Etusivu Uutiset Tapaninvainio

Nykynimeltään Kapteenskanmäki, tuttavallisemmin Kapunmäki tuli esiin merestä 5 000 – 6 000 vuotta sitten. Elokuussa 1742 nykyisen Tapaninvainion uimarannan tuntumassa Ruotsin armeija pakeni henkensä kaupalla venäläisiä. Tapaninvainio on nyt 60-vuotias. Nämä tiedot on selvittänyt Tapaninvainion historiaryhmä.

Tapaninvainio on täynnä historiaa ja mielenkiintoisia tarinoita, mutta alueesta ei ole olemassa yhtään omaa historiikkia. Kaikki tieto on hajallaan eri lähteissä tai kulkee perimätietona ja harmillisen moni asia on jäänyt taltioimatta kokonaan.

Tapaninvainion historiaryhmä on ryhtynyt paikkaamaan tätä puutetta. Historiaryhmä on Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen alla pari vuotta toiminut porukka, johon kuka tahansa Tapaninvainion alueen menneistä ajoista kiinnostunut voi liittyä. Ryhmä kerää historiatietoa ja muistoja, vaihtaa ajatuksia sähköpostitse ja kokoontuu aika ajoin Tervapääskyn leikkipuiston tiloissa.

Ryhmällä on pitkä lista asioista, joista on tarkoitus hankkia lisää tietoa. Blogiinkin on kertynyt jo paljon mielenkiintoisia tekstejä, joita lukijat saavat kommentoida

Monien kirjoitusten takana on ryhmän aktiiveihin kuuluvat Mats Blomqvist ja Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen hallituksen jäsen Hannu Salovaara. Heistä on kehkeytynyt varsinaisia salapoliiseja, jotka keräävät yhteen tiedonsirpaleita, haastattelevat ihmisiä ja koostavat löydöistään tekstejä blogiin.

Salovaara oli kertomassa Tapaninvainion menneisyydestä kaikille kiinnostuneille Tervapääskyn leikkipuistossa toissa viikolla ennen Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen vuosikokousta.

Helsingin kaupunginhallitus päätti perustaa Tapaninvainion 26.2.1959, kertoo Salovaara esitellen karttakuvaa, jossa on Tapaninvainion rajat.
Kaikki tapaninvainiolaiset eivät tiedä tai miellä asuvansa Tapaninvainiossa. Yksi syy on postinumerossa. Alueen reunoilla asuvan postinumero voi olla Tapanilan tai Malmin postinumero. Yhtä lailla Malmin puolella asuvalla voi olla Tapaninvainion postinumero, ja siksi moni ylämalmilainen luulee asuvansa Tapaninvainiossa. Postin käyttämä postinumerojako ei noudata Helsingin kaupunginosajakoa. Lisää sekaannusta aiheuttavat vielä kaupungin oma suurpiirijako sekä vaaleissa käytetyt äänestysalueet, joilla on myös omanlaisensa rajat.

Tällä hetkellä Tapaninvainion ainoa kauppa on Alepa, Salovaara viittaa Kotinummentien varren lähikauppaan Tapanilan rajalla.

Vuosikymmenien saatossa Tapaninvainiossa on ollut useita kauppoja. Kirkonkyläntien ja Vanhan Tapanilantien risteyksessä on toiminut yksi, johon on tehty asuntoja. Salovaara haluaisi tietää rakennuksen muodonmuutoksesta.

Jos joku tuntee entisen Elanto-kaupan asukasta Kirkonkyläntieltä, niin mielelläni jututtaisin asukasta. Olisi mukava kuulla rakennuksesta, sanoo Salovaara.

Hän toivoo myös, että ”hissaryhmä” kasvaisi. Päämääränä on myös se, että Tapaninvainiollekin saadaan oma kotikaupunki-polku.

Pirjo Pihlajamaa

Immolantien rakennustyömaa

Helsingin kaupunki puskee Tapaninvainion Immolantie 9:n rakentamishanketta vauhdilla eteenpäin. Kovassa kiireessä byrokratian mutkat näyttävät suoristuvan, jotta paviljonki voitaisiin avata hankesuunnitelman mukaisesti syyslukukauden alkaessa elokuussa.

Päiväkoti Immola, päiväkoti Staffan, leikkipuisto Tervapääsky ja Pukinmäenkaaren peruskouluun kuuluva Immolantie 9:n toimipiste on tarkoitus laittaa saman katon alle.

Paviljongin esirakentamistyöt ovat jo menossa, vaikka kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto sai kohteen hankesuunnitelman käsiinsä vasta viime torstain kokouksessa.
Kumileimasimen roolin monessa muussakin tämän hetken rakennushankkeessa ottaneet päättäjät hyväksyivät Immolantien hankesuunnitelman virkamiesesityksen mukaisesti.
Hankkeen toteutuksesta vastaa kaupunkiympäristötoimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus. Rakennuksen ylläpidosta vastaa kaupunkiympäristötoimialan ylläpitopalvelut.

Immolantien koulun ottaminen mukaan hankkeeseen on kasvattanut rakennuksen bruttoneliömäärää 1 582,5:een. Ennen koulua koko oli 1 350 bruttoneliömetriä. Varsinaisia hyötyneliöitä rakennuksessa on noin 1 150. Leikkipuiston toimitilan koko on noin 120 neliömetriä ja 50 oppilaalle mitoitetun koulun noin 230 neliömetriä.

Päiväkotipuolen 120 tilapaikkaa jakaantuvat suomen- ja ruotsinkielisille lapsille. Henkilökunnan määrä on noin 22-25. Päiväkodille rakennetaan aidattu ulkoilupiha. Mitoituksen mukaan jokaiselle lapselle tulee noin 10 neliömetriä ulkoilutilaa.

Hankesuunnitelmassa ei kerrota hankkeen rakentajasta tai kilpailuttamisesta eikä mainita rakentamisen aloitusajankohtaa. Valmistumisajankohdaksi on merkitty elokuu.

Hankesuunnitelmaan tarvitaan vielä päätös myös kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnalta, joka hyväksyi hankkeen tarveselvityksen marraskuussa. Tammikuussa kasko-lautakunta päätti lisätä hankkeeseen Immolantien koulun, jonka menettämistä vastaan alueen vanhemmat taistelivat ensin kovasti.

Myös Tervapääskyn leikkipuistotilan lakkauttaminen ja päiväkoti Staffanin siirto pois ruotsinkielisen koulun vierestä on nostattanut alueella soraääniä, mutta Immolantien koulun kaltaista kansanliikettä näiden tilojen puolesta ei ole syntynyt.

Hankesuunnitelman mukaan paviljongin tulo ei nosta nykyisiä toimintakuluja, mutta vuokramenot nousevat nykyisestä reippaasti. Vuokra nousee myös ruotsinkielisessä Staffansby lågstadieskolan -peruskoulussa, kun se saa päiväkoti Staffanilta vapautuvia tiloja käyttöönsä. Koulussa on esikoululaiset mukaan laskettuna liikaa oppilaita tilakokoon nähden, ja koulu on joutunut vuokraamaan tiloja ulkopuoliselta. Koulu on mitoitettu noin 155 oppilaalle, kun heitä on tällä hetkellä noin 180.

Hankkeen lopullinen hinta ilman veroja on suunnitelman mukaan 4,1 miljoonaa euroa. Tästä tilaelementeistä tehtävän koulun rakentaminen vie noin 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi rahaa kuluu vielä muuttoihin, tietohallintotöihin ja käynnistämiskuluihin noin 125 000 euroa.

Pirjo Pihlajamaa

Immolantien koulu

Tapaninvainiolaisten syke on taas tasaantunut. Veivaus alueen ainoan koulun olemassaolosta on päättymässä parhain päin. Pukinmäenkaaren peruskouluun kuuluvalle Immolantien koulun tontille aletaan suunnitella päiväkodin ja leikkipuiston yhteyteen uudistiloja myös koululle.

Kaskon eli kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Pia Pakarinen viestitti viime torstaina Facebookin välityksellä sopivasti muutama tunti ennen Pukinmäessä pidettyä pormestarin asukasiltaa, ettei 1-2-luokkaa käyvien tapaninvainiolaislasten lähikoulun siirto Pukinmäkeen ole enää esityslistalla.
Immolantien koulun lakkautusesityksen sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on saanut eilen eteensä esityksen, jossa Tapaninvainion koulu saa uudistilat. Jaostolle asiaa on esitellyt kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Vielä 6. marraskuuta jaostolta odotettiin päätöstä luopua Immolantie 9:stä jo toukokuun lopussa ja lähettää tapaninvainiolaislapsia jopa 2,5 kilometrin koulumatkalle. Päättäjät pöytäsivät esityksen, ja eilen se tuli jaokselle aivan uudenlaisena.

Immolantien koulua ei korjata. Sen tontille tulee uusi koulu päiväkoti Immolan, daghemmet Staffanin ja leikkipuisto Tervapääskyn korvaavien tilojen yhteyteen.
Kokousten väliin on mahtunut loputon määrä tapaninvainiolaisvanhempien tekemää vaikuttamistyötä poliitikoihin, virkamiehiin ja mediaan päin.

Kaskon esityksessä todetaan, että ”Pukinmäen alueen väestöennusteiden sekä tilojen ja palveluverkon kokonaistarkastelun tuloksena on päädytty siihen, että Pukinmäenkaaren peruskoulu jatkaa toimintaansa nykyisissä toimipaikoissa osoitteissa Immolantie 9, Kenttäkuja 12 ja Kenttäpolku 3.”

Uudisrakennuksen hankesuunnitelma esitellään lautakunnalle maaliskuussa 2019. Noin 200 neliömetrin kokoinen koulutila 50 oppilaalle lisätään suunnitelmiin vasta silloin. Sen jälkeen vauhti pysyy kovana. Jos ilmoitetut aikataulut pitävät kutinsa, on uudisrakennus käytössä jo elokuussa.

Tapaninvainiossa keskustelu lapsiperhepalveluista tuskin jää tähän. Tervapääskyn leikkipuiston ja Staffanin päiväkodin siirto Immolantielle on herättänyt vanhempien keskuudessa paljon ihmetteleviä kysymyksiä.

Pirjo Pihlajamaa

Helsingin kaupungin opetustoimen virkamiehet ajavat jälleen kerran Tapaninvainiosta alas Immolantien sivukoulua ja sen alaluokkia Pukinmäenkaaren peruskoulun Polun toimipisteeseen. Lasten turvallisuudesta huolestuneet tapaninvainiolaisvanhemmat pitävät suunnitelmia jälleen kerran järjettöminä.

Immolantien 1.-2.-luokkien olemassaolosta on väännetty peistä toistakymmentä vuotta useaan otteeseen. Pikkukoulun lakkautuksen perusteena on ollut milloin säästösyyt, milloin vuokrasopimuksen lopun lähestyminen tai yhtenäisen peruskoulun toimivuus. Viimeisintä taistoa on käyty viime keväästä asti. Keväällä 2018 kaupunki pyysi tilanteeseen vanhemmilta ideoita. Niissä korostui sivukoulun tärkeys.

Tänä vuonna lasten kohtalo on kasvatus- ja koulutustoimialaa johtavan koulutus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielisen jaoston käsissä. Se kokoustaa ensi tiistaina 29. tammikuuta tietämättä vielä tarkalleen, että mihin sen pitää ottaa kantaa. Esityksen lopullinen sisältö on vielä koulutustoimialassa muokattavana.
Jaosto pääsee perehtymään paperiin kokousta edeltävänä torstaina eli huomenna. Päivää ennen vanhempien on pitänyt ilmoittaa uudet ekaluokkalaiset haluamaansa kouluun. Moni on merkinnyt Immolantien, vaikka koulun kohtalo on auki.

Jaoston piti päättää asiasta jo viime vuoden lopulla, mutta päätöksentekoa on lykätty, sillä osa päättäjistä on pyytänyt lisää faktaa pöytään.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys järjesti koulutilanteesta Mikael Vehkaojan vetämänä asukasillan päiväkoti Immolassa viime viikon maanantaina. Jälleen kerran vanhempia kylmäsi jo ajatuskin antaa 1.-2.-luokkalaisten kulkea pisimmillään 2,5 kilometrin koulutaival, joka menee läpi vilkkaiden autoteiden.

Vanhempia olivat kuuntelemassa opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston varapuheenjohtaja Johanna Laisaari (sd.) ja varajäsen Eevi Kirjasniemi (sd.), jäsen Johanna Nuorteva (vihr.) sekä Heikki Valmu (vas.). Immolantien koulun takavuosien käänteet eivät olleet heille ennestään tuttuja, mutta he vakuuttivat olevansa kiinnostuneita kuulemaan vanhempia.

Virkamiehet ovat esittäneet yhdeksi ratkaisuksi pitkään ja turvattomaan koulumatkaan sitä, että kaupunki voi tarjota bussilipun pienille koululaisille ja järjestää bussin 61 kulkemaan Tapaninvainiosta Polun toimipisteen kautta.

Vanhemmat antoivat lukuisia arkipäivän esimerkkejä siitä, mitä koulun lakkautus tarkoittaisi.
– Luotan, että lapseni jaksaa kävellä kouluun, mutta en luota liikenteeseen, kiteytti yksi äiti.

Toinen äiti ei usko koulun aloittavan lapsensa selviävän bussimatkasta.
– Vanhempi lapsemme ja kaverinsa joutuivat Malmille asti, kun nappi ei toiminut ja kuski ei ymmärtänyt, äiti valaisee.

Tapaninvainioon vaadittiin kaupungin rummuttamaa maailman toimivin kaupunki -strategiaa.
– Jos 50 perhettä alkaa viedä lastaan Pukinmäkeen autolla, on koulun ahdas piha vaarallinen paikka, vaikka sitä on vasta uudistettu, kuului äidin suusta.

Suunnitelmat epäilyttivät myös asukasillassa olleita päättäjiä, jotka olivat selvitelleet alueen reittejä. Yhden päättäjän oma lapsi oli todennut matkaa testatessaan, ettei uskaltaisi kulkea sitä yksin.
– Koulumatka täältä on pitkä. Alkuopetuslapset eivät voi kävellä sitä. HSL:ltä ei ole asiaan realistista esitystä. Lapsen oikeus ei täyty. Tämä olisi periaatteellinen ennakkotapaus, että alkuopetuksessa olevan pitäisi käyttää julkisia. Nyt meillä on lähikouluperiaate, jonka mukaan kouluun pääsee kävellen, pohti Johanna Laisaari asian problematiikkaa.

Tilannetta mutkistaa vielä suunnitelma purkaa Immolan päiväkoti ja rakentaa sen tilalle uudistilat Immolalle ja päiväkoti Staffanille esiopetuspaikkoineen sekä leikkipuisto Tervapääskylle. Miksi ihmeessä ja mihin unohtui lähikoulu, ihmettelevät vanhemmat.

Pirjo Pihlajamaa

immolan pk

Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksessä alettiin sorvata heti elokuussa kannanottoa Helsingin kaupungille, kun päiväkoti Immolaa käyvien lasten vanhemmat kertoivat saaneensa yllätysviestin, että päiväkoti on huonossa kunnossa ja puretaan.

Kaupunki ilmoitti vanhemmille, että Immolan päiväkoti, leikkipuisto Tervapääsky ja Staffanin ruotsinkielinen päiväkoti laitetaan samaan viipalerakennukseen, joka kasataan muutamassa kuukaudessa Immolan sivukoulun tontille ja avataan syksyllä 2019.

Viestin rivien välistä oli luettavissa, että kaupunki on päättänyt antaa Immolan 50 oppilaan koululle lähtöpassit. Koulun 1-2-luokat ja viereisen Immolan päiväkodin esikoululaiset siirtyisivät Pukinmäenkaaren peruskoulun Polun koululle.

Kannanotossaan Helsingille kaupunginosayhdistys ilmoittaa, ettei se kannata Immolan koulun lakkautusta ja pitää viereisen Immolan päiväkodin esikoulun siirtoa Pukinmäkeen kaupungilta erikoisena ja epätasa-arvoisena vetona. Yhdistys haluaa asiasta tarkempia perusteluja ja myös koko Helsingin tason päätöksen, että esikoulutoiminnat siirretään kouluille.

Yhdistyksen mukaan päätös hankaloittaisi monilapsisen lapsiperheen arkea, sillä esikoulua ja päiväkotia käyvä lapsi tulee saattaa ja hakea. Kirjelmän mukaan tilanne olisi erityisen kestämätöntä yksinhuoltajien ja autottomien vanhempien aamu- ja ilta-arjessa, kun lapsia pitäisi saattaa kahteen eri paikkaan. Toisekseen Tapaninvainion joka kolkasta ei mene Polulle suoraa bussia, ja lasten tuominen autolla koulun parkkipaikalle on kielletty. Koulun ohjeen mukaan lapset tulee jättää läheisille bussipysäkeille tai seisakkeille.
Yhdistys muistuttaa, että esikouluikäisiä ei Helsingin ohjeistuksen mukaan saa ollenkaan jättää pysäkeille.

Yhdistys vastustaa suunnitelmaa senkin takia, että Tapaninvainion kahdesta esikoulusta lähtisi toinen Pukinmäkeen, jossa on entuudestaan kuusi esikoulua. Yhdistys katsoo, että alueellisesti tasa-arvoisempaa olisi aloittaa karsinta Pukinmäessä.

Kaupunginosayhdistys toivoo, että hanke Immolantie 9:n päiväkotipaviljongista muuttuisi monitoimitaloksi, jossa on tilat myös alueen esikoululaisille, 1-2-luokkalaisille ja muille toimijoille asukkaat mukaan lukien. Vastaavantyyppinen ajatus, muorisotalo tai Kapuntalo, on elänyt alueella vuosikausia.
Asukasyhdistys pyytää, että koko suunnittelun lähtökohdaksi otetaan palvelutilaverkkotarkastelu, ja että yhdistys ja vanhempainyhdistykset päästetään rakentavassa yhteishengessä mukaan uudishankkeen suunnittelu- ja toteutustyöhön.

Tapaninvainion vanhemmat ovat viimeksi keväällä kokoontuneet yhdessä opetustoimen kanssa ideoimaan, miten tapaninvainiolaislasten koulupolku Immolan sivukouluineen kannattaisi suunnitella. Tuolloin asukkaat kuulivat, että kaupunki oli juuri itse keksinyt, että mitä jos peruskorjausta kipeästi kaipaavan päiväkoti Immolan siirtäisi leikkipuisto Tervapääskyn tontille. Asukasilta sai aivan uutta värinää, ja vanhemmat alkoivat puntaroida, mitä kannattaisi tehdä. Kapuntalo mainittiin jo tuolloin.

Asukasillan jälkeen vanhemmat ovat jatkaneet esitysten työstämistä pienryhmissä saamatta tietoa siitä, että kaupungilla olikin jo uusia suunnitelmia, joissa oli mukana jo Staffanin päiväkotikin.

Pirjo Pihlajamaa

kaljakellunta 18

Kaljakellujat laskivat veneensä Vantaanjokeen Tuomarinkylän sillan luona Vantaan ja Helsingin rajalla toissa lauantaina.

Vantaanjoen virta kuljetti melojia Tapaninvainion ja Pukinmäen ohi kohti Pikkukoskea aamusta iltaan. Tarkkaa osallistujamäärää ei ole laskettu, mutta vedessä oli kuitenkin silmämääräisesti katsoen huomattavasti vähemmän väkeä kuin ruuhkaisimpina vuosina.

Hilpeää yhteismelontaa varjosti jälleen se, että osa kaljakellujista sottasi ja metelöi asukkaiden kotipihojen tuntumassa. Yksi äiti Ollilantieltä kertoo, kuinka hän joutui lapsensa kanssa todistamaan älämölöä, joka alkoi aamulla kymmeneltä.
– Koko päivän ajan pihamme edessä, terassin tuntumassa riitti ”pyllistelijöitä”, jotka mitään häpeämättä tekivät isot ja pienemmät tarpeet avoimesti esittäen ja tietysti kaiken jättäen. Iltaa kohden asiointi vain kiihtyi.
Tapahtuma inhotti ja suututti.
– Miksi moinen häiriköinti sallitaan? Ollaanhan kaupungissa, jossa on sääntönsä, äiti kysyy.

Kaljakellunnalla ei ole virallista järjestäjää, van siihen saa osallistua spontaanisti kuka hyvänsä omalla vastuulla.
Viranomaiset kuitenkin valvoivat tapahtumaa. Tapaninvainion uimarannalla poliisi kirjoitti jonkun sakkolapun sillalta kellujien keskelle hypänneille.

Alempana jokivarressa eräs tapaninvainiolaismies sattui rantaan katselemaan, kun nelisen kaljakellujaa souti tutun näköisellä veneellä Pukinmäen suuntaan. Huutomyrskyn voimalla, johon osallistui myös kumiveneissä melovia silminnäkijöitä, varkaat saatiin palauttamaan vene rantaan. Airona voroilla oli jostakin otettu puuvartinen rautalapio.

Pirjo Pihlajamaa

Pientaloalueen keskellä oleva Uimarannantie 8:n hehtaaritontti on halkaistu nyt virallisesti kahtia ja muutettu julkisten rakennusten alueesta kahdeksi asuinkortteliksi. Toiseen on jo rakennettu mielenterveyskuntoutujien asuntola, ja toiseen tulee kaksi 3-kerroksista taloa.

Asemakaavamuutoksesta on päättänyt kaupunkiympäristölautakunta maaliskuussa. Asia ei tarvitse enää kaupunginvaltuuston vahvistusta, koska Helsingin kaupungin hallintosääntö on muuttunut organisaatiouudistuksen mukana kesäkuun alussa 2017 niin, että kaupunkiympäristölautakunnalla on mahdollisuus yksin päättää voimassa olevaan asemakaavaan tehdyistä muutoksista.

Hallintosäännön muutos on tuonut kaupunkiympäristölautakunnalle entistä suuremman kaavavallan. Uimarannantien päätöstä on perusteltu sillä, ettei kaavaratkaisulla katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys oli tehnyt kaavamuutoksesta kunnallisvalituksen, mutta sekin hautautui nyt kaikessa hiljaisuudessa lautakuntatasolle, joten valtuuston ei enää tarvitse kuulla sitä, miten moraalittomilta virkamiesten ja päättäjien tonttipolitiikka asukastasolla näyttää.

Asia tullee monille tapaninvainiolaisille yllätyksenä, sillä Uimarannantien osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vuonna 2017 on ilmoitettu, että kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Lausuntopyynnöt kaupungin omille hallintokunnille on lähetetty ennen kaupungin organisaatiomuutosta 1.6.2017. Organisaatiomuutoksen yhteydessä osa hallintokunnista on siirtänyt pyynnön uuden organisaation mukaiselle toimialalle.
Niillä ei ole ollut huomautettavaa. Ainoastaan Helen Sähköverkko Oy on pyytänyt, että tontilla oleva muuntamo siirretään uudisrakennukseen.

Asemakaavan muutoksessa julkisille rakennuksille tarkoitettu tontti on halkaistu kahtia ja muutettu asuinkäyttöön. Jo rakennetun puolen kaavamerkintä on asuntolarakennusten korttelialue ja rakentamattoman puolen asuinkerrostalojen korttelialue.
Tonteille voi rakentaa yhteensä 2 700 kerrosneliömetriä. Tästä tulevien pienkerrostalojen osuus on 1 800 kerrosneliömetriä. Kohteisiin mahtuu yhteensä noin 60 asukasta.
Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisun toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kustannuksia. Selostuksessa sanotaan myös, että asuntojen lisääminen tukee alueen palveluiden säilymistä. Lisäksi kerrotaan, että kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista, myös vielä vailla lainvoimaa olevan Helsingin uuden yleiskaavan mukaisesti.

Vielä rakentamattoman kerrostalotontin pinta-ala on 3 511 neliömetriä, ja jokaista neliömetriä kohti saa rakentaa noin 0,51 neliömetriä. Uudessa yleiskaavassa luku on alle 0,40. Y-tonttina tehokkuus oli 0,75. Tontilla oli aiemmin Tapaninvainion päiväkoti.
Lautakunnalle kaavaa esittelivät arkkitehti Johanna Mutanen ja kiinteistölakimies Tuukka Toropainen.

Pirjo Pihlajamaa

Rasinkujalle Uimarannantien ja Tapaninvainiontien väliin rakenteilla oleva hoitolaitos on viime silauksia vaille valmis. Rakennuksessa on omat asunnot viidelletoista asukkaalle ja yhteistiloja.

Uimarannantien ja Tapaninvainiontien välisellä tontilla mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluyksikköä ylläpitävän Esperi Care Oy:n paikka avautuu pian, ja ennen asukkaiden muuttoa talossa on tarkoitus pitää avoimet ovet.
Rasinkujan uudistiloja ja tulevaa toimintaa esitellään perjantaina. Yksikön päälliköksi on valittu vartin automatkan päässä Vartioharjussa asuva Selja Ollila.
– Paikka on mielettömän hieno. Uudet tilat on hyvin suunniteltu. Täällä on jakelukeittiö ja asukkaat asuvat viiden ryhmissä eli jokaisessa kolmessa ryhmässä on yhteinen oma olohuone televisioineen ja mahdollisuus ryhmätoimintaan, Ollila kuvailee sisätiloja.

– On iso piha, iso terassi ja aidattu tontti, josta ei näe, niin asukkaiden yksityisyys säilyy, hän jatkaa.
Asukkaita ei ollut vielä viime viikolla Helsingin kaupungin puolelta lopullisesti nimetty, joten henkilökunnan tarkkaa määrääkään ei ollut vielä päällikön tiedossa.
Asukkaan hoidon tarpeet voivat vaihdella. Yhtiön mukaan talon jokainen asukas pyritään kuntouttamaan kevyemmän asumispalvelun piiriin.
Hoitopaikan virallinen nimi on Esperi Hoitokoti Kapteenska. Nimi juontuu läheisestä Kapteenskanmäestä, jonka kartanossa asui kapteenska Manjefa Multanovskaja ( k. 1950).

Pirjo Pihlajamaa

Esperi Hoitokoti Kapteenskan avoimet ovet pe 2.3.2018 klo 13.30-15, Rasinkuja 4. Ilmoittautumisia toivotaan 28.2. mennessä selja.ollila@esperi.fi tai p. 044 316 0100.

Kahden pienen tenavan isä, Lasse Iskanius, oli muutama vuosi sitten hoitovapaalla esikoistyttönsä kanssa ja totesi, ettei tiennyt yhtään mitä pienen lapsen kanssa voisi Tapaninvainiossa tehdä. Siitä sai alkunsa lapsiperheille suunnattu tapahtumien verkkopalvelu.

-Olin asunut Tapaninvainiossa jo toistakymmentä vuotta, mutta silti minulla ei ollut hajuakaan, mitä täällä olisi lapsiperheille tarjolla. Googlesta ei ollut apua, ja tieto oli hajallaan leikkipuistojen ilmoitustauluilla, suljetuissa facebook-ryhmissä ja blogeissa. Parhaimmat vinkit tulivat hiekkalaatikkokeskusteluissa muiden vanhempien kanssa, Iskaniuksen Lasse kertoo.

Niinpä nuori isä päätti suunnitella oman verkkopalvelun selvään tarpeeseen, muillekin iloksi ja avuksi.

-Olemme nyt kahden muun pienen lapsen vanhemman, Joonas Korhosen ja Melina Kukkaselan kanssa tehneet iltavapailla, lasten jo nukkuessa, uuden palvelun lapsiperheille nimeltä Sandis www.sandis.co. Nimi juontaa juurensa hiekkalaatikosta. Tavoitteena tehdä moderni perhearkea helpottava ja inspiroiva palvelu ja yhdistää lähialueen vanhemmat uudella tavalla. Sandis on vielä alkuvaiheessa, se avattiin viime keväänä, mutta lähikavereista on käyttö laajentunut jo pääkaupunkiseudulle niin, että meillä käy yli 5000 kävijää ja määrä kasvaa koko ajan, Iskanius iloitsee.

Sandiksesta löytyy kartalta tekemistä, palveluita ja tapahtumia.

-Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä sinne tapahtumia ja arvostella niitä. Toimenpiteistä käyttäjät saavat pisteitä, jolla voi myöhemmin osallistua kilpailuihin ja lunastaa erilaisia etuja.

Palvelua kehitetään koko ajan iltapuhteena arjen ohessa.

-Meillä jokaisella on pieniä lapsia kotona, ja teemme Sandista heitä silmällä pitäen, mutta myös heidän ehdoillaan, toteaa Iskanius.

Hän lisää, että paikoista voi tehdä helposti myös erilaisia listauksia. Esimerkiksi uudeksi vuodeksi he tekivät pääkaupunkiseudulle listauksen missä järjestetään ilmaisia ilotulituksia lapsille. Nyt laskiaisen alla on tarjolla lista erilaisista talviriehoista. Laskiainen Helsingissä listalta löytyvät muun muassa Koillisen tapahtumista Puksun laskiaisrieha, Laskiaisrieha Latokartanossa, Alppikylän täyttömäki, Suutarinnuppi ja Talvirieha Siltamäen liikuntapuistossa sekä tapahtumia ympäri kaupungin.

Tapaninvainion käyttäjistä Sandis laajeni koko Helsinkin ja pääkaupunkiseudulle.

-Nyt ollaan laajenemassa Suomen suurimpiin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle ja jatkossa uusien ominaisuuksien ja käytettävyysviilailuiden jälkeen olisi hieno viedä Sandis ulkomaanmatkalle, kertoo Lasse Iskanius tulevaisuuden suunnitelmista.

Teija Loponen

Kirkonkyläntien, Vanhan Tapanilantien ja Muuttolinnuntien välisessä kierrätyspisteessä ammottaa kahden metallisen vaatekeräyslaatikon mentävä aukko. Asfaltilla lepattaa hujan hajan jokunen rikottu muovikassillinen vaatteita, joita on tuotu paikalle, vaikka vaatteille ei ole enää lajittelupistettä.

Uffilta kerrotaan, että laatikot on pitänyt hakea pois, koska kierrätyspisteistä vastaava HSY on päättänyt jakaa pääkaupunkiseudun paikat uudelleen, kun alalle on tullut kolmas kerääjä.

– Meidän ja Fidan lisäksi mukaan on tullut Recci-niminen toimija, kertoo Uffin viestinnänsuunnittelija Minna Auravuo.

Uutta on myös se, että yhdessä kierrätyspisteessä saa olla enää yhden toimijan vaatekeräys, kun tähän saakka osassa pisteitä kierrättäjällä on ollut mahdollisuus valita, työntääkö vaatteita Uffin vai Fida Internationalin laatikkoon.

Vaatekeräyslaatikon poistumisesta vinkannut lukija harmittelee, että miksei pisteellä informoida, missä on lähin vaatekeräys.

– Sinne on valittu uusi kerääjä. Meiltä muutti kaikkiaan 58 astiaa. Ei niitä voinut hallita lapuilla, Auravuo pahoittelee.

Fidan verkkosivujen mukaan Vanhan Tapanilantien ja Muuttolinnuntien kulman piste kuuluu heille. Asiakaspalvelun automaattivastaaja kertoo olevansa varattu.

Pirjo Pihlajamaa