Etusivu Lähipolitiikkaa

valtuutetut

1. Miksi te aina vain puolustatte lentokenttää?


2.Onko teillä tai perheenjäsenillänne lentolupakirjat?


3. Kuinka monta kertaa olette häirinneet alueen asukkaita lentämällä pienkoneella Malmilta jonnekin?

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Ympäristön asukkaista enemmistö haluaa kentän jatkavan. Helsinki tarvitsee elinkeinopoliittisin syin omaa pienkenttää. Toimivan kaupungin on oltava strategiansa mukaisesti kilpailukykyinen. Tulevaisuus on joustavien sähköpienkoneiden. Kenttä tarjoaa koko Koillis-Helsingin vilkkaimman kuntopolun. Kentän maisema-arvo on tärkeä, sisältäen linnuston ja lohijoen latvan. Rauhallinen kenttäkokonaisuus palvelee maaseutumaisena henkireikänä kiireisten kaupunkilaisten keskellä. Jos päädytään rakentamiseen, niin kentän maapohjan esirakentaminen suolle tulee veronmaksajille superkalliiksi.

2. Ei ole. Auton ajokortilla on pärjätty.

3. Ei kertaakaan. Enkä usko häirintään muutenkaan, ja tulevaisuus on äänettömien koneiden.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.
1.Koska en käsitä, miksi Helsinki on niin typerä, että hävittää toimivan kaupunkikenttänsä. Etenkin kun sähkölentokoneet yleistyvät. Helsingin Sähkölentokoneyhdistys omistaa jo tällaisen koneen. Akkukoneet ovat ympäristöystävällisempiä, meluttomia ja matkustajilleen edullisimpia liikkumismuotoja. Kenttä on valittu Euroopan 7 uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. Kirvesmiehen tyttärenä tiedostan, ettei kukaan järkevä päättäjä rakennuta kerrostaloja suoperäiseen maahan. Fallkullan vajoavat talot ovat elävä esimerkki, ettei tällainen rakentaminen kannata.

2. Ei.

3. Kerran. Lennon tarkoitus oli näyttää toiselle luottamushenkilölle, kuinka paljon parempaa rakennusmaata Helsingissä on muualla.

 

Kauko Koskinen, 78, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.

1. Olen nähnyt Malmin lentoaseman kehityksen alusta asti. Poikana tuli usein fillaroitua katsomaan koneita. Malmista on muodostunut Koillis-Helsingin merkittävä tunnusmerkki ja vahva alueen identiteetin luoja. Arkkitehtuuriset ja kulttuurihistorialliset arvot ovat poikkeuksellisia ja kentästä keskustellaan Unesco-tasolla. Viime aikojen toiminta on osoittanut, että kenttä on tarpeellinen ja elinkelpoinen. Pienkoneilmailu kasvaa voimakkaasti. Varsinkin sähköinen ilmailu tuo uusia mahdollisuuksia. Kansantaloudellisesti ja historiallisesti järkevintä on päättää säilyttää kenttä ja kehittää sitä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman kenttänsä. Rakennusmaasta ei ole merkittävää puutetta.

2. Ei ole.

3. En ole lentänyt Malmilta muilla kuin museokone DC Kolmosella. Minusta pienkoneista ei ole merkittävää häiriöitä ja äänettömät koneet ovat tulossa.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Onko ilmastonmuutoksen eteen tehty Helsingissä jo kaikki tarvittava?

2. Jos ei, niin mitä kaupunki ja sen asukkaat voisivat vielä tehdä?

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1. Ei missään nimessä. Sitä kohti kuitenkin mennään. Tähän kuuluu muun muassa fossiilisista polttoaineista eroon pääsy. En ole valtuustokaudellani kokenut, että kukaan haluaisi jatkaa niiden käyttöä. Halutaan uusiutuvaa energiaa.
2. Valtaosalle on itsestään selvää, että jätteen käsittelyyn kuuluu lajittelu. Kuitenkin joka seitsemäs helsinkiläinen on muualta muuttanut, ja heistä suurin osa ei ymmärrä jäteasioita, lajittelua ja kuinka paljon voi henkilökohtaisella tasolla vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Olen tehnyt valtuustoaloitteen, että Helsingin pitää monikielistää ja -puolistaa viestintää niin, että sen saa myös 100 000 ulkomaalaistaustaista.

Veronika Honkasalo, 42, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
1. Helsinki on vasta ottamassa ensiaskelia ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, valitettavasti. Hyvää on se, että tällä strategiakaudella hyväksytään yli puoluerajojen, että ilmastonmuutos on vakava uhka ja sen pysäyttämiseksi pitää tehdä kunnianhimoisesti töitä. Mutta valitettavasti konkreettisten toimien kohdalla (mm. autoilu, päästöjen vähentäminen) ei ollakaan enää poliittisesti samaa mieltä ja päätökset ovat siksi vaikeita. 
2. Helsinki on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja ja olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Tämän lisäksi Helsingin tulee satsata tuntuvammin uusiutuvaan energiaan, julkiseen liikenteeseen ja helpottaa kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia. Muuan muassa kasviruokailua on lisättävä huomattavasti julkisissa joukkoruokailuissa, kierrättämisen ja energian säästämisen tulee olla helppoa ja asuntoja on rakennettava energiatehokkaasti.

Terhi Peltokorpi, 42, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
1. Ei ole.
2. Merkittävin päätös, jonka Helsinki voisi tehdä on luopua kivihiilen polttamisesta mahdollisimman pian. Muita tärkeitä tekoja ovat: joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen, kaupungin omissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantaminen ja lämpötilan laskeminen lämmityskaudella edes asteen alemmaksi, jätemäärän vähentäminen, kaupungin järjestämissä joukkoruokailuissa (työpaikat, koulut, päiväkodit, laitokset ym.) tarjottavan ruoan ilmastovaikutusten arvioinnin lisääminen ja raaka-ainevalintojen tekeminen ilmastoystävällisin periaattein. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea kasvisten määrän lisäämistä. Me kaupunkilaiset voimme tehdä samanlaisia valintoja kotona ja liikkua nykyistä enemmän kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä yksin autoilun sijaan ja välttää/vähentää lentämistä ja tarpeetonta kulutusta.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Ehtiikö valtuustotöistä kesälomalle?
2. Millaisen päivän järjestäisit turistille Koillis-Helsingissä? Must-paikka, joka turistin olisi nähtävä?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Pekka Haaviston eduskunta-avustaja.

1. Valtuusto on kokoustauolla, mutta hoidan kesälläkin paljon kuntalaisten asioita. Lisäksi työskentelen tiiviisti suomalaisten mielenterveysjärjestöjen vaikuttamistyön päällikkönä. Ehdin hetken lomalle heinäkuun lopussa. Suuntaamme pohjoiseen kotiseudulleni katsomaan poroja ja vesiputouksia. Toivotan kaikille aurinkoista kesää!
2. Kesällä kävelyretki Falkullan kotieläintilalle ja sieltä vaikkapa Pukinmäen kautta Pikkukoskelle uimaan toimii aina. Matkalla syödään jäätelöä. Auringonlaskun voi käydä katsomassa Kalkkikallion luonnonsuojelualueella, jonka huipulta voi tähyillä Koillis-Helsinkiä ja nähdä jopa metsäpeuroja. Illalla voi suunnata myös Jakomäkeen terassille – siellä on aina elämää!

 

Mari Rantanen, 41, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.

1. Tavallaan valtuustotyöstä ehtii hiukan lomailemaan, mutta täysin tavoittamattomissa tai seuraamatta kaupungin tapahtumia ei voi olla. Meillä on tänä kesänä matka Krakovaan sekä Kreetalle.
2. Veisin turistin käymään Pohjois-Helsingin puolelle Tuomarinkylän kartanoon lounaalle ja sitten tietysti käytäisiin täällä Koillis-Helsingissä Malmin lentoasemalla.

 

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen. Sairaanhoitaja.

1. Kaupunkiympäristön viimeinen kokous oli perjantaina. Taukoa on elokuun puoliväliin. Työstä on lomaa 16.7-12.8, se menee Puistolassa, Hauholla ja viikko Punkaharjulla. On järvessä vesijuoksua, puutarhanhoitoa, marjojen ja sienien keruuta, lepoa, liikuntaa ja ystävien tapaamista sopivassa suhteessa.
2. Must-paikka olisi Malmin historiallinen lentokenttä ja hienoa jos saisi lennonkin järjestymään. Sitten Tapanilan kylämiljöö, Falkullan eläimet ja Satakieli-kierros, jos vierailu osuisi Helsinki-päiväksi. Malmitalossa jos olisi joku konsertti, niin se kruunaisi koko päivän.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

1. Löydätkö valtuuston työskentelytavoista kehitettävää vai onko kaikki hyvin nykyisellään?
2. Jos et tunne tai ymmärrä jotakin kokouslistalla esitettävää asiaa, kysytkö neuvoa vai teetkö päätöksesi parhaaksi katsomallasi tavalla?
3. Virkamiesten esitykset menevät helposti läpi. Pitäisikö kaupungin asioihin vaikuttamaan pyrkivien toimijoiden ja asukkaiden lobata enemmän virkamiehiä kuin poliitikkoja?

Björn Månsson, 65, Tapanila. RKP. Kaupunginvaltuutettu, RKP:n valt.ryhmän pj., HUS:n hallitus, maakuntavaltuutettu, HOK-Elannon edustajisto ja hallintoneuvosto. Eläkkeellä oleva toimittaja, täyspäiväinen kunnallispoliitikko.
1. Välillä harmittavat pitkät aloitekäsittelyt, varsinkin jos kyse on aika pienistä asioista. Toisaalta aloitteet ovat tärkeitä demokratian välineitä, ja niiden joukossa on aina myös tärkeitä, isoja asioita.
2. Tietenkin yritän ottaa asiasta selvää. Usein kuullaan esitteleviä virkamiehiä ryhmäkokouksissamme, mutta myös eri kansalaisjärjestöjä, esim. kaupunginosayhdistyksiä.
3. Varmasti sekä että! Meille pitäisi ennen kaikkea tarjota eri vaihtoehtoja, joiden välillä pääsisimme valitsemaan. Ajankohtaisina esimerkkeinä Tattarisuolle suunnitteilla olevan lämpövoimalan sijoituspaikka ja Vallilanlaakson läpi suunniteltu ratikkareitti – joka voitaisiin olemassa olevia raiteita käyttäen vetää Hämeentien, Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 68, Puistola. Kok. Kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, Urheiluhallit Oy:n hallitus. Kotiseutuneuvos.
1. Melko harvoin mikään esitys valtuustokäsittelyssä muuttuu. Tärkein poliittinen vaikuttamis- ja valmistelutyö on tehty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Valtuustokäsittelyt kisailevat välistä teatteriesitysten kanssa, kun valtuutetut haluavat medianäkyvyyttä turhilla puheillaan. Etenkin ennen vaaleja jonninjoutavat puheripulit oirehtivat vahvasti. Nämä esitykset turhauttavat.
2. Yleensä ja viimeistään vaikeimmatkin kysymykset aukeavat oman ryhmän kokouksessa. Terve stadilaisjärki auttaa myös.
3. Asukastahojen on hyvä lähestyä näkemyksillään sekä virkamiehiä että poliitikkoja. Vastaavasti poliitikkojen on tehtävä yhteistyötä sekä virkamiesten että asukkaiden / äänestäjiensä kanssa.

Sinikka Vepsä, 61, Puistola. SDP. Kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston, yhteisen kirkkovaltuuston, Malmin seurakuntaneuvoston, Puistola-Seuran hallituksen ja HOK-edustajiston jäsen.  Sairaanhoitaja.
1. Valtuuston kokouksissa odotan asiallista käyttäytymistä. Asiaton huutelu ja naureskelu toisten puheen vuorojen aikana ärsyttää. Tähän toivoisin valtuuston puheenjohtajalta napakampaa otetta. Aloitteiden käsittelyyn toivoisin nopeutusta.
2. Jos en ymmärrä kokouslistalla esitettävää asiaa, kysyn neuvoa ryhmäni jäseniltä tai joltain toiselta valtuutetulta, jonka tiedän olevan asiantuntija asiassa tai virkamieheltä, jonka työalaan kyseinen asia kuuluu.
3. Perään avointa, oikea-aikaista viestintää, tiedottamista ja yhteistyötä virkamiesten, politiikkojen ja asukkaiden kesken. Yhtaikainen vaikuttaminen mahdollisuuksien mukaan kaikkiin tahoihin on tehokkainta. Hyvää kesää kaikille Koillis-Helsingin Lähitiedon lukijoille!
Pirjo Pihlajamaa

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

LUKIJA KYSYY
1. Posti siirsi Puistolan postipisteen Vantaalle. Mitä voit valtuutettuna tehdä vai voitko mitään, että me Tapulikaupungin ja Puistolan asukkaat saamme postipalvelumme nopeasti takaisin Helsinkiin?
2. Naapurustossa asuu pienituloinen, sairas nainen, jonka hoitotarvikkeet tulevat säännöllisesti postiin. Hänelle jo reilun 0,5 km:n kävely K-kaupalle on uuvuttavaa. Kaupunki ei tue lääkehaussa. Mitä neuvoksi, kun jo nyt raskas matka pitenee? Mitä jos hän tuupertuu matkalla Tikkurilan postiin?

Mari Rantanen, 41, Tapaninkylä. Ps. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, sosiaali-ja terveyslautakunta, maakuntavaltuutettu. Ensihoitaja ja omaishoitaja.
1. Valtuutettu ei voi käskeä valtion alla toimivaa yritystä, mutta me koillisen valtuutetut voisimme tehdä kannanoton Postille. Ylipäänsä olen hämmästellyt Postin toimintaa postilaatikoiden siirtelyssä ja muuten. Kuuluuko sen tehtäviin jakelu vai nurmikon leikkuu ja huonekalujen kokoaminen. Posti voisi keskittyä hoitamaan sille kuuluvia tehtäviä kunnolla eikä sählätä kotihoidossa ja muussa. Tämä viestiksi myös liikenneministeri Anne Bernerille.
2. On syytä pyytää selvitystä sosiaali- ja terveysvirastosta. Jos meillä on yksin asuvia ihmisiä, jotka eivät kykene noutamaan hoitotarvikkeitaan, on kehitettävä ratkaisu. Se ei tarkoita, että kaikille tulee kotiinkuljetus, mutta on varmasti tilanteita, joissa näin olisi syytä toimia. Kaupunki on kaupunkilaisiaan varten, ei toisinpäin.

Abdirahim ”Husu” Hussein Mohamed, 39, Viikki. SDP. Kaupunginvaltuutettu. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Yhteisöpedagogi ja toimittaja.
1.Tämä Postin touhu on käsittämätöntä ja se pitää muuttaa. Ei ole mitenkään perusteltua, että helsinkiläinen joutuu asioimaan toisessa kunnassa. Lähikauppojen mahdollistamaa noutopisteverkostoakaan ei ole saatu toimimaan. Posti tuntuu olevan ihan pihalla.
2. Kuulostaa korviini käsittämättömältä. Ei hyvinvointivaltion ihminen voi jäädä näin jalkoihin. On saatava ratkaisu niin, että sote-puoli järjestää jakelun esim. kotisairaanhoidon kautta tai tukemalla vaikka sitten taksisetelein tai harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Yksittäiseen tapaukseen on kuitenkin vaikea ottaa kantaa. Millainen hoitotuote postista noudetaan? Onko hän eläkkeellä? Kuuluuko vanhuspalvelulain piiriin? Onko tehty sen oikeuttama palvelutarpeen kartoitus?

Kauko Koskinen, 78, Tapaninvainio. Kok. Kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja, teatterisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtaja, LKV.
1. Posti on valtion liikelaitos. Kaupunginvaltuutetun vaikutusmahdollisuus Postiin nähden on vähäinen. Postin hallituksessakaan ei ole henkilöitä, joita tunnen. Olen yhteydessä kokoomuksen helsinkiläisiin kansanedustajiin ja pyydän heitä toimimaan asiassa mahdollisuuksiensa mukaan.
2. Joku Lions-klubi voisi ottaa tästä aktiviteetin ja hoitaa sairaan henkilön hoitotarvikkeiden hakumatkat, jollei kaupunki ota niitä hoitaakseen. Uskon, että asia on hoidettavissa kaupungin toimesta. Itse voin tarvittaessa hoitaa lääkkeiden hakumatkat esimerkiksi kerran kuukaudessa.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

valtuutetut

LUKIJA KYSYY: Mielestäni Ylä-Malmi on epäsiisti, pelottava paikka samoin Malmin juna-asema. Myös Tapanilan ja Pukinmäen juna-asemat ovat aikansa eläneitä. Malmin Nova on kunnostettu ja siistitty, mutta Ylä-Malmille ei ole tehty mitään. Nuorisotalo tai liikkuva nuorisotyö olisi suuri apu tähän vaikeaan tilanteeseen, ennen kuin se pahenee entisestään.


1. Miten ratkaisumalleja sinulla on Malmin keskustan ankeaan tilanteeseen?


2. Mitä parannuskeinoja aiot esittää ja viedä eteenpäin kaupunginvaltuustossa?

Alviina Alametsä, 25, Puistola. Vihr. Kaupunginvaltuutettu, Helsingin tasa-arvotoimikunnan pj, kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen ja HSL:n hallituksen jäsen. Pekka Haaviston eduskunta-avustaja.
– Kiitos lukijan tärkeästä kysymyksestä! Jotta alueista saataisiin entistä viihtyisämpiä, täytyy kuunnella asukkaita.
– Olen tehnyt Puistolan koululaisten ehdotuksen pohjalta aloitteen Puistolan asemanseudun kehittämisestä. Samaa työtä tarvitaan muuallakin radan varrella, ja ehdotan kaupunkiympäristön toimialalle kuulemistyöpajoja asemien uudistamisesta alueella, josko asiaa saataisiin näin eteenpäin. Luodaan keskustelutila monille toimijoille liikennepuolelta kaupunkisuunnitteluun. Ehdottoman tärkeää on ottaa nuoret ja sosiaalialan ammattilaiset mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Jotta kaupunkimme toimisi, täällä on oltava kaikille turvalliset tilat olla ja elää.
Veronika Honkasalo, 42, Tapulikaupunki. Vas. Kaupunginvaltuutettu, Vas.liiton vpj. Nuorisotutkija.
– Epäsiisteys ja investointien puute koskee Helsingin lähiöitä yleisesti ja näkyy karulla tavalla myös Malmin ja Puistolan asemilla. Paljon resursseja ei syö se, että tehdään lähiöistä viihtyisiä, tarvitaan tahtoa. Kaupunginhallitus päättää pian Lähiörahaston avustuksista. Siinä on yksi nopea hoitokeino. Lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelmaa.
– Olen vienyt eteenpäin asiaa tukemalla kaikkia aloitteita jotka tukevat koillisen lähiöitä. Viimeksi Alametsän ja Kopran aloitteet. Olen mukana koillisen valtuutettujen tiiviissä yhteistyössä. Olen rohkaissut pormestaria pitämään täällä pian asukastilaisuuden. Lisäksi pitää huolehtia, että budjettineuvotteluissa saamme kaikki puolueet resurssoimaan lähiöihin.
Terhi Peltokorpi, 42, Suutarila. Kesk. Kaupunginvaltuutettu, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri.
– Kuten lukija kirjoittaa, useimmat koillisen asemanseudut kaipaisivat kohennusta. Alueiden ylläpitoa, kuten siivousta ja rikkoutuneiden paikkojen korjausta pitää lisätä nykyisestä, jotta paikat eivät pääse repsahtamaan pahemmin. Kaupunkiympäristön toimialan pitäisi kiireellisesti päättää myös Malmitalon edustan kunnostuksesta.
- Ehdotan muille koillisen valtuutetuille, että käymme porukalla alueen tilannetta läpi ja olemme yhdessä yhteydessä kaupungin virkamiehiin ja omien valtuustoryhmiemme muihin valtuutettuihin. Laajemmalla rintamalla saamme toivottavasti enemmän aikaan kuin yksin toimimalla. Selvitän kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa, miten etsivän nuorisotyön resursseja saataisiin kohdennettua paremmin Malmin asemaseudulle.

Alueen poliitikot vastaavat myös lukijoiden kysymyksiin. Voit laittaa niitä sähköpostitse pirjo.pihlajamaa@lahitieto.fi tai tekstiviestillä 045 3489 373.

Heimo ”Hemppa” Laaksonen, 65, tunnetaan Koillis-Helsingissä paikallislehtien uranuurtajana. Kun eläkeikä oli ovella, hän innostui politiikasta.

Eduskuntaan pyrkiminen ei innostanut, mutta kolmas varasija kaupunginvaltuustoon syksyllä 2012 ja liikuntalautakunnan varapuheenjohtajuus toivat mahdollisuuden tehdä mieluista paikallispolitiikkaa.
Näillä näkymin Hemppa on valmis vielä toiselle kaudelle kevään 2017 kunnallisvaaleissa. Hän oli sitoutumaton päätoimittaja työurallaan, mutta valitsi puolueeksi Kokoomuksen, joka on Helsingin suurin lähes 30 prosentin kannatuksella.
Hemppa myöntää, että ensimmäinen vuosi meni opetellessa politiikan kuvioissa. Alkuun ei aina tullut kutsua kokouksiin, kunnes nousu toiseksi varaedustajaksi ja syksyllä tuleva ykkösvarasija Jan Vapaavuoren lähtiessä Investointipankkiin Luxemburgiin, takaavat vakituisen pääsyn valtuuston istuntoihin.

-Olen saanut paljon erilaisia kontakteja. Koillisen koulujen yhdistymisasiassa ilmoittaminen ryhmäkokouksessa paikallisesta eriävästä kannasta salli minulle ja Kauko Koskiselle poikkeavan äänestyskäyttäytymisen, Laaksonen kertoo.
-Kuitenkin vielä läheisempänä koen työskentelyn liikuntalautakunnassa. Se on paras mahdollinen paikalliseen vaikuttamiseen. Stadion Säätiön edustajiston jäsenyys on toinen sopiva rooli.
-Sain liikuntalautakunnassa aikaan sen, että Tapanilan Urheilukeskus sai avustusanomuskäsittelyn uusinnassa oikeudenmukaisen osuuden ja uhanneen ison loven peitettyä. Tämä oli iso juttu Tapanilan Erälle ja Puistolan Urheilijoille. Samoin pystyin vaikuttamaan siihen, että Sonera Stadionilta vapautunut tekonurmi siirrettiin Tapulin hiekan uudeksi alustaksi.

Jatkossa Hemppa haaveilee entistä suurempaa yhteistyötä paikallisten kunnallispoliitikkojen välille yhteisten asioiden viemiseksi eteenpäin. Liikunnan saralla hänellä on tiedossa monta keskeneräistä hanketta.
-Koillinen on edelleen aliedustettu valtuustossa, mutta toisaalta puolet puolueista on valinnut ryhmänjohtajansa täkäläisistä edustajista.

Malmin lentokentän säilyttäminen on täkäläisille Kokoomus-edustajille sydämen asia. Hemppa uskoo lentotoiminnan pelastumiselle olevan elintärkeää, että maan hallitus lähtisi viemään asiaa eteenpäin.
Guggenheimia hän kannattaa turistien houkuttimeksi, mutta edellyttäen, että raha löytyy pääasiassa muilta kuin veronmaksajilta. Samoin HIFK-hallin toteuttaminen kiinnostaa, jos hanke toteutuu yksityisellä rahalla.

Hemppa on tämän lehden pidetty urheilutoimittaja. Toimittajan ura alkoi 17-vuotiaana Malmin Seudussa, jossa hän rohkeasti lähestyi myös paikallisia yritysjohtajia ilmoitushankkijana ja mainosten tekijänä.
Kaupallinen suuntautuminen vei hänet öljyalalle 10 vuodeksi, mutta 16.9.1981 käynnistyi Hempan toteuttamana monesti palkittu paikallislehti MaTaPuPu ja vuonna 2003 Lähisanomat. Vartti-lehdessä Hemppa oli mukana vuoden 2012 puoliväliin.

Timo Huotinen

Osku Pajamäki (sd) pyrki viidesti eduskuntaan, mutta totesi viimeisen kerran olleen jo liikaa. Nyt hän ei ollut mukana, koska koki, ettei löydy motivaatiota. Omistautuminen oman yrityksen vetämiseen vie paljon aikaa.

– Koen, että minulla on enemmän annettavaa Helsingin kuntapoliitikkona ja olen tyytyväinen, kun puolue on antanut minulle aseman johtaa omaa ryhmäämme ja toimia kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana.
Tässä asemassa ja puistolalaisena poliitikkona hän haluaa oppositiosta kysyä liikenneministeri Anne Berneriltä ja pääministeri Juha Sipilältä, aikooko uusi hallitus aloittaa Helsingin kaupunginhallituksen kanssa neuvottelut Malmin kentän käytöstä, vai ovatko puheet lentotoiminnan tärkeydestä olleet sittenkin vain populismia, joka ei perustu todelliseen haluun säilyttää kentän nykyisiä toimintoja.

Pajamäki kuuluu vasemmistopuolueiden paikalliseen enemmistöön, joka haluaa rakentaa 20-25 000 ihmiselle asunnot kenttäalueelle. Toisaalta hän korostaa olevansa aktiivinen liikkuja, joka puolustaa virkistyskaavan ja kuntoilumahdollisuuden säilyttämistä ympäröivällä alueella. Laskuvarjohyppykurssikin tuli suoritettua Malmilla.

Hänen mielestään olisi tärkeätä, että alueen asukkaille selvitettäisiin, miksi Malmin kesken jääneen kehityksen kannalta olisi välttämätöntä saada uudisrakentamisella Malmista elinvoimainen palvelukeskus.

Osku toivoo, että kuntapolitiikassa hänellä on demariryhmää johtaessaan käytettävissään kaikki parhaat nimet työskentelemässä valtuustossa ja lautakunnissa. Päivi Lipposen lähtö oli pettymys. Takaisku oli myös toisen apulaiskaupunginjohtajan paikan menetys, valtuuston enemmistö katsoi paikan kuuluvan toiseksi suurimmalle ryhmälle vihreille.
-Uskon, että yhteistyö Anni Sinnemäen kanssa sujuu hyvin.

Sen sijaan hän ei löydä huolellisella tutustumisellakaan Sipilän hallituksen ohjelmasta hyviä asioita Helsingin kannalta.
Pajamäen mukaan väylähankkeet puuttuvat kokonaan, vaikka on selvää, että uudisrakentaminen tulee tehdä ratojen ja väylien varrelle.

Helsingissä on Pajamäen mielestä paljon parempi tilanne kuin koko maassa, sillä 10 000 asukkaan vuotuinen muuttovoitto tekee ikärakenteesta varsin terveen.
–Tämä merkitsee 40 000 uutta ihmistä valtuustokauden aikana ja uudisrakentamisen rinnalla tarvetta rakentaa ajoissa päiväkodit, koulut ja kauppakeskukset. Yleiskaavakeskustelussa on isojen puolueiden välillä suuria eroja uusista osa-aluekaavoista ja täydennysrakentamisesta.

Valtuustossa Pajamäki kokee hyväksi, ettei kaksi suurta puoluetta yhdessäkään pysty saamaan enemmistöä, vaan siihen on saatava ainakin yksi pienpuolue tueksi.
Hän mainitsee oman alueen pitkäaikaisista tutuista valtuutetuista esimerkiksi  Keskustan Terhi Peltokorven, jonka kanssa on ollut hyvää yhteistyötä, kun on rakennettu kokoomuksen tai vihreiden kanssa enemmistöjä.

Koulukiistoissa yhdistämistarpeesta esimerkiksi Tapanilassa hän katsoo, ettei jonkin 100 000 euron säästön takia kannata ottaa riskiä ja yhdistää, vaan pitää vanhemmat taistelujen sijasta tyytyväisinä, sillä tyhjäksi jäävän koulun vuokraus ei suju kädenkäänteessä.
Pajamäen mielestä on tärkeätä, että budjettilinjauksissa päästään kompromisseihin ennen kuin tehdään lopullisia päätöksiä. Toinen oleellinen asia Helsingissä on johtamisjärjestelmän uusiminen. Osku itse on kallistumassa pormestarimalliin.

 Timo Huotinen

Meeri Kuikka on neljän lapsen äiti Tapanilasta. Hän pääsi syksyllä 2012 varavaltuutetuksi ja sen myötä opetuslautakunnan varajäseneksi, mutta kaksosten syntyminen 2 vuotta sitten hidasti poliittista uraa.

Avomiehen jäätyä koti-isäksi, on Meeri tuntenut voivansa omassa työssään vaikuttaa enemmän kuin politiikassa. Parasta oli nauttia eduskuntavaaleissa Vihreiden menestyksestä. Meeri jakoi oman alueen postiluukkuihin Outi Alanko-Kahiluodon ja Emma Karin esitteitä ja hänestä tuntui aivan mahtavalta, kun molemmat menivät läpi.

Vihreät voittivat vaalit omaan edelliskerran menestykseensä verrattuna, ja siksi Meerin mielestä hallitukseenkin on ihan hyvä pyrkiä, mutta ei millä tahansa ehdoilla.
Meeri työskentelee edelleen soten vapaaehtoistyön koordinaattorina, mutta vuoden alusta hänen yksikkönsä vaihtui ja hän on nykyään lastensuojelun alaisuudessa. Työnkuva on edelleen laaja.
Meeri toivoo pian jonkinlaista sote-ratkaisua, että tulevaan voisi varautua.

-Ei yhtään tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan omaankin työhön kun vapaaehtoistyön organisointi ei ole lakisääteistä.
Toisaalta sen arvo on noussut vuosien aikana, joten Meeri uskoo sille löytyvän paikan omana toimintana, tai sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla.
Valtuuston kokoukseen hän toivoo kutsua vielä kevään aikana.

-On tuntunut siltä, että itselle tärkeät aiheet ovat jääneet säästöjen jalkoihin. Tuntuu, että on vain huonoja ”päätöksiä”, kun kaikesta pitää säästää.
-Toisaalta näen asiat monelta kantilta, eikä mikään todella ole mustavalkoista, vaan aina asioilla on puolensa, Meeri toteaa.
Esimerkiksi opetusasioita hän katsoo vanhemman, opetuslautakunnan, alueen asukkaan ja kunnan työntekijän silmin. Näiden näkökulmien yhdistäminen ei ole kovin ristiriidatonta.

Meeri miettii, miten ovat omat resurssit jatkossa, kun eniten tarvitaan kuitenkin äitinä.
–En tiedä siis vielä omasta jatkostani politiikassa, edes Koillis-Helsingin Vihreiden hallituksessa tai missään muuallakaan. Jatko-opiskelutkin himottavat, mutta aika vain ei riitä kaikkeen, sanoo alakoululaisen, tulevan eskarilaisen ja ensi vuonna päiväkotipaikkaa odottavien äiti.

Koillis-Helsingistä ei ollut yhtään puolueen kansanedustajaehdokasta. Kesken vaalitaiston Koillisen ainoa vihreä valtuutettu Zahra Abdulla ja toinen kokenut puolueen valtuutettu Sirkku Ingervo perustivat oman kahden hengen punavihreän ryhmän. Silti Vihreät säilyi toiseksi suurimpana puolueena Helsingissä sekä valtuustossa että tuoreissa eduskuntatuloksissa.
-Tämä siirtyminen oli mielestäni heidän henkilökohtainen asiansa. Harmi, että vihreitä on nyt vähemmän, mutta tämä kuvastaa hyvin politiikkaa, jossa päätöksien syntymiseksi on kaikkien tehtävä kompromisseja. Kenenkään ehdoton linja ei toimi, ja tämän takia puolueet näyttäytyvät välillä kovin samanlaisilta.

Meeri sanoo toivovansa jatkossa yhteistä vastuuta kaikilta puolueilta vaikeiden päätösten tekemiseen ja asioiden katsomista pitkällä tähtäimellä eikä vain nykyhetkeä ajatellen.

 Timo Huotinen 

Koillisen kulmamme jäivät suureksi pettymykseksi taas ilman paikkoja eduskuntavaaleissa.

Keskustan Terhi Peltokorpi ehti edustaa runsaat puoli vuotta Koillis-Helsinkiä noustuaan Mari Kiviniemen tilalle, mutta äänisaalis 1842 ei riittänyt huhtivaaleissa. Pääministeriehdokkaaksi noussut Juha Sipilä johdatti Keskustan 49 edustajapaikkaan, mutta Helsingissä määrä jäi melkoisena takaiskuna vain yhteen. Tämä valittu oli Brysselistä palaava Olli Rehn.

Lähinnä kansaedustajan tuolia oli 5371 äänellä Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo. Jos puolue olisi saanut lähes varmana pidetyt kolme paikkaa, olisi kolmas kuulunut Veronikalle. Paavo Arhinmäki sai 10 000 ääntä vähemmän kuin viimeksi Helsingin äänikuninkaana, ja näin Honkasalo joutui tyytymään ensimmäiseen varasijaan.

Koko maan vaalituloksissa Perussuomalaiset sijoittuivat toiseksi 38 edustajalla, sillä Kokoomuksen 0,6 prosenttia suurempi (18,2) ääniluku riitti vain 37 paikkaan. Helsingissä Kokoomus oli totutusti suurin kuudella edustajalla, ja seitsemäskin oli hilkulla. Alueemme Fatbardhe Hetemaj oli Helsingissä puolueen kolmas varaedustaja 3553 äänellä.

Perussuomalaisiin siirtynyt Mari Rantanen oli lähempänä läpimenoa, sillä kolmen edustajan kannoilla hän on puolueessa ensimmäisenä varalla 3116 äänellä.

Vihreät säilyi kunnallisvaalien tapaan Helsingin kakkosena nousemalla viiteen paikkaan, mutta heillä ei ollut Koillisessa asuvia ehdokkaita. Turkkilaissyntyinen Ozan Yanar oli yllättäjä Vuosaaresta. Demarit jäi neljällä paikalla stadin kolmanneksi ja koko maan nelossijalle 34 edustajalla. Nasima Razmyar otti sen naisten maahanmuuttajapaikan, jota me toivoimme Fadelle.

Paikalliset demarinaisemme Sinikka Vepsä 1445 äänellä ja Mirka Vainikka 1404 äänellä jäivät varasijoille, joilta tuskin noustaan riittävästi vaalikauden aikana.

Ruotsalaisten ainoan paikan Helsingissä sai eduskuntaan palaava Eva Biaudet. Rkp:n Björn Månsson Tapanilasta sai tyytyä 1045 ääneen. Hiukan paremmin pärjäsi Keskustan toinen täkäläinen Markku Vuorinen 1061 äänellä.

Vaikka Keskusta oli ylivoimainen, se jäi selvästi alle suurimpien paikkaodotusten. Itse asiassa suurvoitto ei lopulta kuitannut edes viimekertaista tappiota, sillä vuoden 2007 ykköspaikka tuli vielä 51 edustajalla. Kokoomus ja Demarit ovat kuitenkin pudonneet paikoissa jo kolmissa peräkkäisvaaleissa.

Timo Huotinen

 

Koillis-Helsingin ehdokkaiden äänimäärät

Veronika Honkasalo, Vas., 5371

Fatpardhe Hetemaj, Kok., 3553

Mari Rantanen, PS, 3116

Terhi Peltokorpi, Kesk., 1842

Sinikka Vepsä, SDP, 1445

Mirka Vainikka, SDP, 1404

Markku Vuorinen, Kesk. ,1061

Björn Månsson, RKP, 1045

Maria Landén, PS, 808

Jarmo Keto, PS, 436

Tuulikki Tepora, KD, 344

Riku Ahola, Vas., 333

Sophia Leppä, Vas., 198

Markku Penttiä, Muutos 2011, 84

Tiina Sandberg, SKP, 74

Jorma Luotonen, IPU, 58

Emmi Tuomi, SKP, 26