Etusivu Lähipolitiikkaa

valtuutetut

1. Onko Helsingin strategiaan kirjattu visio olla ”maailman toimivin kaupunki” realistinen tavoite vai vain sanahelinää?
2. Missä asioissa tavoite on jo saavutettu?
3. Missä pitäisi vielä petrata?

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Siinä mielessä realistinen, että Helsinki on keskikokoinen suurkaupunki. Tarpeeksi iso, jotta palveluja löytyy. Eli ei se sanahelinää ole, mutta haasteita löytyy.
2. Hyvä joukkoliikenne, hyvät päiväkodit, koulut ja terveyden- ja sairaudenhoito. Ainakin vielä on paljon viheralueita ja toistaiseksi oma lentokenttäkin, Malmilla.
3. Lista on pitkä. Esimerkiksi liikenteen sujuvuus tällä niemellä on suuri haaste, tarvitsisimme keskustaan autotunnelin länsi-itä-suunnassa. Se ohjaisi varsinkin laivasatamien raskaan liikenteen pois keskustan ahtaudesta. Tarvitsemme asuntoja. Terveyden- ja sairaudenhoito on taattava uusissakin hallintomalleissa. Ikäihmisten palveluissa on parannettavaa.

Sinikka Vepsä, 62, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1. Se on mahtipontinen tavoite, johon on vielä paljon matkaa.
2. Julkinen liikenne, etenkin lähijunaverkosto ja metro toimivat hyvin. Ensi vuonna toivottavasti toteutuva toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus on hieno asia.
3. Homekoulut ja päiväkodit on kunnostettava. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää ryhmäkoteja ja hoitajia. Lääkärille pitää päästä ajallaan. Vähät viheralueet ja Malmin kenttä täytyy pelastaa.

Veronika Honkasalo, 43, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1. Riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Varmasti satsaus Helsingin viestintään ja digitaalisuuteen näkyy parempana Helsinki-ilmeenä. Minua kiinnostaa toimivuus asukkaiden näkökulmasta. Pääseekö hoitoon, järjestyykö päivähoitopaikka, korjataanko homekoulut tarpeeksi ripeästi? Näistä näkökulmista Helsinki ei ole kovin toimiva.
2. Helsinki on hieno tapahtumakaupunki, ilmeeseen on satsattu ja keskustassa tapahtuu paljon. On avattu mm. Amos Rex ja pian Oodi. Toimivuus ei saisi silti koskea vain kantakaupunkia.
3. Olen kaupunginhallituksessa ehdottanut huomattavasti enemmän satsauksia varsinkin raiteiden varren lähiöihin. Helsinki on muutakin kuin kantakaupunki. Arvostus näkyy siinä, miten lähiöiden hyvinvointiin satsataan.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Kehitetäänkö Helsinkiä tasapuolisesti akselilla keskusta-esikaupungit?
2. Onko alueellista epätasa-arvoa rakentaa kaikki vetonaulat kantakaupunkiin?
3. Miksei arkkitehti- ja designmuseota sijoiteta vaikka Malmille nostamaan aluekeskuksen profiilia?

Abdirahim Husu Hussein, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Eiköhän yritystä ole saada erilaisia palveluja myös keskustan ulkopuolelle, mutta keskustan kehittäminen taitaa olla enemmän painopiste. Tasapuolisuutta on hyvä pitää koko ajan mielessä Helsingin asioista päätettäessä.
2. Totta kai vetonaulat kannattaa rakentaa sinne, mihin ihmiset pääsevät niitä helposti katsomaan, mutta kyllä moneen esikaupunkiinkin pääsee kätevästi.
3. Käsittääkseni tässä on kysymyksessä valtion kanssa yhdessä tehtävä hanke, joten sijoituspaikan suhteen pitää neuvotella myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Voi olla, että tämä kuvio vie museon ”Helsingin merelliseen keskustaan”, kuten asiasta tilatussa selvityksessä sanotaan. Tässä täytynee miettiä Suomen tavoitteita Helsingin aluekehitystavoitteiden lisäksi.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Tasapuolisuutta on aina vaalittava. Asukkaan näkökulmasta se on oikeutettu vaade. Olen peräänkuuluttanut aina tasapuolisuutta ja vaatinut Koillis-Helsinkiin samoja palveluja ja elinehtoja kuin on muuallakin Helsingissä. Tietysti on palveluja, jotka luonnollisesti sijoittuvat keskustaan.
2. On luonnollista hyväksyä, että esim. helsinkiläisille ja turisteille merkittävät kulttuuripalvelut löytyvät kantakaupungista. Mutta on myös julkisia hankkeita, joita voidaan kantakaupungin asemasta hyvin rakentaa Koillis-Helsinkiin.
3. Näille lienee keskusta paras. Esimerkiksi päivän risteilyvieraita on vaikea houkutella Malmille. Kasvava turismi on Helsingille hieno ja tärkeä asia. Malmin aluekeskuksen profiilin nostamisessa meillä koillisenkin valtuutettuilla rittää kyllä työsarkaa.

Terhi Peltokorpi, 43, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. Tässä on parantamisen varaa. Eri alueita pitäisi kehittää mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Erityisen tärkeää tämä on asukkaiden jokapäiväisten palveluiden kehittämisessä ja sijoittamisessa sekä suunnitellessa alueille esim. viheralueita ja leikkipuistoja.
2. Houkuttelevia kohteita pitää rakentaa myös kantakaupungin ulkopuolelle, mutta en pidä isona ongelmana sitä, että monet myös turisteja houkuttelevat palvelut sijoittuvat kantakaupungin tuntumaan. Pidän erittäin tärkeänä, että mm. kulttuuripalveluita olisi nykyistä enemmän kaikissa lähiöissä.
3. Pidän tärkeänä Malmin alueen kehittämistä, mutta noiden museoiden yhdistämistä selvittänyt työryhmä esitti museon sijaintipaikaksi Hanasaaren voimalaitosta, Hietalahdenrantaa tai Metropolian rakennuksia Albertinkadulla.

Pirjo Pihlajamaa

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Mikä on mielestäsi alin hyväksyttävä asunnon minimikoko yhdelle ihmiselle Helsingissä?
2. Sallisitko Koillis-Helsinkiin 15 m2:n minikoteja 500 euron kuukausivuokrahintaan kuten Vantaalla on tehty?
3. Missä haarukassa liikkuu kohtuullinen neliövuokra Koillis-Helsingissä?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Mielenterveyspoolin hankepäällikkö.
1. Riippuu ihmisestä ja elämäntilanteesta. Esimerkiksi 15 neliön asunto, joka on korkea ja parvellinen, voi soveltua oikein hyvin opiskelijalle, joille tutkitusti tärkeimpiä valintatekijöitä on hinta. Meidän täytyy saada hinnat alemmas. Hyvin pienissä asunnoissa vuokran tulee mielestäni olla alle 500 euroa.
2. Sallisin, mutta vuokran tulisi olla vielä alhaisempi. Pienituloiselle kohtuullinen vuokra minikodista liikkuu 300 – 400 eurossa.
3. Se riippuu asunnon kunnosta, sijainnista ja muista tekijöistä. Helsingin täytyy mahdollistaa kaikille sellainen asumismuoto, joka ei vie yli 40 %:a henkilön tuloista. Vuonna 2016 helsinkiläisen tuloista keskimäärin 60 %:a kului asumiseen, ja asumisen hinta on vain noussut.

Björn Månsson, 64, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Opiskelijalle tai nuoren sinkun tai vaikkapa vasta eronneen, yksin asuvan ensiasunnoksi varmasti voisi riittää 20-30 neliötä, kunhan on keittiövarusteet ja kylpyhuone suihkulla.
2. Sallisin, mutta mieluummin vähän isompia – katso edellinen vastaus! Jotta ei syntyisi segregaatiota, pitäisi samassa kerrostalossa olla erikokoisia asuntoja, erikokoisille talouksille.
3. Tähän en pysty vastaamaan. Riippuu niin paljon asunnon koosta, varustetasosta ja kunnosta.

Mari Rantanen, 42, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.
1. Tähän ei liene yhtä oikeaa vastausta. Kun kysymyksessä on maan kalleimmat neliöt, olisi hyvä pohtia, miten talous kestää vuosikausia tukea saavien asumista Helsingissä. En tarkoita hetkellisiä tukitarpeita kuten opiskelu tai sairaus. Valitettavasti Helsingin muuttovoitto ei näytä perustuvan työssä käyvien muuttamiseen. Pienipalkkaiset eivät enää kykene asumaan täällä, mutta tukia käyttävät kykenevät. Tässä on räikeä ristiriita.
2. Näiden minikotien neliöhinta on posketon, yli 33 euroa. Taas tullaan siihen, maksetaanko neliöitä asumistukimekanismin kautta.
3. Helsingissä ei ole nyt kohtuullista vuokratasoa. Ihmisen pitäisi voida tulla toimeen (pienelläkin) palkalla. Tämän kasvaneen ongelman taittamiseksi olisi seuraavan hallituksen tehtävä toimia. Asuin 15 vuotta sitten hyvällä asuinalueella yksityisellä vuokralla, neliö kaksiossa oli alle 12 euroa. Tämä oli kohtuullinen. Sen pystyi pienellä palkalla yksinhuoltajana maksamaan ilman asumistukea.

valtuutetut

1. Miksi te aina vain puolustatte lentokenttää?


2.Onko teillä tai perheenjäsenillänne lentolupakirjat?


3. Kuinka monta kertaa olette häirinneet alueen asukkaita lentämällä pienkoneella Malmilta jonnekin?

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Ympäristön asukkaista enemmistö haluaa kentän jatkavan. Helsinki tarvitsee elinkeinopoliittisin syin omaa pienkenttää. Toimivan kaupungin on oltava strategiansa mukaisesti kilpailukykyinen. Tulevaisuus on joustavien sähköpienkoneiden. Kenttä tarjoaa koko Koillis-Helsingin vilkkaimman kuntopolun. Kentän maisema-arvo on tärkeä, sisältäen linnuston ja lohijoen latvan. Rauhallinen kenttäkokonaisuus palvelee maaseutumaisena henkireikänä kiireisten kaupunkilaisten keskellä. Jos päädytään rakentamiseen, niin kentän maapohjan esirakentaminen suolle tulee veronmaksajille superkalliiksi.

2. Ei ole. Auton ajokortilla on pärjätty.

3. Ei kertaakaan. Enkä usko häirintään muutenkaan, ja tulevaisuus on äänettömien koneiden.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1.Koska en käsitä, miksi Helsinki on niin typerä, että hävittää toimivan kaupunkikenttänsä. Etenkin kun sähkölentokoneet yleistyvät. Helsingin Sähkölentokoneyhdistys omistaa jo tällaisen koneen. Akkukoneet ovat ympäristöystävällisempiä, meluttomia ja matkustajilleen edullisimpia liikkumismuotoja. Kenttä on valittu Euroopan 7 uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. Kirvesmiehen tyttärenä tiedostan, ettei kukaan järkevä päättäjä rakennuta kerrostaloja suoperäiseen maahan. Fallkullan vajoavat talot ovat elävä esimerkki, ettei tällainen rakentaminen kannata.

2. Ei.

3. Kerran. Lennon tarkoitus oli näyttää toiselle luottamushenkilölle, kuinka paljon parempaa rakennusmaata Helsingissä on muualla.

 

Kauko Koskinen, 78, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.

1. Olen nähnyt Malmin lentoaseman kehityksen alusta asti. Poikana tuli usein fillaroitua katsomaan koneita. Malmista on muodostunut Koillis-Helsingin merkittävä tunnusmerkki ja vahva alueen identiteetin luoja. Arkkitehtuuriset ja kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisia ja kentästä keskustellaan Unesco-tasolla. Viime aikojen toiminta on osoittanut, että kenttä on tarpeellinen ja elinkelpoinen. Pienkoneilmailu kasvaa voimakkaasti. Varsinkin sähköinen ilmailu tuo uusia mahdollisuuksia. Kansantaloudellisesti ja historiallisesti järkevintä on päättää säilyttää kenttä ja kehittää sitä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman kenttänsä. Rakennusmaasta ei ole merkittävää puutetta.

2. Ei ole.

3. En ole lentänyt Malmilta muilla kuin museokone DC Kolmosella. Minusta pienkoneista ei ole merkittävää häiriöitä ja äänettömät koneet ovat tulossa.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Onko ilmastonmuutoksen eteen tehty Helsingissä jo kaikki tarvittava?

2. Jos ei, niin mitä kaupunki ja sen asukkaat voisivat vielä tehdä?

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Ei missään nimessä. Sitä kohti kuitenkin mennään. Tähän kuuluu muun muassa fossiilisista polttoaineista eroon pääsy. En ole valtuustokaudellani kokenut, että kukaan haluaisi jatkaa niiden käyttöä. Halutaan uusiutuvaa energiaa.
2. Valtaosalle on itsestään selvää, että jätteen käsittelyyn kuuluu lajittelu. Kuitenkin joka seitsemäs helsinkiläinen on muualta muuttanut, ja heistä suurin osa ei ymmärrä jäteasioita, lajittelua ja kuinka paljon voi henkilökohtaisella tasolla vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että Helsingin pitää monikielistää ja -puolistaa viestintää niin, että sen saa myös 100 000 ulkomaalaistaustaista.

Veronika Honkasalo, 42, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1. Helsinki on vasta ottamassa ensiaskelia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, valitettavasti. Hyvää on se, että tällä strategiakaudella hyväksytään yli puoluerajojen, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja sen pysäyttämiseksi pitää tehdä kunnianhimoisesti töitä. Mutta valitettavasti konkreettisten toimien kohdalla (mm. autoilu, päästöjen vähentäminen) ei ollakaan enää poliittisesti samaa mieltä ja päätökset ovat siksi vaikeita. 
2. Helsinki on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja ja olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Tämän lisäksi Helsingin tulee satsata tuntuvammin uusiutuvaan energiaan, julkiseen liikenteeseen ja helpottaa kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia. Muuan muassa kasviruokailua on lisättävä huomattavasti julkisissa joukkoruokailuissa, kierrättämisen ja energian säästämisen tulee olla helppoa ja asuntoja on rakennettava energiatehokkaasti.

Terhi Peltokorpi, 42, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. Ei ole.
2. Merkittävin päätös, jonka Helsinki voisi tehdä on luopua kivihiilen polttamisesta mahdollisimman pian. Muita tärkeitä tekoja ovat: joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin omissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantaminen ja lämpötilan laskeminen lämmityskaudella edes asteen alemmaksi, jätemäärän vähentäminen, kaupungin järjestämissä joukkoruokailuissa (työpaikat, koulut, päiväkodit, laitokset ym.) tarjottavan ruoan ilmastovaikutusten arvioinnin lisääminen ja raaka-ainevalintojen tekeminen ilmastoystävällisin periaattein. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea kasvisten määrän lisäämistä. Me kaupunkilaiset voimme tehdä samanlaisia valintoja kotona ja liikkua nykyistä enemmän kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä yksin autoilun sijaan ja välttää/vähentää lentämistä ja tarpeetonta kulutusta.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Ehtiikö valtuustotöistä kesälomalle?
2. Millaisen päivän järjestäisit turistille Koillis-Helsingissä? Must-paikka, joka turistin olisi nähtävä?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Pekka Haaviston eduskunta-avustaja.

1. Valtuusto on kokoustauolla, mutta hoidan kesälläkin paljon kuntalaisten asioita. Lisäksi työskentelen tiiviisti suomalaisten mielenterveysjärjestöjen vaikuttamistyön päällikkönä. Ehdin hetken lomalle heinäkuun lopussa. Suuntaamme pohjoiseen kotiseudulleni katsomaan poroja ja vesiputouksia. Toivotan kaikille aurinkoista kesää!
2. Kesällä kävelyretki Falkullan kotieläintilalle ja sieltä vaikkapa Pukinmäen kautta Pikkukoskelle uimaan toimii aina. Matkalla syödään jäätelöä. Auringonlaskun voi käydä katsomassa Kalkkikallion luonnonsuojelualueella, jonka huipulta voi tähyillä Koillis-Helsinkiä ja nähdä jopa metsäpeuroja. Illalla voi suunnata myös Jakomäkeen terassille – siellä on aina elämää!

 

Mari Rantanen, 41, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.

1. Tavallaan valtuustotyöstä ehtii hiukan lomailemaan, mutta täysin tavoittamattomissa tai seuraamatta kaupungin tapahtumia ei voi olla. Meillä on tänä kesänä matka Krakovaan sekä Kreetalle.
2. Veisin turistin käymään Pohjois-Helsingin puolelle Tuomarinkylän kartanoon lounaalle ja sitten tietysti käytäisiin täällä Koillis-Helsingissä Malmin lentoasemalla.

 

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.

1. Kaupunkiympäristön viimeinen kokous oli perjantaina. Taukoa on elokuun puoliväliin. Työstä on lomaa 16.7-12.8, se menee Puistolassa, Hauholla ja viikko Punkaharjulla. On järvessä vesijuoksua, puutarhanhoitoa, marjojen ja sienien keruuta, lepoa, liikuntaa ja ystävien tapaamista sopivassa suhteessa.
2. Must-paikka olisi Malmin historiallinen lentokenttä ja hienoa jos saisi lennonkin järjestymään. Sitten Tapanilan kylämiljöö, Falkullan eläimet ja Satakieli-kierros, jos vierailu osuisi Helsinki-päiväksi. Malmitalossa jos olisi joku konsertti, niin se kruunaisi koko päivän.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Löydätkö valtuuston työskentelytavoista kehitettävää vai onko kaikki hyvin nykyisellään?
2. Jos et tunne tai ymmärrä jotakin kokouslistalla esitettävää asiaa, kysytkö neuvoa vai teetkö päätöksesi parhaaksi katsomallasi tavalla?
3. Virkamiesten esitykset menevät helposti läpi. Pitäisikö kaupungin asioihin vaikuttamaan pyrkivien toimijoiden ja asukkaiden lobata enemmän virkamiehiä kuin poliitikkoja?

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Välillä harmittavat pitkät aloitekäsittelyt, varsinkin jos kyse on aika pienistä asioista. Toisaalta aloitteet ovat tärkeitä demokratian välineitä, ja niiden joukossa on aina myös tärkeitä, isoja asioita.
2. Tietenkin yritän ottaa asiasta selvää. Usein kuullaan esitteleviä virkamiehiä ryhmäkokouksissamme, mutta myös eri kansalaisjärjestöjä, esim. kaupunginosayhdistyksiä.
3. Varmasti sekä että! Meille pitäisi ennen kaikkea tarjota eri vaihtoehtoja, joiden välillä pääsisimme valitsemaan. Ajankohtaisina esimerkkeinä Tattarisuolle suunnitteilla olevan lämpövoimalan sijoituspaikka ja Vallilanlaakson läpi suunniteltu ratikkareitti – joka voitaisiin olemassa olevia raiteita käyttäen vetää Hämeentien, Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Melko harvoin mikään esitys valtuustokäsittelyssä muuttuu. Tärkein poliittinen vaikuttamis- ja valmistelutyö on tehty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Valtuustokäsittelyt kisailevat välistä teatteriesitysten kanssa, kun valtuutetut haluavat medianäkyvyyttä turhilla puheillaan. Etenkin ennen vaaleja jonninjoutavat puheripulit oirehtivat vahvasti. Nämä esitykset turhauttavat.
2. Yleensä ja viimeistään vaikeimmatkin kysymykset aukeavat oman ryhmän kokouksessa. Terve stadilaisjärki auttaa myös.
3. Asukastahojen on hyvä lähestyä näkemyksillään sekä virkamiehiä että poliitikkoja. Vastaavasti poliitikkojen on tehtävä yhteistyötä sekä virkamiesten että asukkaiden / äänestäjiensä kanssa.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen.  Sairaanhoitaja.
1. Valtuuston kokouksissa odotan asiallista käyttäytymistä. Asiaton huutelu ja naureskelu toisten puheen vuorojen aikana ärsyttää. Tähän toivoisin valtuuston puheenjohtajalta napakampaa otetta. Aloitteiden käsittelyyn toivoisin nopeutusta.
2. Jos en ymmärrä kokouslistalla esitettävää asiaa, kysyn neuvoa ryhmäni jäseniltä tai joltain toiselta valtuutetulta, jonka tiedän olevan asiantuntija asiassa tai virkamieheltä, jonka työalaan kyseinen asia kuuluu.
3. Perään avointa, oikea-aikaista viestintää, tiedottamista ja yhteistyötä virkamiesten, politiikkojen ja asukkaiden kesken. Yhtaikainen vaikuttaminen mahdollisuuksien mukaan kaikkiin tahoihin on tehokkainta. Hyvää kesää kaikille Koillis-Helsingin Lähitiedon lukijoille!
Pirjo Pihlajamaa

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

LUKIJA KYSYY
1. Posti siirsi Puistolan postipisteen Vantaalle. Mitä voit valtuutettuna tehdä vai voitko mitään, että me Tapulikaupungin ja Puistolan asukkaat saamme postipalvelumme nopeasti takaisin Helsinkiin?
2. Naapurustossa asuu pienituloinen, sairas nainen, jonka hoitotarvikkeet tulevat säännöllisesti postiin. Hänelle jo reilun 0,5 km:n kävely K-kaupalle on uuvuttavaa. Kaupunki ei tue lääkehaussa. Mitä neuvoksi, kun jo nyt raskas matka pitenee? Mitä jos hän tuupertuu matkalla Tikkurilan postiin?

Mari Rantanen, 41, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.
1. Valtuutettu ei voi käskeä valtion alla toimivaa yritystä, mutta me koillisen valtuutetut voisimme tehdä kannanoton Postille. Ylipäänsä olen hämmästellyt Postin toimintaa postilaatikoiden siirtelyssä ja muuten. Kuuluuko sen tehtäviin jakelu vai nurmikon leikkuu ja huonekalujen kokoaminen. Posti voisi keskittyä hoitamaan sille kuuluvia tehtäviä kunnolla eikä sählätä kotihoidossa ja muussa. Tämä viestiksi myös liikenneministeri Anne Bernerille.
2. On syytä pyytää selvitystä sosiaali- ja terveysvirastosta. Jos meillä on yksin asuvia ihmisiä, jotka eivät kykene noutamaan hoitotarvikkeitaan, on kehitettävä ratkaisu. Se ei tarkoita, että kaikille tulee kotiinkuljetus, mutta on varmasti tilanteita, joissa näin olisi syytä toimia. Kaupunki on kaupunkilaisiaan varten, ei toisinpäin.

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1.Tämä Postin touhu on käsittämätöntä ja se pitää muuttaa. Ei ole mitenkään perusteltua, että helsinkiläinen joutuu asioimaan toisessa kunnassa. Lähikauppojen mahdollistamaa noutopisteverkostoakaan ei ole saatu toimimaan. Posti tuntuu olevan ihan pihalla.
2. Kuulostaa korviini käsittämättömältä. Ei hyvinvointivaltion ihminen voi jäädä näin jalkoihin. On saatava ratkaisu niin, että sote-puoli järjestää jakelun esim. kotisairaanhoidon kautta tai tukemalla vaikka sitten taksisetelein tai harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Yksittäiseen tapaukseen on kuitenkin vaikea ottaa kantaa. Millainen hoitotuote postista noudetaan? Onko hän eläkkeellä? Kuuluuko vanhuspalvelulain piiriin? Onko tehty sen oikeuttama palvelutarpeen kartoitus?

Kauko Koskinen, 78, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.
1. Posti on valtion liikelaitos. Kaupunginvaltuutetun vaikutusmahdollisuus Postiin nähden on vähäinen. Postin hallituksessakaan ei ole henkilöitä, joita tunnen. Olen yhteydessä kokoomuksen helsinkiläisiin kansanedustajiin ja pyydän heitä toimimaan asiassa mahdollisuuksiensa mukaan.
2. Joku Lions-klubi voisi ottaa tästä aktiviteetin ja hoitaa sairaan henkilön hoitotarvikkeiden hakumatkat, jollei kaupunki ota niitä hoitaakseen. Uskon, että asia on hoidettavissa kaupungin toimesta. Itse voin tarvittaessa hoitaa lääkkeiden hakumatkat esimerkiksi kerran kuukaudessa.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

LUKIJA KYSYY: Mielestäni Ylä-Malmi on epäsiisti, pelottava paikka samoin Malmin juna-asema. Myös Tapanilan ja Pukinmäen juna-asemat ovat aikansa eläneitä. Malmin Nova on kunnostettu ja siistitty, mutta Ylä-Malmille ei ole tehty mitään. Nuorisotalo tai liikkuva nuorisotyö olisi suuri apu tähän vaikeaan tilanteeseen, ennen kuin se pahenee entisestään.


1. Miten ratkaisumalleja sinulla on Malmin keskustan ankeaan tilanteeseen?


2. Mitä parannuskeinoja aiot esittää ja viedä eteenpäin kaupunginvaltuustossa?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Pekka Haaviston eduskunta-avustaja.
– Kiitos lukijan tärkeästä kysymyksestä! Jotta alueista saataisiin entistä viihtyisämpiä, täytyy kuunnella asukkaita.
– Olen tehnyt Puistolan koululaisten ehdotuksen pohjalta aloitteen Puistolan asemanseudun kehittämisestä. Samaa työtä tarvitaan muuallakin radan varrella, ja ehdotan kaupunkiympäristön toimialalle kuulemistyöpajoja asemien uudistamisesta alueella, josko asiaa saataisiin näin eteenpäin. Luodaan keskustelutila monille toimijoille liikennepuolelta kaupunkisuunnitteluun. Ehdottoman tärkeää on ottaa nuoret ja sosiaalialan ammattilaiset mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Jotta kaupunkimme toimisi, täällä on oltava kaikille turvalliset tilat olla ja elää.
Veronika Honkasalo, 42, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
– Epäsiisteys ja investointien puute koskee Helsingin lähiöitä yleisesti ja näkyy karulla tavalla myös Malmin ja Puistolan asemilla. Paljon resursseja ei syö se, että tehdään lähiöistä viihtyisiä, tarvitaan tahtoa. Kaupunginhallitus päättää pian Lähiörahaston avustuksista. Siinä on yksi nopea hoitokeino. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelmaa.
– Olen vienyt eteenpäin asiaa tukemalla kaikkia aloitteita jotka tukevat koillisen lähiöitä. Viimeksi Alametsän ja Kopran aloitteet. Olen mukana koillisen valtuutettujen tiiviissä yhteistyössä. Olen rohkaissut pormestaria pitämään täällä pian asukastilaisuuden. Lisäksi pitää huolehtia, että budjettineuvotteluissa saamme kaikki puolueet resurssoimaan lähiöihin.
Terhi Peltokorpi, 42, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
– Kuten lukija kirjoittaa, useimmat koillisen asemanseudut kaipaisivat kohennusta. Alueiden ylläpitoa, kuten siivousta ja rikkoutuneiden paikkojen korjausta pitää lisätä nykyisestä, jotta paikat eivät pääse repsahtamaan pahemmin. Kaupunkiympäristön toimialan pitäisi kiireellisesti päättää myös Malmitalon edustan kunnostuksesta.
- Ehdotan muille koillisen valtuutetuille, että käymme porukalla alueen tilannetta läpi ja olemme yhdessä yhteydessä kaupungin virkamiehiin ja omien valtuustoryhmiemme muihin valtuutettuihin. Laajemmalla rintamalla saamme toivottavasti enemmän aikaan kuin yksin toimimalla. Selvitän kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa, miten etsivän nuorisotyön resursseja saataisiin kohdennettua paremmin Malmin asemaseudulle.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 65, tunnetaan Koillis-Helsingissä paikallislehtien uranuurtajana. Kun eläkeikä oli ovella, hän innostui politiikasta.

Eduskuntaan pyrkiminen ei innostanut, mutta kolmas varasija kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012 ja liikuntalautakunnan varapuheenjohtajuus toivat mahdollisuuden tehdä mieluista paikallispolitiikkaa.
Näillä näkymin Hemppa on valmis vielä toiselle kaudelle kevään 2017 kunnallisvaaleissa. Hän oli sitoutumaton päätoimittaja työurallaan, mutta valitsi puolueeksi Kokoomuksen, joka on Helsingin suurin lähes 30 prosentin kannatuksella.
Hemppa myöntää, että ensimmäinen vuosi meni opetellessa politiikan kuvioissa. Alkuun ei aina tullut kutsua kokouksiin, kunnes nousu toiseksi varaedustajaksi ja syksyllä tuleva ykkösvarasija Jan Vapaavuoren lähtiessä Investointipankkiin Luxemburgiin, takaavat vakituisen pääsyn valtuuston istuntoihin.

-Olen saanut paljon erilaisia kontakteja. Koillisen koulujen yhdistymisasiassa ilmoittaminen ryhmäkokouksessa paikallisesta eriävästä kannasta salli minulle ja Kauko Koskiselle poikkeavan äänestyskäyttäytymisen, Laaksonen kertoo.
-Kuitenkin vielä läheisempänä koen työskentelyn liikuntalautakunnassa. Se on paras mahdollinen paikalliseen vaikuttamiseen. Stadion Säätiön edustajiston jäsenyys on toinen sopiva rooli.
-Sain liikuntalautakunnassa aikaan sen, että Tapanilan Urheilukeskus sai avustusanomuskäsittelyn uusinnassa oikeudenmukaisen osuuden ja uhanneen ison loven peitettyä. Tämä oli iso juttu Tapanilan Erälle ja Puistolan Urheilijoille. Samoin pystyin vaikuttamaan siihen, että Sonera Stadionilta vapautunut tekonurmi siirrettiin Tapulin hiekan uudeksi alustaksi.

Jatkossa Hemppa haaveilee entistä suurempaa yhteistyötä paikallisten kunnallispoliitikkojen välille yhteisten asioiden viemiseksi eteenpäin. Liikunnan saralla hänellä on tiedossa monta keskeneräistä hanketta.
-Koillinen on edelleen aliedustettu valtuustossa, mutta toisaalta puolet puolueista on valinnut ryhmänjohtajansa täkäläisistä edustajista.

Malmin lentokentän säilyttäminen on täkäläisille Kokoomus-edustajille sydämen asia. Hemppa uskoo lentotoiminnan pelastumiselle olevan elintärkeää, että maan hallitus lähtisi viemään asiaa eteenpäin.
Guggenheimia hän kannattaa turistien houkuttimeksi, mutta edellyttäen, että raha löytyy pääasiassa muilta kuin veronmaksajilta. Samoin HIFK-hallin toteuttaminen kiinnostaa, jos hanke toteutuu yksityisellä rahalla.

Hemppa on tämän lehden pidetty urheilutoimittaja. Toimittajan ura alkoi 17-vuotiaana Malmin Seudussa, jossa hän rohkeasti lähestyi myös paikallisia yritysjohtajia ilmoitushankkijana ja mainosten tekijänä.
Kaupallinen suuntautuminen vei hänet öljyalalle 10 vuodeksi, mutta 16.9.1981 käynnistyi Hempan toteuttamana monesti palkittu paikallislehti MaTaPuPu ja vuonna 2003 Lähisanomat. Vartti-lehdessä Hemppa oli mukana vuoden 2012 puoliväliin.

Timo Huotinen