Etusivu Uutiset Tapaninvainio

Immolantien koulu

Tapaninvainiolaisten syke on taas tasaantunut. Veivaus alueen ainoan koulun olemassaolosta on päättymässä parhain päin. Pukinmäenkaaren peruskouluun kuuluvalle Immolantien koulun tontille aletaan suunnitella päiväkodin ja leikkipuiston yhteyteen uudistiloja myös koululle.

Kaskon eli kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Pia Pakarinen viestitti viime torstaina Facebookin välityksellä sopivasti muutama tunti ennen Pukinmäessä pidettyä pormestarin asukasiltaa, ettei 1-2-luokkaa käyvien tapaninvainiolaislasten lähikoulun siirto Pukinmäkeen ole enää esityslistalla.
Immolantien koulun lakkautusesityksen sijaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on saanut eilen eteensä esityksen, jossa Tapaninvainion koulu saa uudistilat. Jaostolle asiaa on esitellyt kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

Vielä 6. marraskuuta jaostolta odotettiin päätöstä luopua Immolantie 9:stä jo toukokuun lopussa ja lähettää tapaninvainiolaislapsia jopa 2,5 kilometrin koulumatkalle. Päättäjät pöytäsivät esityksen, ja eilen se tuli jaokselle aivan uudenlaisena.

Immolantien koulua ei korjata. Sen tontille tulee uusi koulu päiväkoti Immolan, daghemmet Staffanin ja leikkipuisto Tervapääskyn korvaavien tilojen yhteyteen.
Kokousten väliin on mahtunut loputon määrä tapaninvainiolaisvanhempien tekemää vaikuttamistyötä poliitikoihin, virkamiehiin ja mediaan päin.

Kaskon esityksessä todetaan, että ”Pukinmäen alueen väestöennusteiden sekä tilojen ja palveluverkon kokonaistarkastelun tuloksena on päädytty siihen, että Pukinmäenkaaren peruskoulu jatkaa toimintaansa nykyisissä toimipaikoissa osoitteissa Immolantie 9, Kenttäkuja 12 ja Kenttäpolku 3.”

Uudisrakennuksen hankesuunnitelma esitellään lautakunnalle maaliskuussa 2019. Noin 200 neliömetrin kokoinen koulutila 50 oppilaalle lisätään suunnitelmiin vasta silloin. Sen jälkeen vauhti pysyy kovana. Jos ilmoitetut aikataulut pitävät kutinsa, on uudisrakennus käytössä jo elokuussa.

Tapaninvainiossa keskustelu lapsiperhepalveluista tuskin jää tähän. Tervapääskyn leikkipuiston ja Staffanin päiväkodin siirto Immolantielle on herättänyt vanhempien keskuudessa paljon ihmetteleviä kysymyksiä.

Pirjo Pihlajamaa

Helsingin kaupungin opetustoimen virkamiehet ajavat jälleen kerran Tapaninvainiosta alas Immolantien sivukoulua ja sen alaluokkia Pukinmäenkaaren peruskoulun Polun toimipisteeseen. Lasten turvallisuudesta huolestuneet tapaninvainiolaisvanhemmat pitävät suunnitelmia jälleen kerran järjettöminä.

Immolantien 1.-2.-luokkien olemassaolosta on väännetty peistä toistakymmentä vuotta useaan otteeseen. Pikkukoulun lakkautuksen perusteena on ollut milloin säästösyyt, milloin vuokrasopimuksen lopun lähestyminen tai yhtenäisen peruskoulun toimivuus. Viimeisintä taistoa on käyty viime keväästä asti. Keväällä 2018 kaupunki pyysi tilanteeseen vanhemmilta ideoita. Niissä korostui sivukoulun tärkeys.

Tänä vuonna lasten kohtalo on kasvatus- ja koulutustoimialaa johtavan koulutus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielisen jaoston käsissä. Se kokoustaa ensi tiistaina 29. tammikuuta tietämättä vielä tarkalleen, että mihin sen pitää ottaa kantaa. Esityksen lopullinen sisältö on vielä koulutustoimialassa muokattavana.
Jaosto pääsee perehtymään paperiin kokousta edeltävänä torstaina eli huomenna. Päivää ennen vanhempien on pitänyt ilmoittaa uudet ekaluokkalaiset haluamaansa kouluun. Moni on merkinnyt Immolantien, vaikka koulun kohtalo on auki.

Jaoston piti päättää asiasta jo viime vuoden lopulla, mutta päätöksentekoa on lykätty, sillä osa päättäjistä on pyytänyt lisää faktaa pöytään.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys järjesti koulutilanteesta Mikael Vehkaojan vetämänä asukasillan päiväkoti Immolassa viime viikon maanantaina. Jälleen kerran vanhempia kylmäsi jo ajatuskin antaa 1.-2.-luokkalaisten kulkea pisimmillään 2,5 kilometrin koulutaival, joka menee läpi vilkkaiden autoteiden.

Vanhempia olivat kuuntelemassa opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston varapuheenjohtaja Johanna Laisaari (sd.) ja varajäsen Eevi Kirjasniemi (sd.), jäsen Johanna Nuorteva (vihr.) sekä Heikki Valmu (vas.). Immolantien koulun takavuosien käänteet eivät olleet heille ennestään tuttuja, mutta he vakuuttivat olevansa kiinnostuneita kuulemaan vanhempia.

Virkamiehet ovat esittäneet yhdeksi ratkaisuksi pitkään ja turvattomaan koulumatkaan sitä, että kaupunki voi tarjota bussilipun pienille koululaisille ja järjestää bussin 61 kulkemaan Tapaninvainiosta Polun toimipisteen kautta.

Vanhemmat antoivat lukuisia arkipäivän esimerkkejä siitä, mitä koulun lakkautus tarkoittaisi.
– Luotan, että lapseni jaksaa kävellä kouluun, mutta en luota liikenteeseen, kiteytti yksi äiti.

Toinen äiti ei usko koulun aloittavan lapsensa selviävän bussimatkasta.
– Vanhempi lapsemme ja kaverinsa joutuivat Malmille asti, kun nappi ei toiminut ja kuski ei ymmärtänyt, äiti valaisee.

Tapaninvainioon vaadittiin kaupungin rummuttamaa maailman toimivin kaupunki -strategiaa.
– Jos 50 perhettä alkaa viedä lastaan Pukinmäkeen autolla, on koulun ahdas piha vaarallinen paikka, vaikka sitä on vasta uudistettu, kuului äidin suusta.

Suunnitelmat epäilyttivät myös asukasillassa olleita päättäjiä, jotka olivat selvitelleet alueen reittejä. Yhden päättäjän oma lapsi oli todennut matkaa testatessaan, ettei uskaltaisi kulkea sitä yksin.
– Koulumatka täältä on pitkä. Alkuopetuslapset eivät voi kävellä sitä. HSL:ltä ei ole asiaan realistista esitystä. Lapsen oikeus ei täyty. Tämä olisi periaatteellinen ennakkotapaus, että alkuopetuksessa olevan pitäisi käyttää julkisia. Nyt meillä on lähikouluperiaate, jonka mukaan kouluun pääsee kävellen, pohti Johanna Laisaari asian problematiikkaa.

Tilannetta mutkistaa vielä suunnitelma purkaa Immolan päiväkoti ja rakentaa sen tilalle uudistilat Immolalle ja päiväkoti Staffanille esiopetuspaikkoineen sekä leikkipuisto Tervapääskylle. Miksi ihmeessä ja mihin unohtui lähikoulu, ihmettelevät vanhemmat.

Pirjo Pihlajamaa

immolan pk

Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksessä alettiin sorvata heti elokuussa kannanottoa Helsingin kaupungille, kun päiväkoti Immolaa käyvien lasten vanhemmat kertoivat saaneensa yllätysviestin, että päiväkoti on huonossa kunnossa ja puretaan.

Kaupunki ilmoitti vanhemmille, että Immolan päiväkoti, leikkipuisto Tervapääsky ja Staffanin ruotsinkielinen päiväkoti laitetaan samaan viipalerakennukseen, joka kasataan muutamassa kuukaudessa Immolan sivukoulun tontille ja avataan syksyllä 2019.

Viestin rivien välistä oli luettavissa, että kaupunki on päättänyt antaa Immolan 50 oppilaan koululle lähtöpassit. Koulun 1-2-luokat ja viereisen Immolan päiväkodin esikoululaiset siirtyisivät Pukinmäenkaaren peruskoulun Polun koululle.

Kannanotossaan Helsingille kaupunginosayhdistys ilmoittaa, ettei se kannata Immolan koulun lakkautusta ja pitää viereisen Immolan päiväkodin esikoulun siirtoa Pukinmäkeen kaupungilta erikoisena ja epätasa-arvoisena vetona. Yhdistys haluaa asiasta tarkempia perusteluja ja myös koko Helsingin tason päätöksen, että esikoulutoiminnat siirretään kouluille.

Yhdistyksen mukaan päätös hankaloittaisi monilapsisen lapsiperheen arkea, sillä esikoulua ja päiväkotia käyvä lapsi tulee saattaa ja hakea. Kirjelmän mukaan tilanne olisi erityisen kestämätöntä yksinhuoltajien ja autottomien vanhempien aamu- ja ilta-arjessa, kun lapsia pitäisi saattaa kahteen eri paikkaan. Toisekseen Tapaninvainion joka kolkasta ei mene Polulle suoraa bussia, ja lasten tuominen autolla koulun parkkipaikalle on kielletty. Koulun ohjeen mukaan lapset tulee jättää läheisille bussipysäkeille tai seisakkeille.
Yhdistys muistuttaa, että esikouluikäisiä ei Helsingin ohjeistuksen mukaan saa ollenkaan jättää pysäkeille.

Yhdistys vastustaa suunnitelmaa senkin takia, että Tapaninvainion kahdesta esikoulusta lähtisi toinen Pukinmäkeen, jossa on entuudestaan kuusi esikoulua. Yhdistys katsoo, että alueellisesti tasa-arvoisempaa olisi aloittaa karsinta Pukinmäessä.

Kaupunginosayhdistys toivoo, että hanke Immolantie 9:n päiväkotipaviljongista muuttuisi monitoimitaloksi, jossa on tilat myös alueen esikoululaisille, 1-2-luokkalaisille ja muille toimijoille asukkaat mukaan lukien. Vastaavantyyppinen ajatus, muorisotalo tai Kapuntalo, on elänyt alueella vuosikausia.
Asukasyhdistys pyytää, että koko suunnittelun lähtökohdaksi otetaan palvelutilaverkkotarkastelu, ja että yhdistys ja vanhempainyhdistykset päästetään rakentavassa yhteishengessä mukaan uudishankkeen suunnittelu- ja toteutustyöhön.

Tapaninvainion vanhemmat ovat viimeksi keväällä kokoontuneet yhdessä opetustoimen kanssa ideoimaan, miten tapaninvainiolaislasten koulupolku Immolan sivukouluineen kannattaisi suunnitella. Tuolloin asukkaat kuulivat, että kaupunki oli juuri itse keksinyt, että mitä jos peruskorjausta kipeästi kaipaavan päiväkoti Immolan siirtäisi leikkipuisto Tervapääskyn tontille. Asukasilta sai aivan uutta värinää, ja vanhemmat alkoivat puntaroida, mitä kannattaisi tehdä. Kapuntalo mainittiin jo tuolloin.

Asukasillan jälkeen vanhemmat ovat jatkaneet esitysten työstämistä pienryhmissä saamatta tietoa siitä, että kaupungilla olikin jo uusia suunnitelmia, joissa oli mukana jo Staffanin päiväkotikin.

Pirjo Pihlajamaa

kaljakellunta 18

Kaljakellujat laskivat veneensä Vantaanjokeen Tuomarinkylän sillan luona Vantaan ja Helsingin rajalla toissa lauantaina.

Vantaanjoen virta kuljetti melojia Tapaninvainion ja Pukinmäen ohi kohti Pikkukoskea aamusta iltaan. Tarkkaa osallistujamäärää ei ole laskettu, mutta vedessä oli kuitenkin silmämääräisesti katsoen huomattavasti vähemmän väkeä kuin ruuhkaisimpina vuosina.

Hilpeää yhteismelontaa varjosti jälleen se, että osa kaljakellujista sottasi ja metelöi asukkaiden kotipihojen tuntumassa. Yksi äiti Ollilantieltä kertoo, kuinka hän joutui lapsensa kanssa todistamaan älämölöä, joka alkoi aamulla kymmeneltä.
– Koko päivän ajan pihamme edessä, terassin tuntumassa riitti ”pyllistelijöitä”, jotka mitään häpeämättä tekivät isot ja pienemmät tarpeet avoimesti esittäen ja tietysti kaiken jättäen. Iltaa kohden asiointi vain kiihtyi.
Tapahtuma inhotti ja suututti.
– Miksi moinen häiriköinti sallitaan? Ollaanhan kaupungissa, jossa on sääntönsä, äiti kysyy.

Kaljakellunnalla ei ole virallista järjestäjää, van siihen saa osallistua spontaanisti kuka hyvänsä omalla vastuulla.
Viranomaiset kuitenkin valvoivat tapahtumaa. Tapaninvainion uimarannalla poliisi kirjoitti jonkun sakkolapun sillalta kellujien keskelle hypänneille.

Alempana jokivarressa eräs tapaninvainiolaismies sattui rantaan katselemaan, kun nelisen kaljakellujaa souti tutun näköisellä veneellä Pukinmäen suuntaan. Huutomyrskyn voimalla, johon osallistui myös kumiveneissä melovia silminnäkijöitä, varkaat saatiin palauttamaan vene rantaan. Airona voroilla oli jostakin otettu puuvartinen rautalapio.

Pirjo Pihlajamaa

Pientaloalueen keskellä oleva Uimarannantie 8:n hehtaaritontti on halkaistu nyt virallisesti kahtia ja muutettu julkisten rakennusten alueesta kahdeksi asuinkortteliksi. Toiseen on jo rakennettu mielenterveyskuntoutujien asuntola, ja toiseen tulee kaksi 3-kerroksista taloa.

Asemakaavamuutoksesta on päättänyt kaupunkiympäristölautakunta maaliskuussa. Asia ei tarvitse enää kaupunginvaltuuston vahvistusta, koska Helsingin kaupungin hallintosääntö on muuttunut organisaatiouudistuksen mukana kesäkuun alussa 2017 niin, että kaupunkiympäristölautakunnalla on mahdollisuus yksin päättää voimassa olevaan asemakaavaan tehdyistä muutoksista.

Hallintosäännön muutos on tuonut kaupunkiympäristölautakunnalle entistä suuremman kaavavallan. Uimarannantien päätöstä on perusteltu sillä, ettei kaavaratkaisulla katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys oli tehnyt kaavamuutoksesta kunnallisvalituksen, mutta sekin hautautui nyt kaikessa hiljaisuudessa lautakuntatasolle, joten valtuuston ei enää tarvitse kuulla sitä, miten moraalittomilta virkamiesten ja päättäjien tonttipolitiikka asukastasolla näyttää.

Asia tullee monille tapaninvainiolaisille yllätyksenä, sillä Uimarannantien osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vuonna 2017 on ilmoitettu, että kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Lausuntopyynnöt kaupungin omille hallintokunnille on lähetetty ennen kaupungin organisaatiomuutosta 1.6.2017. Organisaatiomuutoksen yhteydessä osa hallintokunnista on siirtänyt pyynnön uuden organisaation mukaiselle toimialalle.
Niillä ei ole ollut huomautettavaa. Ainoastaan Helen Sähköverkko Oy on pyytänyt, että tontilla oleva muuntamo siirretään uudisrakennukseen.

Asemakaavan muutoksessa julkisille rakennuksille tarkoitettu tontti on halkaistu kahtia ja muutettu asuinkäyttöön. Jo rakennetun puolen kaavamerkintä on asuntolarakennusten korttelialue ja rakentamattoman puolen asuinkerrostalojen korttelialue.
Tonteille voi rakentaa yhteensä 2 700 kerrosneliömetriä. Tästä tulevien pienkerrostalojen osuus on 1 800 kerrosneliömetriä. Kohteisiin mahtuu yhteensä noin 60 asukasta.
Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisun toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kustannuksia. Selostuksessa sanotaan myös, että asuntojen lisääminen tukee alueen palveluiden säilymistä. Lisäksi kerrotaan, että kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista, myös vielä vailla lainvoimaa olevan Helsingin uuden yleiskaavan mukaisesti.

Vielä rakentamattoman kerrostalotontin pinta-ala on 3 511 neliömetriä, ja jokaista neliömetriä kohti saa rakentaa noin 0,51 neliömetriä. Uudessa yleiskaavassa luku on alle 0,40. Y-tonttina tehokkuus oli 0,75. Tontilla oli aiemmin Tapaninvainion päiväkoti.
Lautakunnalle kaavaa esittelivät arkkitehti Johanna Mutanen ja kiinteistölakimies Tuukka Toropainen.

Pirjo Pihlajamaa

Rasinkujalle Uimarannantien ja Tapaninvainiontien väliin rakenteilla oleva hoitolaitos on viime silauksia vaille valmis. Rakennuksessa on omat asunnot viidelletoista asukkaalle ja yhteistiloja.

Uimarannantien ja Tapaninvainiontien välisellä tontilla mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluyksikköä ylläpitävän Esperi Care Oy:n paikka avautuu pian, ja ennen asukkaiden muuttoa talossa on tarkoitus pitää avoimet ovet.
Rasinkujan uudistiloja ja tulevaa toimintaa esitellään perjantaina. Yksikön päälliköksi on valittu vartin automatkan päässä Vartioharjussa asuva Selja Ollila.
– Paikka on mielettömän hieno. Uudet tilat on hyvin suunniteltu. Täällä on jakelukeittiö ja asukkaat asuvat viiden ryhmissä eli jokaisessa kolmessa ryhmässä on yhteinen oma olohuone televisioineen ja mahdollisuus ryhmätoimintaan, Ollila kuvailee sisätiloja.

– On iso piha, iso terassi ja aidattu tontti, josta ei näe, niin asukkaiden yksityisyys säilyy, hän jatkaa.
Asukkaita ei ollut vielä viime viikolla Helsingin kaupungin puolelta lopullisesti nimetty, joten henkilökunnan tarkkaa määrääkään ei ollut vielä päällikön tiedossa.
Asukkaan hoidon tarpeet voivat vaihdella. Yhtiön mukaan talon jokainen asukas pyritään kuntouttamaan kevyemmän asumispalvelun piiriin.
Hoitopaikan virallinen nimi on Esperi Hoitokoti Kapteenska. Nimi juontuu läheisestä Kapteenskanmäestä, jonka kartanossa asui kapteenska Manjefa Multanovskaja ( k. 1950).

Pirjo Pihlajamaa

Esperi Hoitokoti Kapteenskan avoimet ovet pe 2.3.2018 klo 13.30-15, Rasinkuja 4. Ilmoittautumisia toivotaan 28.2. mennessä selja.ollila@esperi.fi tai p. 044 316 0100.

Kahden pienen tenavan isä, Lasse Iskanius, oli muutama vuosi sitten hoitovapaalla esikoistyttönsä kanssa ja totesi, ettei tiennyt yhtään mitä pienen lapsen kanssa voisi Tapaninvainiossa tehdä. Siitä sai alkunsa lapsiperheille suunnattu tapahtumien verkkopalvelu.

-Olin asunut Tapaninvainiossa jo toistakymmentä vuotta, mutta silti minulla ei ollut hajuakaan, mitä täällä olisi lapsiperheille tarjolla. Googlesta ei ollut apua, ja tieto oli hajallaan leikkipuistojen ilmoitustauluilla, suljetuissa facebook-ryhmissä ja blogeissa. Parhaimmat vinkit tulivat hiekkalaatikkokeskusteluissa muiden vanhempien kanssa, Iskaniuksen Lasse kertoo.

Niinpä nuori isä päätti suunnitella oman verkkopalvelun selvään tarpeeseen, muillekin iloksi ja avuksi.

-Olemme nyt kahden muun pienen lapsen vanhemman, Joonas Korhosen ja Melina Kukkaselan kanssa tehneet iltavapailla, lasten jo nukkuessa, uuden palvelun lapsiperheille nimeltä Sandis www.sandis.co. Nimi juontaa juurensa hiekkalaatikosta. Tavoitteena tehdä moderni perhearkea helpottava ja inspiroiva palvelu ja yhdistää lähialueen vanhemmat uudella tavalla. Sandis on vielä alkuvaiheessa, se avattiin viime keväänä, mutta lähikavereista on käyttö laajentunut jo pääkaupunkiseudulle niin, että meillä käy yli 5000 kävijää ja määrä kasvaa koko ajan, Iskanius iloitsee.

Sandiksesta löytyy kartalta tekemistä, palveluita ja tapahtumia.

-Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä sinne tapahtumia ja arvostella niitä. Toimenpiteistä käyttäjät saavat pisteitä, jolla voi myöhemmin osallistua kilpailuihin ja lunastaa erilaisia etuja.

Palvelua kehitetään koko ajan iltapuhteena arjen ohessa.

-Meillä jokaisella on pieniä lapsia kotona, ja teemme Sandista heitä silmällä pitäen, mutta myös heidän ehdoillaan, toteaa Iskanius.

Hän lisää, että paikoista voi tehdä helposti myös erilaisia listauksia. Esimerkiksi uudeksi vuodeksi he tekivät pääkaupunkiseudulle listauksen missä järjestetään ilmaisia ilotulituksia lapsille. Nyt laskiaisen alla on tarjolla lista erilaisista talviriehoista. Laskiainen Helsingissä listalta löytyvät muun muassa Koillisen tapahtumista Puksun laskiaisrieha, Laskiaisrieha Latokartanossa, Alppikylän täyttömäki, Suutarinnuppi ja Talvirieha Siltamäen liikuntapuistossa sekä tapahtumia ympäri kaupungin.

Tapaninvainion käyttäjistä Sandis laajeni koko Helsinkin ja pääkaupunkiseudulle.

-Nyt ollaan laajenemassa Suomen suurimpiin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle ja jatkossa uusien ominaisuuksien ja käytettävyysviilailuiden jälkeen olisi hieno viedä Sandis ulkomaanmatkalle, kertoo Lasse Iskanius tulevaisuuden suunnitelmista.

Teija Loponen

Kirkonkyläntien, Vanhan Tapanilantien ja Muuttolinnuntien välisessä kierrätyspisteessä ammottaa kahden metallisen vaatekeräyslaatikon mentävä aukko. Asfaltilla lepattaa hujan hajan jokunen rikottu muovikassillinen vaatteita, joita on tuotu paikalle, vaikka vaatteille ei ole enää lajittelupistettä.

Uffilta kerrotaan, että laatikot on pitänyt hakea pois, koska kierrätyspisteistä vastaava HSY on päättänyt jakaa pääkaupunkiseudun paikat uudelleen, kun alalle on tullut kolmas kerääjä.

– Meidän ja Fidan lisäksi mukaan on tullut Recci-niminen toimija, kertoo Uffin viestinnänsuunnittelija Minna Auravuo.

Uutta on myös se, että yhdessä kierrätyspisteessä saa olla enää yhden toimijan vaatekeräys, kun tähän saakka osassa pisteitä kierrättäjällä on ollut mahdollisuus valita, työntääkö vaatteita Uffin vai Fida Internationalin laatikkoon.

Vaatekeräyslaatikon poistumisesta vinkannut lukija harmittelee, että miksei pisteellä informoida, missä on lähin vaatekeräys.

– Sinne on valittu uusi kerääjä. Meiltä muutti kaikkiaan 58 astiaa. Ei niitä voinut hallita lapuilla, Auravuo pahoittelee.

Fidan verkkosivujen mukaan Vanhan Tapanilantien ja Muuttolinnuntien kulman piste kuuluu heille. Asiakaspalvelun automaattivastaaja kertoo olevansa varattu.

Pirjo Pihlajamaa

 

Kapuntontiksi kutsutun Uimarannantie 8 tontin asemakaavamuutos on ollut eilen esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto on hakenut lautakunnalta hyväksyntää kaavamuutokselle, jossa mielenterveyskuntoutujien asuntolan ja pientalojen keskelle nousee kerrostalokoteja noin 60 asukkaalle.

Väljä tontti on ollut viitisentoista vuotta pupujen ja muiden eläinten valtaama viheraukio, jolta on purettu yli kymmenen vuotta sitten homeen turmelema Tapaninvainion päiväkoti.

6804 neliömetrin kokoisen tontin vanha asemakaava on vuodelta 1960. Puisto- ja katualueilla on voimassa useita kaavoja vuosilta 1953-1982.

Kaavamuutoksessa tätä nykyä julkiseen rakentamiseen kaavoitettu tontti halkaistaan kahtia. Uimarannantien puolelle jäävä päiväkotialue muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, ja parhaillaan Tapaninvainiontien varteen mielenterveyskuntoutujien asuntolaksi rakenteilla oleva tontinosa saa kaavamerkinnän asuntolarakennusten korttelialue.

Samalla tontin ja katualueen rajoja hieman muutetaan ja puistoalueen kaava päivitetään. Uutta asuntokerrosalaa muodostuu 2 700 kerrosneliömetriä.

Viime syksynä Pukinmäen kirjastossa pidetyssä kaavatilaisuudessa asukkaille on kerrostaloja pidetty sopimattomina pientaloalueelle. Lisäksi tilaisuudessa on kritisoitu kaavoittajalle sitä, että kumppanuuskaavoituksen avulla on tontille valittu toteuttaja jo ennen asemakaavan valmistumista eikä myöhemmin kilpailuttamalla.

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys on jättänyt aiheesta oman kirjallisen mielipiteensä.

Kaavoittaja on merkinnyt päättäjille tiedoksi, että kaavasta on tullut kahden mielipidekirjeen lisäksi suullisia mielipiteitä asukastilaisuudessa ja puhelimitse. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on sisällyttänyt asemakaavamuutokseen pyynnön, että virasto saa tehdä ehdotukseen vielä lautakunnan päätöksenkin jälkeen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Pirjo Pihlajamaa

laulurastaantien risteys

Kirkonkyläntien ja Laulurastaantien risteyksessä tullaan toteuttamaan liikennesuunnitelma, joka selkeyttää etenkin risteyksen läpi Syystielle ajoa.

Jatkossa Laulurastaantiellä tulee olemaan vain yksi kaista, josta joko käännytään Kirkonkyläntielle tai ajetaan suoraan Syystielle.

-Itse asiassa Laulurastaantien on ollutkin tarkoitus olla yksikaistainen molempiin suuntiin meidän suunnitelmissamme vuodelta 1999, mutta järjestely on joskus toteutettu hieman väärin maastossa. Tuolloin suunnitelma itsessäänkin oli aavistuksen epäselvä autoilijan näkökulmasta ja siksi ajoväylälle on päässyt ryhmittymään kaksi autoa vierekkäin. Tämä on siis ollut vastoin tarkoitusta ja johtanut pieniin ongelmiin risteyksessä, kertoo liikenneinsinööri Juha Ruonala kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta.

-Nyt uusi suunnitelma jakaa keskiviivalla katua niin, että Laulurastaantieltä tultaessa ryhmityttäisiin aikaisempaa selkeämmin vain yhdelle kaistalle.

Ruonalan mukaan kahta kaistaa ei siihen edes voitaisi suunnitella, koska bussi vaatii paljon tilaa kääntyessään Kirkonkyläntieltä Laulurastaantielle.

Ryhmittymisen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi asukkaan otettua yhteyttä kaupunkisuunnitteluvirastoon kertoen, että leveän ajoradan vuoksi Laulurastaantiellä Kirkonkyläntien risteyksessä kahden auton vierekkäin ryhmittyminen on mahdollista ja hyvin tavallistakin. Ongelmia tulee, kun vierekkäiset ajoneuvot päättävät kumpikin jatkaa suoraan Kirkonkyläntien yli Syystielle, jolla on vain yksi kaista ottamassa vastaan.

Nyt on päätetty selventää kaistajärjestelyitä risteyksen lähellä tiemerkinnöin, jolloin väärin ryhmittyminen ei enää ole todennäköistä.

Samalla luovutaan hidasteen rakentamisesta Mustarastaankujan risteyksessä tarpeettomana, sillä ajonopeudet risteyksessä eivät pääse nousemaan suuriksi varsinkaan keskisaarekkeen rakentamisen jälkeen.

Teija Loponen