Etusivu Lähipolitiikkaa

valtuutetut

1. Missä asioissa äänestäjäsi ovat olleet sinuun yhteydessä tällä vaalikaudella?
2. Esimerkki yhteydenotosta, johon olet ja et ole voinut poliitikkona vaikuttaa?
3. Minkä tyyppisissä asioissa kannattaa olla yhteydessä?

Alviina Alametsä, 26, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Mielenterveyspoolin hankepäällikkö.
1. Olen selvitellyt, mikseivät joidenkin juna-asemien liukuportaat toimi, ja vaikuttanut, jotta muunsukupuoliset helsinkiläiset saisivat tarvitsemansa terveyspalvelut. Autan aina parhaani mukaan: pienetkin asiat voivat helpottaa kaupunkilaisten arkea.

2. Olen pystynyt edistämään monia kuntalaisten toiveita – esimerkkinä aloitteeni avoimesta mielenterveysklinikasta, ja ponteni Puistolan aseman viihtyisyyden lisäämiseksi. Monissa asioissa tarvittaisiin kuitenkin kaupungin lisäksi valtion panosta.

3. Yksittäiset valtuutetut eivät voi vaikuttaa kaikkeen, mutta he voivat myös auttaa löytämään oikean tahon. Valtuutetuille kannattaakin kertoa sekä arjen kehitysehdotuksia, että korkealentoisia ideoita Helsingin parhaaksi.

Abdirahim Husu Hussein, 40, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Paljon etenkin perus- ja ammattikoulutukseen sekä varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa.

2. Esimerkiksi koulutukseen liittyen sain autettua perhettä, jota ei ollut huomioitu kielimuuriin liittyvien väärinkäsitysten takia oikein. Sen sijaan Turunlinnantien liikenneturvallisuuteen liittyvä aloitteeni jäi kahden äänen päähän, mikä oli lopulta hyvä, koska sain kuulla, että koko Puhoksen alue uudistuu ja suunnitelmat ovat hyvät.

3. Minulle kirjoitetaan paljon facebookissa ja lisäksi olen vuoden alusta ollut ihmisten tavattavissa joka kuun kolmas perjantai. Olen tavannut ihmisiä kantaväestöstä ulkomaalaisiin ja kuullut esimerkiksi oleskelulupaan ja naapuriongelmiin liittyvistä asioista. Ajan välillä taksia, jossa myös kuulen kaupunkilaisia.

Mari Rantanen, 42, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali- ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.
1. Ylivoimaisesti eniten laittomasti maassa olevien palveluiden laajentamisesta, jota helsinkiläisten oli vaikea sulattaa. Myös vanhukset, omaishoitajuus, vammaiset, kouluasiat, liikennesuunnittelu jne. Viimeisin ryöppy oli piikkihuonekeskustelu sekä Hurstin lisäavustuksen epääminen.

2. Valitettavasti Perussuomalaisilla on vain neljä valtuutettua. Olemme pieni vähemmistö, eikä yhteistyö kanssamme liene kovin ”muodikasta”. Teemme parhaamme. Tarvittaessa vien virkamiehille asukkaiden pulmia, joita on käsittääkseni ratkottu nopeastikin.

3. Olen kuntalaisten edustaja, ääni ja heillä ”töissä”. Yhteydenottoja tulee paljon ja otan niitä mielelläni vastaan. Haluan kuulla mitä helsinkiläiset toivovat edustajansa edistävän.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

LUKIJA KYSYY
1. Helenin biolämpökeskus mahtuisi Kivikossa olevalle alueelle. Se kävisi Helenille, mutta kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on 9.10.2017 päättänyt vuokrata Helenille sopivaa maata ruotsalaiselle kiinteistöfirmalle. Voisitteko poliitikkoina estää sopimuksen allekirjoituksen, ja ajaa tilalle biolämpölaitosta?


2. Ymmärrättekö, että jos Tattarisuon biolämpökeskus tulee toiseen nyt osoitetuista paikoista, pilataan Puistolan, Heikinlaakson ja Alppikylän asuinympäristö mm. rekoilla ja varmistetaan lentoliikenteen loppu Malmilla?


3. Voisitko poliitikkona oikeasti tarttua tähän asiaan? Eikö taustalla ole liian paljon omituisuuksia?

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Viikinmäki. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Harmittava tieto, Kivikko olisi todella mainio biolämpökeskukselle. Anni Sinnemäen (vihr.) luotsaama kaupunkiympäristön toimiala haluaa kohdistaa mm. lentotoiminnan estävän lämpölaitoksen asutuksen viereen. Valta on rajallista, kaupunginvaltuutettuna on yksinään voimaton estämään vuokrasopimusta. Ideatasolla vaihtokauppa olisi mainio, yrityksille hienot puitteet tarjoava ruotsalaisten kiinteistökonsepti passaisi Puistolaan.
2. Ymmärrän. Olen mm. valtuustokollega Terhi Peltokorven kanssa neuvotellut asiasta Helenin kanssa, käynyt lukuisia asukaskeskusteluja ja maastokatselmuksessa. En usko, että kaupunkiympäristön halu saada lämpölaitos Puistolaan niittaa ”vahingossa” Malmin lentotoiminnan.
3. Malmin lahtaamiseen mahtuu tukuittain ihmeellisyyksiä. Varmasti me koillisen valtuutetut teemme laitosasiassa voitavamme. Haastetta tuo päätös luopua kivihiilestä, korvaavia energian tuottajia on pakko löytää.

Veronika Honkasalo, 43, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallitus, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1.-3. Tälla hetkellä on vasta YVA-menettely menossa, asiaa selvitetään ja päätöstä voimalan sijoittamisesta ei ole tehty. Haluan nähdä YVA-menettelyn tulokset ja asiaan liittyvät selvitykset muun muassa luontoarvojen huomioimisesta ja perehtyä niihin huolellisesti, kun asia aikoinaan tulee päätettäväksi. Minulla on myös suunnitelmissa tutustua sijoitusvaihtoehtoihin paikan päällä. Helsingin on päästävä fossiilisista polttoaineista eroon – erityisesti kivihiilestä. Siksi tarvitaan nopeasti kestäviä ratkaisuja. Biomassa ei välttämättä kuitenkaan ole ekologisesti kestävin ratkaisu.

Sinikka Vepsä, 62, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1.Teen parhaani. Toivon, että me Koillis-Helsingin valtuutetut yhdistämme voimamme ja yhteistyössä onnistumme torppaamaan vuokrauksen. Selvitystyötä täytyy tehdä. Olen lähettänyt sähköpostia tahoille, jotka toivottavasti voivat estää tai ainakin hidastaa vuokrasopimuksen tekoa, jotta lisäselvityksiä voidaan tehdä.
2. Ymmärrän tilanteen täysin. Tämä on väärin asuinalueitamme ja asukkaita kohtaan. Hankkeen tarkoitus on ilmeisesti varmistaa toteutuessaan lentoliikenteen lakkauttaminen. Todella väärin toimittu.
3. Olen jo tarttunut. Tämä suhmurointi saattaisi kiinnostaa MOT-ohjelman toimittajiakin. Ruotsalainen kiinteistöfirma voisi vuokrata tilat vaihtoehtoisesti vaikka Tattarisuolta ja biolämpölaitos kuuluu Kivikkoon.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

LUKIJA KYSYY
1. Kannatatko biolämpölaitosta Tattarisuolle?
2. Millaista palautetta olet saanut asukkailta laitokseen liittyen?
3. Olisiko kasvihuonepäästöistä eroon pyrkivän Helsingin rakennettava oma pienydinvoimalaitos?

Kauko Koskinen, 79, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.
1. En kannata biolämpölaitoksen rakentamista Tattarisuolle. Jos sellainen pitää alueelle rakentaa, niin Kivikon teollisuusalueelta löytyy neljän hehtaarin suuruinen tontti tähän tarkoitukseen. Tällöin lämpölaitoksen sijainti on kaukana asutuksesta.
2. Kaikki asukkailta saamani palaute on ollut kielteistä ehdotetun sijainnin osalta. Asukkaille on aikaisemmin luvattu, että Alppikylän huippua kehitetään ympärivuotiseksi tapahtumapuistoksi. Itsekin olen tehnyt kaupunginvaltuustossa aloitteen kuntoportaiden rakentamisesta Alppikylän huipun mastoon.
3. En myöskään ainakaan tällä tietämyksellä kannata pienydinvoimalaitoksen rakentamista Helsinkiin. Länsimaissa pienille ydinreaktoreille ei ole vielä annettu viranomaislupia, ja ne ovat tulossa markkinoille vasta monen vuoden päästä.

Terhi Peltokorpi, 43, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. En kannata biolämpölaitoksen rakentamista esitetylle paikalle. En suhtaudu koko hankkeeseen kielteisesti, mutta suunniteltu paikka on huono. Laitokselle on esitetty vaihtoehtoisia paikkoja. Näiden sopivuus pitäisi selvittää.
2. Asukkaat ovat suhtautuneet kielteisesti laitoksen rakentamiseen Tattarisuolle. Olen käynyt asukkaiden kanssa tutustumassa alueeseen ja käynyt keskustelua kasvotusten, sähköpostilla ja somessa. Kävimme myös yhdessä tapaamassa Helenin edustajia.
3. Olen suhtautunut tähän mennessä aina kielteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen. Erilaisia vaihtoehtoja voi toki selvittää. Kaupungin kiinteistöissä ja helsinkiläisissä kotitalouksissa on myös mietittävä energian säästöä ja omaa tuotantoa (esim. aurinkopaneelit).

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. En kannata, paikka on liian lähellä asutusta, kouluja ja päiväkoteja. Vaihtoehtoisia paikkoja on lähistöllä: Kivikko tai toisella puolella kuntarajaa Vantaan puolella, yhteistyössä Helenin ja Vantaan Sähkön välillä. Molemmissa paikoissa olisi enemmän tilaa, ja vähemmän asutusta.
2. Yksinomaan kielteistä – tai mieluummin sanoisin myönteistä, eli hyvän asuinympäristön puolesta!
3. En sulkisi sitäkään kokonaan pois, kunhan turvallisuus voidaan taata. Mutta vaikea uskoa, että asukkaat haluaisivat sellaisiakaan lähelle. Mutta ensisijaisesti maalämpöä, maakaasuvoimaa, aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja aaltovoimaa merestä.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Onko Helsingin strategiaan kirjattu visio olla ”maailman toimivin kaupunki” realistinen tavoite vai vain sanahelinää?
2. Missä asioissa tavoite on jo saavutettu?
3. Missä pitäisi vielä petrata?

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Siinä mielessä realistinen, että Helsinki on keskikokoinen suurkaupunki. Tarpeeksi iso, jotta palveluja löytyy. Eli ei se sanahelinää ole, mutta haasteita löytyy.
2. Hyvä joukkoliikenne, hyvät päiväkodit, koulut ja terveyden- ja sairaudenhoito. Ainakin vielä on paljon viheralueita ja toistaiseksi oma lentokenttäkin, Malmilla.
3. Lista on pitkä. Esimerkiksi liikenteen sujuvuus tällä niemellä on suuri haaste, tarvitsisimme keskustaan autotunnelin länsi-itä-suunnassa. Se ohjaisi varsinkin laivasatamien raskaan liikenteen pois keskustan ahtaudesta. Tarvitsemme asuntoja. Terveyden- ja sairaudenhoito on taattava uusissakin hallintomalleissa. Ikäihmisten palveluissa on parannettavaa.

Sinikka Vepsä, 62, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1. Se on mahtipontinen tavoite, johon on vielä paljon matkaa.
2. Julkinen liikenne, etenkin lähijunaverkosto ja metro toimivat hyvin. Ensi vuonna toivottavasti toteutuva toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus on hieno asia.
3. Homekoulut ja päiväkodit on kunnostettava. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää ryhmäkoteja ja hoitajia. Lääkärille pitää päästä ajallaan. Vähät viheralueet ja Malmin kenttä täytyy pelastaa.

Veronika Honkasalo, 43, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1. Riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Varmasti satsaus Helsingin viestintään ja digitaalisuuteen näkyy parempana Helsinki-ilmeenä. Minua kiinnostaa toimivuus asukkaiden näkökulmasta. Pääseekö hoitoon, järjestyykö päivähoitopaikka, korjataanko homekoulut tarpeeksi ripeästi? Näistä näkökulmista Helsinki ei ole kovin toimiva.
2. Helsinki on hieno tapahtumakaupunki, ilmeeseen on satsattu ja keskustassa tapahtuu paljon. On avattu mm. Amos Rex ja pian Oodi. Toimivuus ei saisi silti koskea vain kantakaupunkia.
3. Olen kaupunginhallituksessa ehdottanut huomattavasti enemmän satsauksia varsinkin raiteiden varren lähiöihin. Helsinki on muutakin kuin kantakaupunki. Arvostus näkyy siinä, miten lähiöiden hyvinvointiin satsataan.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Kehitetäänkö Helsinkiä tasapuolisesti akselilla keskusta-esikaupungit?
2. Onko alueellista epätasa-arvoa rakentaa kaikki vetonaulat kantakaupunkiin?
3. Miksei arkkitehti- ja designmuseota sijoiteta vaikka Malmille nostamaan aluekeskuksen profiilia?

Abdirahim Husu Hussein, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Eiköhän yritystä ole saada erilaisia palveluja myös keskustan ulkopuolelle, mutta keskustan kehittäminen taitaa olla enemmän painopiste. Tasapuolisuutta on hyvä pitää koko ajan mielessä Helsingin asioista päätettäessä.
2. Totta kai vetonaulat kannattaa rakentaa sinne, mihin ihmiset pääsevät niitä helposti katsomaan, mutta kyllä moneen esikaupunkiinkin pääsee kätevästi.
3. Käsittääkseni tässä on kysymyksessä valtion kanssa yhdessä tehtävä hanke, joten sijoituspaikan suhteen pitää neuvotella myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Voi olla, että tämä kuvio vie museon ”Helsingin merelliseen keskustaan”, kuten asiasta tilatussa selvityksessä sanotaan. Tässä täytynee miettiä Suomen tavoitteita Helsingin aluekehitystavoitteiden lisäksi.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Tasapuolisuutta on aina vaalittava. Asukkaan näkökulmasta se on oikeutettu vaade. Olen peräänkuuluttanut aina tasapuolisuutta ja vaatinut Koillis-Helsinkiin samoja palveluja ja elinehtoja kuin on muuallakin Helsingissä. Tietysti on palveluja, jotka luonnollisesti sijoittuvat keskustaan.
2. On luonnollista hyväksyä, että esim. helsinkiläisille ja turisteille merkittävät kulttuuripalvelut löytyvät kantakaupungista. Mutta on myös julkisia hankkeita, joita voidaan kantakaupungin asemasta hyvin rakentaa Koillis-Helsinkiin.
3. Näille lienee keskusta paras. Esimerkiksi päivän risteilyvieraita on vaikea houkutella Malmille. Kasvava turismi on Helsingille hieno ja tärkeä asia. Malmin aluekeskuksen profiilin nostamisessa meillä koillisenkin valtuutettuilla rittää kyllä työsarkaa.

Terhi Peltokorpi, 43, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. Tässä on parantamisen varaa. Eri alueita pitäisi kehittää mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Erityisen tärkeää tämä on asukkaiden jokapäiväisten palveluiden kehittämisessä ja sijoittamisessa sekä suunnitellessa alueille esim. viheralueita ja leikkipuistoja.
2. Houkuttelevia kohteita pitää rakentaa myös kantakaupungin ulkopuolelle, mutta en pidä isona ongelmana sitä, että monet myös turisteja houkuttelevat palvelut sijoittuvat kantakaupungin tuntumaan. Pidän erittäin tärkeänä, että mm. kulttuuripalveluita olisi nykyistä enemmän kaikissa lähiöissä.
3. Pidän tärkeänä Malmin alueen kehittämistä, mutta noiden museoiden yhdistämistä selvittänyt työryhmä esitti museon sijaintipaikaksi Hanasaaren voimalaitosta, Hietalahdenrantaa tai Metropolian rakennuksia Albertinkadulla.

Pirjo Pihlajamaa

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Mikä on mielestäsi alin hyväksyttävä asunnon minimikoko yhdelle ihmiselle Helsingissä?
2. Sallisitko Koillis-Helsinkiin 15 m2:n minikoteja 500 euron kuukausivuokrahintaan kuten Vantaalla on tehty?
3. Missä haarukassa liikkuu kohtuullinen neliövuokra Koillis-Helsingissä?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Mielenterveyspoolin hankepäällikkö.
1. Riippuu ihmisestä ja elämäntilanteesta. Esimerkiksi 15 neliön asunto, joka on korkea ja parvellinen, voi soveltua oikein hyvin opiskelijalle, joille tutkitusti tärkeimpiä valintatekijöitä on hinta. Meidän täytyy saada hinnat alemmas. Hyvin pienissä asunnoissa vuokran tulee mielestäni olla alle 500 euroa.
2. Sallisin, mutta vuokran tulisi olla vielä alhaisempi. Pienituloiselle kohtuullinen vuokra minikodista liikkuu 300 – 400 eurossa.
3. Se riippuu asunnon kunnosta, sijainnista ja muista tekijöistä. Helsingin täytyy mahdollistaa kaikille sellainen asumismuoto, joka ei vie yli 40 %:a henkilön tuloista. Vuonna 2016 helsinkiläisen tuloista keskimäärin 60 %:a kului asumiseen, ja asumisen hinta on vain noussut.

Björn Månsson, 64, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Opiskelijalle tai nuoren sinkun tai vaikkapa vasta eronneen, yksin asuvan ensiasunnoksi varmasti voisi riittää 20-30 neliötä, kunhan on keittiövarusteet ja kylpyhuone suihkulla.
2. Sallisin, mutta mieluummin vähän isompia – katso edellinen vastaus! Jotta ei syntyisi segregaatiota, pitäisi samassa kerrostalossa olla erikokoisia asuntoja, erikokoisille talouksille.
3. Tähän en pysty vastaamaan. Riippuu niin paljon asunnon koosta, varustetasosta ja kunnosta.

Mari Rantanen, 42, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.
1. Tähän ei liene yhtä oikeaa vastausta. Kun kysymyksessä on maan kalleimmat neliöt, olisi hyvä pohtia, miten talous kestää vuosikausia tukea saavien asumista Helsingissä. En tarkoita hetkellisiä tukitarpeita kuten opiskelu tai sairaus. Valitettavasti Helsingin muuttovoitto ei näytä perustuvan työssä käyvien muuttamiseen. Pienipalkkaiset eivät enää kykene asumaan täällä, mutta tukia käyttävät kykenevät. Tässä on räikeä ristiriita.
2. Näiden minikotien neliöhinta on posketon, yli 33 euroa. Taas tullaan siihen, maksetaanko neliöitä asumistukimekanismin kautta.
3. Helsingissä ei ole nyt kohtuullista vuokratasoa. Ihmisen pitäisi voida tulla toimeen (pienelläkin) palkalla. Tämän kasvaneen ongelman taittamiseksi olisi seuraavan hallituksen tehtävä toimia. Asuin 15 vuotta sitten hyvällä asuinalueella yksityisellä vuokralla, neliö kaksiossa oli alle 12 euroa. Tämä oli kohtuullinen. Sen pystyi pienellä palkalla yksinhuoltajana maksamaan ilman asumistukea.

valtuutetut

1. Miksi te aina vain puolustatte lentokenttää?


2.Onko teillä tai perheenjäsenillänne lentolupakirjat?


3. Kuinka monta kertaa olette häirinneet alueen asukkaita lentämällä pienkoneella Malmilta jonnekin?

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Ympäristön asukkaista enemmistö haluaa kentän jatkavan. Helsinki tarvitsee elinkeinopoliittisin syin omaa pienkenttää. Toimivan kaupungin on oltava strategiansa mukaisesti kilpailukykyinen. Tulevaisuus on joustavien sähköpienkoneiden. Kenttä tarjoaa koko Koillis-Helsingin vilkkaimman kuntopolun. Kentän maisema-arvo on tärkeä, sisältäen linnuston ja lohijoen latvan. Rauhallinen kenttäkokonaisuus palvelee maaseutumaisena henkireikänä kiireisten kaupunkilaisten keskellä. Jos päädytään rakentamiseen, niin kentän maapohjan esirakentaminen suolle tulee veronmaksajille superkalliiksi.

2. Ei ole. Auton ajokortilla on pärjätty.

3. Ei kertaakaan. Enkä usko häirintään muutenkaan, ja tulevaisuus on äänettömien koneiden.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1.Koska en käsitä, miksi Helsinki on niin typerä, että hävittää toimivan kaupunkikenttänsä. Etenkin kun sähkölentokoneet yleistyvät. Helsingin Sähkölentokoneyhdistys omistaa jo tällaisen koneen. Akkukoneet ovat ympäristöystävällisempiä, meluttomia ja matkustajilleen edullisimpia liikkumismuotoja. Kenttä on valittu Euroopan 7 uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. Kirvesmiehen tyttärenä tiedostan, ettei kukaan järkevä päättäjä rakennuta kerrostaloja suoperäiseen maahan. Fallkullan vajoavat talot ovat elävä esimerkki, ettei tällainen rakentaminen kannata.

2. Ei.

3. Kerran. Lennon tarkoitus oli näyttää toiselle luottamushenkilölle, kuinka paljon parempaa rakennusmaata Helsingissä on muualla.

 

Kauko Koskinen, 78, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.

1. Olen nähnyt Malmin lentoaseman kehityksen alusta asti. Poikana tuli usein fillaroitua katsomaan koneita. Malmista on muodostunut Koillis-Helsingin merkittävä tunnusmerkki ja vahva alueen identiteetin luoja. Arkkitehtuuriset ja kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisia ja kentästä keskustellaan Unesco-tasolla. Viime aikojen toiminta on osoittanut, että kenttä on tarpeellinen ja elinkelpoinen. Pienkoneilmailu kasvaa voimakkaasti. Varsinkin sähköinen ilmailu tuo uusia mahdollisuuksia. Kansantaloudellisesti ja historiallisesti järkevintä on päättää säilyttää kenttä ja kehittää sitä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman kenttänsä. Rakennusmaasta ei ole merkittävää puutetta.

2. Ei ole.

3. En ole lentänyt Malmilta muilla kuin museokone DC Kolmosella. Minusta pienkoneista ei ole merkittävää häiriöitä ja äänettömät koneet ovat tulossa.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Onko ilmastonmuutoksen eteen tehty Helsingissä jo kaikki tarvittava?

2. Jos ei, niin mitä kaupunki ja sen asukkaat voisivat vielä tehdä?

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Ei missään nimessä. Sitä kohti kuitenkin mennään. Tähän kuuluu muun muassa fossiilisista polttoaineista eroon pääsy. En ole valtuustokaudellani kokenut, että kukaan haluaisi jatkaa niiden käyttöä. Halutaan uusiutuvaa energiaa.
2. Valtaosalle on itsestään selvää, että jätteen käsittelyyn kuuluu lajittelu. Kuitenkin joka seitsemäs helsinkiläinen on muualta muuttanut, ja heistä suurin osa ei ymmärrä jäteasioita, lajittelua ja kuinka paljon voi henkilökohtaisella tasolla vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että Helsingin pitää monikielistää ja -puolistaa viestintää niin, että sen saa myös 100 000 ulkomaalaistaustaista.

Veronika Honkasalo, 42, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1. Helsinki on vasta ottamassa ensiaskelia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, valitettavasti. Hyvää on se, että tällä strategiakaudella hyväksytään yli puoluerajojen, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja sen pysäyttämiseksi pitää tehdä kunnianhimoisesti töitä. Mutta valitettavasti konkreettisten toimien kohdalla (mm. autoilu, päästöjen vähentäminen) ei ollakaan enää poliittisesti samaa mieltä ja päätökset ovat siksi vaikeita. 
2. Helsinki on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja ja olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Tämän lisäksi Helsingin tulee satsata tuntuvammin uusiutuvaan energiaan, julkiseen liikenteeseen ja helpottaa kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia. Muuan muassa kasviruokailua on lisättävä huomattavasti julkisissa joukkoruokailuissa, kierrättämisen ja energian säästämisen tulee olla helppoa ja asuntoja on rakennettava energiatehokkaasti.

Terhi Peltokorpi, 42, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. Ei ole.
2. Merkittävin päätös, jonka Helsinki voisi tehdä on luopua kivihiilen polttamisesta mahdollisimman pian. Muita tärkeitä tekoja ovat: joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin omissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantaminen ja lämpötilan laskeminen lämmityskaudella edes asteen alemmaksi, jätemäärän vähentäminen, kaupungin järjestämissä joukkoruokailuissa (työpaikat, koulut, päiväkodit, laitokset ym.) tarjottavan ruoan ilmastovaikutusten arvioinnin lisääminen ja raaka-ainevalintojen tekeminen ilmastoystävällisin periaattein. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea kasvisten määrän lisäämistä. Me kaupunkilaiset voimme tehdä samanlaisia valintoja kotona ja liikkua nykyistä enemmän kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä yksin autoilun sijaan ja välttää/vähentää lentämistä ja tarpeetonta kulutusta.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Ehtiikö valtuustotöistä kesälomalle?
2. Millaisen päivän järjestäisit turistille Koillis-Helsingissä? Must-paikka, joka turistin olisi nähtävä?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Pekka Haaviston eduskunta-avustaja.

1. Valtuusto on kokoustauolla, mutta hoidan kesälläkin paljon kuntalaisten asioita. Lisäksi työskentelen tiiviisti suomalaisten mielenterveysjärjestöjen vaikuttamistyön päällikkönä. Ehdin hetken lomalle heinäkuun lopussa. Suuntaamme pohjoiseen kotiseudulleni katsomaan poroja ja vesiputouksia. Toivotan kaikille aurinkoista kesää!
2. Kesällä kävelyretki Falkullan kotieläintilalle ja sieltä vaikkapa Pukinmäen kautta Pikkukoskelle uimaan toimii aina. Matkalla syödään jäätelöä. Auringonlaskun voi käydä katsomassa Kalkkikallion luonnonsuojelualueella, jonka huipulta voi tähyillä Koillis-Helsinkiä ja nähdä jopa metsäpeuroja. Illalla voi suunnata myös Jakomäkeen terassille – siellä on aina elämää!

 

Mari Rantanen, 41, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.

1. Tavallaan valtuustotyöstä ehtii hiukan lomailemaan, mutta täysin tavoittamattomissa tai seuraamatta kaupungin tapahtumia ei voi olla. Meillä on tänä kesänä matka Krakovaan sekä Kreetalle.
2. Veisin turistin käymään Pohjois-Helsingin puolelle Tuomarinkylän kartanoon lounaalle ja sitten tietysti käytäisiin täällä Koillis-Helsingissä Malmin lentoasemalla.

 

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.

1. Kaupunkiympäristön viimeinen kokous oli perjantaina. Taukoa on elokuun puoliväliin. Työstä on lomaa 16.7-12.8, se menee Puistolassa, Hauholla ja viikko Punkaharjulla. On järvessä vesijuoksua, puutarhanhoitoa, marjojen ja sienien keruuta, lepoa, liikuntaa ja ystävien tapaamista sopivassa suhteessa.
2. Must-paikka olisi Malmin historiallinen lentokenttä ja hienoa jos saisi lennonkin järjestymään. Sitten Tapanilan kylämiljöö, Falkullan eläimet ja Satakieli-kierros, jos vierailu osuisi Helsinki-päiväksi. Malmitalossa jos olisi joku konsertti, niin se kruunaisi koko päivän.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Löydätkö valtuuston työskentelytavoista kehitettävää vai onko kaikki hyvin nykyisellään?
2. Jos et tunne tai ymmärrä jotakin kokouslistalla esitettävää asiaa, kysytkö neuvoa vai teetkö päätöksesi parhaaksi katsomallasi tavalla?
3. Virkamiesten esitykset menevät helposti läpi. Pitäisikö kaupungin asioihin vaikuttamaan pyrkivien toimijoiden ja asukkaiden lobata enemmän virkamiehiä kuin poliitikkoja?

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Välillä harmittavat pitkät aloitekäsittelyt, varsinkin jos kyse on aika pienistä asioista. Toisaalta aloitteet ovat tärkeitä demokratian välineitä, ja niiden joukossa on aina myös tärkeitä, isoja asioita.
2. Tietenkin yritän ottaa asiasta selvää. Usein kuullaan esitteleviä virkamiehiä ryhmäkokouksissamme, mutta myös eri kansalaisjärjestöjä, esim. kaupunginosayhdistyksiä.
3. Varmasti sekä että! Meille pitäisi ennen kaikkea tarjota eri vaihtoehtoja, joiden välillä pääsisimme valitsemaan. Ajankohtaisina esimerkkeinä Tattarisuolle suunnitteilla olevan lämpövoimalan sijoituspaikka ja Vallilanlaakson läpi suunniteltu ratikkareitti – joka voitaisiin olemassa olevia raiteita käyttäen vetää Hämeentien, Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Melko harvoin mikään esitys valtuustokäsittelyssä muuttuu. Tärkein poliittinen vaikuttamis- ja valmistelutyö on tehty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Valtuustokäsittelyt kisailevat välistä teatteriesitysten kanssa, kun valtuutetut haluavat medianäkyvyyttä turhilla puheillaan. Etenkin ennen vaaleja jonninjoutavat puheripulit oirehtivat vahvasti. Nämä esitykset turhauttavat.
2. Yleensä ja viimeistään vaikeimmatkin kysymykset aukeavat oman ryhmän kokouksessa. Terve stadilaisjärki auttaa myös.
3. Asukastahojen on hyvä lähestyä näkemyksillään sekä virkamiehiä että poliitikkoja. Vastaavasti poliitikkojen on tehtävä yhteistyötä sekä virkamiesten että asukkaiden / äänestäjiensä kanssa.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen.  Sairaanhoitaja.
1. Valtuuston kokouksissa odotan asiallista käyttäytymistä. Asiaton huutelu ja naureskelu toisten puheen vuorojen aikana ärsyttää. Tähän toivoisin valtuuston puheenjohtajalta napakampaa otetta. Aloitteiden käsittelyyn toivoisin nopeutusta.
2. Jos en ymmärrä kokouslistalla esitettävää asiaa, kysyn neuvoa ryhmäni jäseniltä tai joltain toiselta valtuutetulta, jonka tiedän olevan asiantuntija asiassa tai virkamieheltä, jonka työalaan kyseinen asia kuuluu.
3. Perään avointa, oikea-aikaista viestintää, tiedottamista ja yhteistyötä virkamiesten, politiikkojen ja asukkaiden kesken. Yhtaikainen vaikuttaminen mahdollisuuksien mukaan kaikkiin tahoihin on tehokkainta. Hyvää kesää kaikille Koillis-Helsingin Lähitiedon lukijoille!
Pirjo Pihlajamaa

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.