sisään koko kevään ajan, ja ensi syksynä alkaa myös esiopetus. Päiväkodin johtajaksi on valittu Riitta Olander.

Korttelitalossa aloittava koulu toimii Pihlajiston ala-asteen sivukouluna. Koulun ja päiväkodin välille on suunnitteilla yhteistyötä.
Koulu on mitoitettu 180 lapselle, mutta maksimimäärää kolkutellaan vasta sitten kun Viikinmäen loputkin asunnot valmistuvat ja saavat asukkaansa.
Koulun virallinen nimi on Pihlajiston alakoulun Viikinmäen sivupiste.
– Lempinimeä emme ole vielä keksineet. Voisi olla hauskaa järjestää oppilaille
nimikilpailu, ideoi koulua johtava Pihlajiston ala-asteen rehtori Ari Vainikka.

Rehtorin apuna on apulaisrehtori molemmissa taloissa.
– Läsnäolostani Viikinmäessä en ole vielä tehnyt päätöstä. Nyt alussa olen siellä aika tiiviisti, mutta toiminnan rutinoiduttua katsotaan tarve.
Nyt koulussa aloittaa viisi luokkaa luokanopettajineen.
– Lisäksi siellä vierailevat kielten opettajat ja Suomi toisena kielenä -opettaja. Erityisopettaja, joka on myös apulaisrehtori, on siellä heti alusta lähtien.

Kun koulu on täysi, on siellä töissä viitisentoista henkilöä. Lisäksi talossa on päiväkodin ja Palmian henkilöstö.
– On hyvin vaikeaa ennustaa milloin koulu on täysi. Ensi syksynä on odotettavissa
suuri määrä ykkösluokkalaisia molempiin kouluihin, joten sen perusteella ennustaisin,
että koulu täyttyy parin lukuvuoden aikana.
Nyt Viikinmäkeen siirtyy noin sata oppilasta Pihlajiston koulusta.
– Nyt emme ota muualta oppilaita. Luokat on muodostettu valmiiksi jo syksyllä, sanoo rehtori.

Pirjo Pihlajamaa

viikinmäki

Viikinmäen korttelitalo valmistuu marraskuussa ja koulukäyttöön se pääsee heti tammikuun alussa uuden lukukauden käynnistyessä.  Korttelitaloon tulee myös päiväkoti.

Upealla paikalla Harjannetiellä sijaitseva uudisrakennus tulee olemaan eri-ikäisten lasten kohtaamispaikka. Ala-asteen kouluun sijoittuvat luokka-asteet 1-6 ja lisäksi korttelitaloon tulee päiväkoti. Oppilaspaikkoja on 180 ja päiväkodissa tilat 84 lapselle. Tiloja on myös lasten iltapäivätoiminnalle sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden kokoontumis-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan.
-Osittain yhteiset tilat luovat hyvät puitteet koulun ja päiväkodin yhteistyölle. Koulun ympäristö on ainutlaatuinen, sitä tullaankin hyödyntämään opetuksessa ja oppimisessa monella tavalla, kertoo rehtori Ari Vainikka.
Korttelitalon viereen rakennetaan Maarianmaanpuisto, jossa lapset voivat leikkiä ja retkeillä ohjaajineen.

Viikinmäen korttelitalon koulu tulee olemaan Pihlajiston ala-asteen sivukoulu. Alkuun sinne siirtyy Pihlajistosta viisi luokkaa, yksi jokaiselta 1-5 luokka-asteelta opettajineen.
-Nämä luokat on jo alunperin muodostettu niin, että ne siirtyvät kokonaisuudessaan Viikinmäkeen. Rakennusaikana meillä on Pihlajistossa ollut varsin ahdasta ja käytössä ovat olleet kaikki mahdolliset opetukseen soveltuvat tilat, mutta tammikuussa tilanahtaus helpottaa väliaikaisesti. Ennusteiden mukaan vuonna 2017 sekä Viikinmäen korttelikoulun, Pihlajiston ala-asteen ja Pihlajamäen peruskoulun tilat ovat taas täynnä, kertoo Pihlajiston ja Viikinmäen kouluja luotsaava rehtori Vainikka.
Kallioisella tontilla on noin 15 metrin korkeuserot, mikä on antanut haastetta  2–2,5 kerroksisen korttelitalon suunnittelijoille ja rakentajille.
Korttelitalon rakentaminen käynnistyi Harjannetiellä kesäkuussa 2013 ja työt valmistuvat marraskuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 11,5 miljoonaa euroa ja laajuus noin 3 600 bruttoneliötä. Rakennuttamisesta vastaa Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja.

Teija Loponen