Etusivu Uutiset suurmetsä

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen eduskuntaryhmä jalkautuu lauantaina kuuntelemaan Alppikylän ja Suurmetsän alueen asukkaita Helenin biovoimalahankkeesta.

Alppikyläläiset ja puistolalaiset vastustavat hanketta ja haluavat päättäjien tietävän, mistä vastustuksessa on kyse. Siksi ministeri ryhmineen viedään kävelylle hanketontille.

Kävelylenkin päätteeksi alueen kyläyhdistykset pitävät katutapahtuman, jossa on tarjolla kulttuuria ja kivaa puuhaa lapsille, nälän voi taltuttaa ostamalla grillistä makkaraa ja samalla tutustua naapurikylän ihmisiin.

Tapahtumassa ovat mukana Puistolan VPK, lapsi- ja perhejärjestö Vesaiset, uusi järjestö Pro Alppikylä, Koillis-Seura, Puistola-Seura sekä mahdollisesti paikallisia urheiluseuroja järjestämässä toiminnallisia pisteitä. Tapahtuma kestää noin tunnin.
-Lähtö lähimetsäkävelylle ministerin kanssa starttaa kello 10 Alppikylänkadun ja Säkkikadun risteyksestä. Sieltä edetään Tattarisuon puoleiseen metsään, siitä hanketontille ja takaisin paluu Alppikylänhuipun kautta ”torille”/ aukealle, jossa on noin tunnin kestävä ohjelmallinen perhetapahtuma, kertoo Pro Alppikylää edustava Sonja Alin.

Teija Loponen

Alppikylän ja Suurmetsän asukkaat ovat nousseet takajaloilleen Tattarisuon biojätteen siirtokuormausasemasuunnitelman suhteen. Hyväksyntää siirtokuormausasema ei saa myöskään Tattarisuon yrittäjiltä.

Ympäristölupaa haetaan siirtokuormausaseman toiminnalle. Asemalla vastaanotettaisiin biojätteitä sekä kaupan entisiä eläinperäisiä elintarvikkeita, joita kutsutaan 3. luokan sivutuotteiksi. Jätteet ovat peräisin pääosin Etelä-Suomen alueella sijaitsevilta kauppa- ja tukkuliikkeiltä. Jätteet tuotaisiin asemalle pakkaavalla jäteautolla tai vaihtolava-autolla puristinsäiliössä.

Hakemuksen mukaan jätteet puretaan kuljetusvälineestä suoraan tiiviisiin kannellisiin siirtokuormauslavoihin, joita on asemalla yhteensä seitsemän. Täydet lavat toimitetaan päivittäin sivutuoteasetuksen mukaisen laitoshyväksynnän saaneelle käsittelijälle.

Hakemuksessa todetaan, että siirtokuormausasemalla käsitellään kaupan entisiä eläinperäisiä elintarvikkeita 12 000 tonnia vuodessa ja jätettä on yhtäaikaisesti varastoituna korkeintaan 70 tonnia.

Aseman toiminta-aika olisi arkisin kello 6–21 ja  viikonloppuisin sekä tarvittaessa arkipyhinä kello 8–16.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Alppikylässä 500 metrin etäisyydellä siirtokuormausasemalta.

Lähiston asukkaat keräävät parhaillaan nimiä adressiin, jossa todetaan, että Lassila & Tikanojan ympäristölupahakemusta siirtokuormausasemalle Tattarisuolle osoitteeseen Rattitie 3 pidä hyväksyä. Se aiheuttaisi merkittäviä ympäristö- ja turvallisuushaittoja alueen asukkaille koko Suurmetsän alueella. Liikenteellisesti asema ei ole kulkuväylien varressa, vaan edellyttäisi rekkarallia seitsemänä päivänä viikossa taajama-alueiden halki. Liikenneonnettomuusriski lapsirikkaan asutusalueen ympärillä kasvaisi merkittävästi raskaan liikenteen lisääntyessä.

Myös virkistyshyödyt ulkoilualueilla heikentyisivät selkeästi melu-, pienhiukkas-, pakokaasu- ja mahdollisten hajuhaittojen lisääntyessä.

Adressissa tuodaan esiin myös läheisen pohjavesialueen sekä lähdepohjaiseen Longinojaan johtavien hulevesien pilaantumisen riskit. Lisäksi rottaongelman tahallinen paisuttaminen turhauttaisi asukkaita ennestään. Adressi löytyy osoitteesta www.adressit.com.

Malminseudun yritysyhdistys vastustaa sekin hanketta, Perusteluina yhdistys toteaa, että Tattarisuon aluetta pitäisi kehittää toimivana työpaikka-alueena, eikä kyseinen toiminta sovellu työpaikka-alueelle. Alueella on töissä satoja ihmisiä. MSY:n mukaan on täysin edesvastuutonta tehdä työpaikka-alueella kaatopaikalle kuuluvaa toimintaa. Yhdistys kokee myös, että siirtokuormausaseman toiminta tulisi aiheuttamaan yritysten liiketoiminnalle merkittäviä taloudellisia haittoja.

Yhtenä syynä vastustukseen on tontilla selvästi havaittavissa oleva rottaongelma, joka ei biojätteiden sekä kaupan entisten eläinperäisten elintarvikkeiden käsittelystä tule vähenemään. Toiminta tulisi aiheuttamaan Tattarisuon työpaikka-alueelle Kyläsaarenkadulla jo todettuja hajuhaittoja.

Ympäristölupahakemusta koskevat muistutukset ja mielipiteet on toimitettava 13 .3.2018 kello 16.00 mennessä Helsingin kaupungin kirjaamoon.

 

Luokan 3. sivutuotteita:

  • ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä saatavat sivutuotteet, joita ei käytetä elintarvikkeiksi, kuten keuhkot ja mahat
  • entiset eläinperäiset elintarvikkeet, kuten liha ja lihatuotteet sekä kala ja kalatuotteet, joita ei ole enää tarkoitettu ihmisravinnoksi valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien vuoksi
  • elintarvikkeiden käsittelyssä ja valmistuksessa syntyvät sivutuotteet
  • vesieläimet ja niiden osat
  • vedessä tai maalla elävät selkärangattomat

Teija Loponen

 

 

suutarilan taloja

Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan jälleen suuren määrän asuntotonttien vuokrasopimuksia. Uudet vuokrat perustuvat muun muassa tontin rakennusoikeuden määrään ja arvoon.

Vuosina 2020–2021 eri puolilla kaupunkia päättyy noin 750 määräaikaista maanvuokrasopimusta, joista valtaosa on omakotitalotonttien sopimuksia.

Päättyviä sopimuksia on eniten Käpylän, Kumpulan, Koskelan ja Toukolan alueilla. Lisäksi sopimuksia uusitaan muun muassa Suurmetsässä ja Tapaninkylässä. Sopimukset on tarkoitus uusia noin 50 vuodeksi.

Helsingin kiinteistövirasto lähettää vuokralaisille joulu- ja tammikuun aikana ennakkotietoja sopimusten uusimisesta. Vuosikymmenten takaisia sopimuksia uusittaessa vuokrat yleensä nousevat merkittävästi.

Nyt uusittavat maanvuokrasopimukset on tehty 1950-1970-luvuilla sekä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin kiinteistöjen arvot olivat huomattavasti nykyistä matalampia.  Siitä johtuen monen tontin vuokra on jäänyt alhaiseksi verrattuna kiinteistöjen nykyisiin arvoihin ja vuokriin, joita kaupunki perii myöhemmin vuokratuista tonteista.

Uusien vuokrasopimusten valmistelussa pyritään kaupungin tontinvuokralaisten tasavertaiseen kohteluun ja kohtuullisuuteen. Sopimuksia uusittaessa tontin uusi vuokra on tyypillisesti noin viidenneksen alhaisempi kuin vastaavan uudisrakennustontin vuokra.

Kiinteistövirasto aikoo esittää, että vuokrankorotuksia lievennetään kymmenen vuoden siirtymäajalla, kuten tehtiin vuosina 2010 ja 2015 uusittujen sopimusten kohdalla. Tällöin uudesta maanvuokrasta perittäisiin sopimuksen ensimmäisenä voimaantulovuotena 50 prosenttia, ja vuokraa korotettaisiin vuosittain viiden prosenttiyksikön lisäyksin siten, että uusi maanvuokra tulisi täysimääräisenä voimaan vasta kymmenen vuoden kuluttua uuden maanvuokrasopimuksen vuokra-ajan alkamisesta.

Ensimmäisessä yhteydenottokirjeessä vuokralaisille kerrotaan uuden maanvuokran arvioitu laskennallinen vaikutus asumiskustannuksiin. Tarkennetut arviot tonttikohtaisista vuokrista valmistuvat vuoden 2017 loppupuolella. Samalla selvitetään soveltuuko osa tonteista täydennysrakentamiseen.

Lopullisen päätöksen uusittavien sopimuksien vuokraushinnoista ja siirtymäkaudesta tekee kaupunginvaltuusto. Asia etenee valtuuston käsiteltäväksi arviolta keväällä 2018.

  • Helsingin kaupunki omistaa yli 60 prosenttia kaikista Helsingin maa-alueista. Kaupungin vuokratonteilla asuu noin kolmasosa helsinkiläisistä.
  • Kaupunki perii asuntotonteilta vuosivuokraa, joka on neljä prosenttia tontin laskennallisesta arvosta. Laskennallinen arvo perustuu kaupunginosan asuntotonttien rakennusoikeuden arvoon ja tontin rakennusoikeuden määrään.
  • Vuonna 2016 kaupunki sai 5 400 asuntotontistaan maanvuokratuloja noin 120 miljoonaa euroa eli noin yhden veroprosentin verran.
  • Vuonna 2010 päättyneitä sopimuksia uusittiin noin 100 kappaletta ja vuonna 2015 päättyneitä noin 170. Suurin osa tuolloin uusituista sopimuksista koski kerrostalotontteja.

Teija Loponen