Etusivu Lähipolitiikkaa

Suomea EU:ssa edustavat europarlamentaarikot valittiin sunnuntaina. Vaalit eivät innostaneet äänestäjiä. Koko maan äänestysprosentiksi jäi 40,9.

Koillis-Helsingissä asuvat äänestysikäiset olivat pääsääntöisesti keskivertoa aktiivisempia. Alle 40,9 rajapyykin tällä alueella jäi vain Jakomäki sekä Pukinmäen, Tapulikaupungin ja Ylä-Malmin toinen äänestysalue. Ahkerimmin äänestettiin Tapaninvainiossa.

Tämän alueen kolmesta ehdokkaasta eniten ääniä sai Tapanilan Björn Månsson (r.). Häntä kannatti yhteensä 4 463 äänestäjää. Toiseksi eniten, 1 438 ääntä meni Viikin Reijo Paanaselle (sd.). Kolmatta sijaa pitelee 203 ääntä saanut puistolalainen Tiina Sandberg.

Suomesta Brysseliin lähtevät Alexander Stubb, Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen kokoomuksesta, Anneli Jäätteenmäki, Olli Rehn ja Paavo Väyrynen keskustasta, Jussi Halla-Aho ja Sampo Terho (perus.), demarien Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri, Heidi Hautala (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Nils Torvalds (r.)

Merja Kyllösen (vas.) nimi oli jäänyt tämän päiväisen printtilehden uutisesta pois.

Pirjo Pihlajamaa

KOILLIS-HELSINGIN ÄÄNESTYSALUEET JA -PROSENTIT

Ala-Malmi A 42,4

Ala-Malmi B 42,9

Heikinlaakso 51,4

Jakomäki A 27,6

Jakomäki B 36,2

Pihlajamäki A 45,3

Pihlajamäki B 44,2

Pihlajisto 45,4

Puistola 53,9

Pukinmäki A 49,7

Pukinmäki B 40,1

Siltamäki 43,9

Suutarila 48,4

Tapanila 51,7

Tapaninkylä 52,3

Tapaninvainio 54,7

Tapulikaupunki A 40,3

Tapulikaupunki B 42,8

Töyrynummi 46,4

Viikki A 58,3

Viikki B 55,5

Viikki C 48,3

Ylä-Malmi A 33,9

Ylä-Malmi B 46,1

terhi peltokorpi

Terhi Peltokorpi (Kesk.) on Koillis-Helsingin kokeneimpia poliitikkoja. Hänellä on takana 13,5 vuotta kaupunginvaltuustossa, mutta lisäksi hän ehti istua kolme vuotta eduskunnassa 2004-07 Anneli Jäätteenmäen lähtiessä Brysseliin aloittamaan EU-parlamentaarikon uransa.
-En ole vielä tehnyt päätöstä ehdokkuudesta 2015. Kansanedustajan työ toisaalta kiinnostaa ja tiedän edellisen kokemukseni perusteella sen olevan erittäin antoisaa ja monipuolista, vaikkakin samalla erittäin vaativaa. Keskustan Helsingin piiri on se elin, joka asettaa ehdokkaat ensi kevääksi, Terhi korostaa.

Terhi on ollut vuoden 2013 alusta kätilön työssä, ja rinnalla edennyt opettajankoulutus on lähes valmis. Gradun teko vaatisi vielä muutaman viikon intensiivisen työskentelyn.
Valtuustotyö on Terhin mielestä edelleen innostavaa ja mielenkiintoista.
-Olen valtuustoryhmämme puheenjohtaja ja siten mukana kaupungin politiikan teon ytimessä. Intoa riittää edelleen, mutta tätä vaalikauttakin on vielä yli puolet jäljellä ja edessä isoja päätöksiä.

Peltokorpi on varajäsen kaupunginhallituksen johtamisen jaostossa ja suomenkielisen työväenopiston johtokunnan jäsen. Uudenmaan maakuntavaltuustossa hän istuu varajäsenenä.
Puoluekokouksessa hän ei tavoittele uusia luottamustehtäviä.
-Olen jäsen Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa ja puolueen kunta- ja aluetyöryhmän varapuheenjohtaja.
-Mielestäni on hyvä, että mitkään luottamustoimet eivät ole ikuisesti samojen ihmisten hoidettavina, vaan jatkuvasti tapahtuu kiertoa.

Keskustan valtuustoryhmä on pisimpään ja yksissä tuumin kannattanut Malmin lentokentän säilyttämistä nykyisellään.
-Asuntorakentamiseen löytyy isompia ja pienempiä alueita eri puolilta Helsinkiä. On tärkeää perata kaikki täydennysrakentamiseen sopivat pienetkin alueet ja kaavoittaa niitä, koska siten voidaan turvata vanhoilla alueilla lähipalvelut, kuten päivähoito, koulu, kirjasto, terveys ja sosiaalipalvelut, Peltokorpi huomauttaa.

Terhi pitää erittäin hyvänä, että SoTe-uudistuksessa päästiin eteenpäin ja suuret linjat sovittua.
-Helsingin on tehtävä isosta koostaan huolimatta tiiviisti yhteistyötä naapurikuntien kanssa toiminnan jatkosuunnittelussa. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että Helsingissä kyetään turvaamaan jatkossakin laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tasavertaisesti kaikille kaupunkilaisille.
-On mietittävä, mitkä palvelut on tärkeää tarjota lähipalveluina, mitkä voidaan keskittää ilman, että kaupunkilaisten oikeus hyvään hoitoon vaarantuu, Peltokorpi korostaa.

Terhin puolue on Helsingissä pieni, mutta sai kaksi kansanedustajaa 2003 ja kipusi viime vuonna maan suurimmaksi.
Juha Sipilä on omalla esimerkillään innostanut monia keskustalaisia uskomaan itseensä ja puolueen sanomaan sekä osoittanut, että sitkeä työ palkitaan, Terhi iloitsee.

Nato-jäsenyyttä Peltokorpi ei kannata, mutta EU-jäsenyys on tuonut Suomelle enemmän hyvää kuin huonoa.
-Globaalissa maailmassa emme voi tehdä enää päätöksiä, jotka olisivat irrallaan muun maailman menosta, joten olkaamme aktiivisesti vaikuttamassa kaikilla rintamilla siihen, millaiseksi maailmanpoliittinen ja taloustilanne kehittyvät.
Terhi uskoo, että politiikka on varmasti iso osa hänen elämässään vielä 10 vuodenkin kuluttua.

Timo Huotinen

Toisin kuin keskiviikon 21.5.2014 Lähitiedossa kerrottiin, ei Euroopan parlamenttiin ehdolla oleva RKP:n Björn Månsson ole eläkkeellä, vaan tekee toimittajan töitä, kirjoittaa puolueen historiikkia ja on EU-parlamentin ensimmäinen varamies.

Heimo Laaksonen

Hemppa Laaksonen perusti tämän lehden esi-isän MaTaPuPu:n 1981 ja kehitti siitä palkitun ja luetun paikallislehden. Ei tätä Koillis-Helsingin Lähitietoakaan olisi saatu 1,5 vuotta sitten jalkeille, ellei Hemppa olisi tarjonnut asiantuntemustaan. Nyt hänellä on samanmittainen poliittinen kokemus liikuntalautakunnan varapuheenjohtajana ja Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsenenä.

Samalla Hemppa toimii lehtemme urheilutoimittajana ja kovan luokan palloiluasiantuntijana sydämessään erityisesti MPS, PuiU ja Tapanilan Erä. Mutta mahtuu hänen mielenkiintonsa piiriin kaikki inhimillinen elämä täällä Koillis-Helsingissä.

-Ihan äskettäin olin poliittisen urani huipulla johtamalla liikuntalautakunnan kokousta, ja valtuuston istunnoissa olen viime aikoina useimmiten päässyt olemaan mukana. Tietysti pitää olla kiinnostunut koko kaupungin asioista, mutta kyllä meidän Koillisen edustajien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä yli puoluerajojen, Hemppa sanoo.

Hempan mielestä puolueiden ryhmänjohtajat linjaavat yhdessä päätettäviä asioita, joista eivät välttämättä aina tiedä riittävästi.

–Tarvitsemme aluedemokratiaa tai ainakin paikallista asiantuntemusta päätöksentekoon.

Malmin lentokentän viime vaihe harmittaa. Entinen liikenneministeri Merja Kyllönen sai kehysriihessä Malmin kentän lopettamiskirjauksen väärin perustein. Hän suorastaan valehteli sanoessaan kentän palvelevan vain 70 ilmailuharrastajaa.

-Sopimukset on tehty noudatettaviksi. Helsingin kaupunki on sopimuskumppani, jolta voi odottaa ryhtiä ja suoraselkäisyyttä. Malmin lentokentästä on sopimus, jonka mukaan se säilyy nykykäytössä vuoteen 2034. Tästä on pidettävä kiinni, eikä ruvettava rakentamaan 30 000 ihmisen asunto-aluetta yhtään aikaisemmin.

Laaksonen on huolissaan siitä, että liian nopeasti rakentaminen saattaisi tuhota kentän virkistyskäytön, luontoarvot sekä kulttuuriperinnön. Samalla Helsingin yrityselämä olisi vaarassa menettää 230 yrityksen olemassaolon ja verotulot Tattarisuolla. Siihen meillä ei ole varaa.

Hemppa myöntää, että asuntoja tarvitaan Helsinkiin lisää, mutta ei pidä jyrätä olemassa olevia harrastus- ja virkistyspaikkoja. Toppuuttelu Malmilla on paikallaan senkin takia, että valtuusto antoi juuri Talin golfkentälle aiempiin sopimuksiin perustuen olemassaolon lupauksen vuoteen 2034, jota ennen ei alueelle ruveta rakentamaan.

-Kyllä asuntotarve on ratkaistava ilman golf- ja lentokentän hävittämisiä. Ne kuuluvat monipuoliseen ja viihtyisään kaupunkiimme, korostaa Hemppa.

Laaksonen on huolissaan liikunnan vähäisistä määrärahoista, jotka ovat vain 1,5 % Helsingin budjetista.

–Erityisrahoitus olisi paikallaan uusilla asuinalueilla, joille ihmiset tarvitsevat liikuntapaikkoja. Liikunnan avulla voidaan säästää terveydenhoitokuluissa, ja siksi tällainen ennakoiva sairaskulujen säästö on oikeaa kunnallis- ja liikuntapolitiikkaa.

Hemppa on tyytyväinen siihen, että seurojen oman aktiivisuuden avulla jalkapalloilun olosuhteet ovat viime vuosina parantuneet kovaa vauhtia.

-Meillä Koillisessa olot ovat vielä keskimääräistä huonompia. Parannuksen eteen on tehtävä töitä. Isompia investointeja olisivat Longinojan alueen kehittäminen korkealuokkaiseksi Malmin urheilupuistoksi. Iso juttu on myös Suomi-hallin saaminen nykyisen Malmin jäähallin naapuritontille. Se palvelisi Erän salibandyä liigapeleissä, samoin koripalloa ja käsipalloa. Ainutlaatuista olisi, että siihen sijoittuisi kilpapyöräilijöille maamme ensimmäinen sisävelodrom. Rahaa puuttuu, kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa.

Hemppa näillä näkymin valmis jatkamaan myös seuraavalle valtuustokaudelle Koillisen puhe- ja puuhamiehenä.

Timo Huotinen