Kaikille avoin keskustelutilaisuus Malmitalossa keräsi aktiivisen kuulijajoukon. Malmin sosialidemokraattien järjestämässä tilaisuudessa kuultiin syvälle luotaavat alustukset ja käytiin hyvää keskustelua.
Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu omaan uskottavaan puolustukseen, jonka perusta on asevelvollisuuden tuottama laaja reservi. Jäsenyys Euroopan unionissa oli myös osittain turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja sosialidemokraatit pitävät Euroopan yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittämistä tärkeänä myös tulevaisuuden NATO-Suomessa. Näin totesivat kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Erkki Tuomioja ja kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara. EU:n yhteinen turvallisuuspolitiikka mahdollistaa nopean toimimisen EU:n lähialueiden kriiseissä. Maantieteellisesti laajemmassa NATO:ssa konsensuksen saaminen voi kestää pidempään. Ruotsilla on erityinen rooli Suomen turvallisuuspolitiikassa. Maiden kahdenkeskisen turvallisuusyhteistyön uskotaan pysyvän vahvana myös NATO-jäsenyyden jälkeen. Erkki Tuomiojan mielestä NATO:n sisällä Suomen on tärkeä asemoitua osaksi pohjoismaisia turvallisuusratkaisuja. Suomen tien NATO-jäsenyyteen tuleekin kulkea hänen mielestään samaa tahtia Ruotsin kanssa.
Keskustelussa puhuttiin paljon Suomen NATO-linjan nopeasta muutoksesta. Tärkeinä tekijöinä nähtiin kansan tuki ja Suomen pitkän linjan turvallisuuspoliittiset ratkaisut. Jäsenyyshakemuksen jättäminen oli mahdollista vasta, kun kansan selvä enemmistö kannatti NATO-jäsenyyttä. Tämän jälkeen prosessi oli nopea, koska Suomi on jo pitkään nähnyt turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissaan tärkeäksi kehittää omat kalustonsa ja järjestelmänsä NATO-yhteensopiviksi. Yleisöpuheenvuorossa mietittiin, miten NATO-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansainväliseen rooliin rauhanvälittäjänä ja sovittelijana. Tuomioja muistutti, että NATO-maa Norja on nykyään keskeinen rauhanvälittäjä, osittain koska se panostaa paljon myös kansainväliseen avustustyöhön. Ville Jalovaara ja Erkki Tuomioja eivät pidä Venäjää välittömänä uhkana Suomelle. Venäjä on kuitenkin osoittanut arvaamattomuutensa. Ville Jalovaaran mukaan NATO-jäsenyys on varautumista Ukrainan sodan jälkeiseen aikaan.
Kummankin alustajan puheenvuoroissa toistui ajatus siitä, että Venäjä on omalla toiminnallaan hylännyt kansainväliset pelisäännöt. Hyökkäyksen Ukrainaan on loputtava ja vallan on vaihduttava Venäjällä, ennen kuin välit voivat normalisoitua. Siihen asti Venäjää vastaan on kohdistettava pakotteita ja Ukrainaa on tuettava puolustustaistelussaan. Tuomioja muistuttaa, että samalla on jatkettava Venäjän nykyhallintoa vastustavan kansalaisyhteiskunnan tukemista. Yleisöpuheenvuoroissa esitettiin huoli Venäjän hyökkäyksen seurauksena aiheutuneesta suomenvenäläisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Tällainen yksilöihin kohdistuva syrjintä tuomittiin täysin.
Keskustelussa puhuttiin paljon Suomen NATO-linjan nopeasta muutoksesta. Tärkeinä tekijöinä nähtiin kansan tuki ja Suomen pitkän linjan turvallisuuspoliittiset ratkaisut. Jäsenyyshakemuksen jättäminen oli mahdollista vasta, kun kansan selvä enemmistö kannatti NATO-jäsenyyttä. Tämän jälkeen prosessi oli nopea, koska Suomi on jo pitkään nähnyt turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissaan tärkeäksi kehittää omat kalustonsa ja järjestelmänsä NATO-yhteensopiviksi. Yleisöpuheenvuorossa mietittiin, miten NATO-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansainväliseen rooliin rauhanvälittäjänä ja sovittelijana. Tuomioja muistutti, että NATO-maa Norja on nykyään keskeinen rauhanvälittäjä, osittain koska se panostaa paljon myös kansainväliseen avustustyöhön. Ville Jalovaara ja Erkki Tuomioja eivät pidä Venäjää välittömänä uhkana Suomelle. Venäjä on kuitenkin osoittanut arvaamattomuutensa. Ville Jalovaaran mukaan NATO-jäsenyys on varautumista Ukrainan sodan jälkeiseen aikaan.
Kummankin alustajan puheenvuoroissa toistui ajatus siitä, että Venäjä on omalla toiminnallaan hylännyt kansainväliset pelisäännöt. Hyökkäyksen Ukrainaan on loputtava ja vallan on vaihduttava Venäjällä, ennen kuin välit voivat normalisoitua. Siihen asti Venäjää vastaan on kohdistettava pakotteita ja Ukrainaa on tuettava puolustustaistelussaan. Tuomioja muistuttaa, että samalla on jatkettava Venäjän nykyhallintoa vastustavan kansalaisyhteiskunnan tukemista. Yleisöpuheenvuoroissa esitettiin huoli Venäjän hyökkäyksen seurauksena aiheutuneesta suomenvenäläisiin kohdistuvasta syrjinnästä. Tällainen yksilöihin kohdistuva syrjintä tuomittiin täysin.
Simo Tolvanen