Etusivu Uutiset Uutiset Siltamäki

Rakennustyömaana olevan Siltalanpuiston eteläosassa alkaa yksi alueen näyttävimmiksi kohoavista työmaista, kunhan vireillä oleva rakennuslupa on allekirjoitettu.

Kyseessä on Pläsinpellonkuja 2:een suunniteltu kuusikerroksinen asuintalo ja sen piharakennus ja autosuoja. Rakennuslautakunta on käsitellyt lupa-asiaa eilen.

Lupaa on hakenut kohteen rakennuttava As Oy Helsingin Siltakuusi, joka on Avain Asumisoikeus Oy:n perustama yhtiö. Vajaan puolen hehtaarin kokoisen tontin arkkitehtuurista vastaa Arkkitehtipalvelu Helsinki.

Siltakuuden kerrostaloon on tulossa 61 asumisoikeusasuntoa, joiden keskikoko on 55,5 neliömetriä. Tontilla on rakennusoikeutta kaikkiaan 4 000 neliömetriä.

Siltakuusi on valmis antamaan 84 694 euron vakuudet, jos se saa luvan aloittaa rakennustyöt ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta. Yhtiö haluaa aikatauluttaa rakentaminen samaa kokonaisuutta olevan viereisen kiinteistön kanssa, jolla on jo viime vuoden lopulla saatu rakennuslupa.

Asemakaavassa rakennus on osin viisikerroksinen, mutta nyt halutaan poikkeusluvan turvin tehdä viidennen päälle kuudes kerros, johon on sijoitettu asuntoja ja konehuoneita.

Perusteluna poikkeamiselle on rakennuksen arkkitehtoninen ilme ja voimakkaan muotoisen katon alle jäävän tilan hyödyntäminen.

Talon harjakatosta on tulossa vaaleanharmaa. Ulkoseinät on koristevärejä lukuun ottamatta rapattu pääosin valkoisella.

Parvekkeiden puupaneelitaustat maalataan keltaiseksi ja ruukunpunaiseksi, ranskalaisten parvekkeiden taustaseinät ovat ruskeaa julkisivulevyä.

Talon toisesta rapusta kuljetaan irtaimistovarastoon, joka toimii hädän hetkellä 106 ihmisen väestösuojana.

Asuinrakennus, autokatos ja piharakennus ylittävät sallitun rakennusalueen rajan paikoin noin 1,8 metristä 4,5 metriin.

Asemakaavoittaja on puoltanut poikkeamisia. Naapureillakaan ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta.

Pysäköinti on Tapaninkyläntien puolella. Yhteensä 40 autopaikasta 19 on avo- ja 21 katospaikkoja. Autokatoksessa on viherkatto ja Tapaninkyläntien puolen seinässä köynnöksiä.

Polkupyörille tulee 70 paikkaa piharakennukseen, 40 pyöräkatokseen ja 14 taivasalle.

Taloyhtiön autopaikkojen määrää on laskettu kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2015 tekemän ohjeen mukaisesti. Sen perusteella autopaikkoja tarvitaan 40, koska lähimmälle runkolinjan pysäkille on alle 600 metriä. Asemakaavan mukaan paikkoja pitäisi olla 44.

Uudessa yleiskaavassa nykyinen runkolinja tosin on merkitty raiteille, eikä se enää kulkisi Siltamäen ohitse, vaan se on linjattu kääntymään Malmin sairaalan luota länteen.

Pirjo Pihlajamaa

Malmin seurakunnan toiminta-alueella sijaitsee neljä seurakuntakotia, Pihlajistossa, Pukinmäessä, Siltamäessä ja Tapulikaupungissa, sekä Malmin seurakuntatalo nuorten käytössä. Näistä kaikista viidestä tilasta on tarkoitus luopua tämän vuoden aikana.

Kaikki Helsingin seurakunnat ovat toimintakulttuurin muutoksessa, joka merkitsee myös säästötoimenpiteiden aikaansaamista. Yhteinen kirkkovaltuusto on ohjeistanut seurakuntia löytämään säästöt toiminta- ja kiinteistökuluista.

Malmilla säästöihin päästään pääosin seurakuntakotien tiloista luopumalla. Seurakuntaneuvosto teki asiasta päätöksen tammikuussa.

-Ratkaisu tiloista luopumiseksi ei ollut helppo, mutta asiaa on valmisteltu ja harkittu huolella. Toiminta kaikissa seurakunnan tiloissa jatkuu normaalisti tämän kevätkauden, kertoo kirkkoherra Heikki Arikka.

Tiloista luovutaan vuoden loppuun mennessä, Siltamäen seurakuntakodista myöhemmin. Valtaosa tiloista on seurakuntayhtymän omistuksessa, Pukinmäen seurakuntakoti on toiminut vuokratiloissa.

-Tarvittaessa joustamme kyllä tiloista luopumisen ajankohdasta. Nyt ryhdymme käymään läpi kaikkien tilojen toiminnat ja mietimme, mitkä kaikki niistä ovat jatkossakin alueella tarpeellisia. Tämän selvityksen jälkeen tutkimme, mihin jäljelle jääviin tiloihin toimintaa voidaan siirtää. Tarvittaessa etsitään myös korvaavia tiloja, eli olemme valmiita vuokraamaan tilaa niissä kaupunginosissa, joissa se tuntuu välttämättömältä, selventää kirkkoherra Arikka.

Sellaisille seurakuntakodeilla kokoontuneille ryhmille, jotka eivät ole seurakunnan omaa toimintaa, ei uusia toimintatiloja etsitä.

Arikka haluaa muistuttaa, että seurakunnan on tarkoitus toimia jatkossakin alueen ihmisten hyväksi. Tilojen lopettaminen ei tarkoita sitä, ettei jollain alueella enää toimittaisi tai pidettäisi toimintaa mahdollisimman monipuolisena ja eri ikäryhmille kohdistuvana.

-Muutos on samalla mahdollisuus aivan uudenlaiseen tekemiseen. Samalla karsitaan toiminnan päällekkäisyyksiä.

Säästötoimenpiteiden toteuttamiseen liittyy myös organisaatiouudistus, jonka jälkeen nykyisenlaista piirijakoa ei enää ole vaan tilalle tulee uusi hallintomalli. Organisaatiouudistus pyritään saamaan valmiiksi syyskaudelle.

-Työntekijöihin seurakuntakodeista luopuminen ei työllisyysmielessä vaikuta, mutta organisaatiomuutos tulee kyllä vaikuttamaan työnkuviin.

Seurakuntakodeista luopumisen jälkeen Pukinmäessä jää seurakunnan käyttöön Porttikahvilan, Pajan ja kutomakerhon tilat.

-Porttikahvilaa sisustetaan uusiksi, jotta siellä voi kokoontua useampia eri ryhmiä. Kirpputori lopetetaan ja sen käytössä olleesta huoneesta tulee kerhohuone lapsille. Sitäkin tutkimme, saisiko puutyöpajaan ja kutomakerhon tilaan siirrettyä muutakin toimintaa, kirkkoherra pohdiskelee.

Malmin seurakuntatalosta luopumisen jälkeen  nuorten yhteisen toiminnan pääpaikaksi tulee Tapanilan kirkko. Nuorten toimintaa tulee olemaan eri puolilla seurakuntaa.

-Lähes jokaisesta kaupunginosasta on lähimmälle kirkolle noin kolmen kilometrin matka. Meillä on siis varsin tiheä kirkkoverkko verrattuna  muuhun maahan, Heikki Arikka huomauttaa.

Hän pahoittelee sitä, että seurakuntaneuvostolla ei ollut enää mahdollisuutta käydä keskustelua siitä säästetäänkö ja millä tavoin, vaan noin miljoonan euron säästömääräykseen pääsemiseksi tiloista luopuminen oli ainoa vaihtoehto.

Teija Loponen

-Otan palkinnon vastaan nöyrin mielin. Koen tämän olevan tunnustus 8-jäseniselle moniammatilliselle seurakuntakodin työtiimilleni, josta jokainen työskentelee eri-ikäisten kanssa. Tunnustus antaa voimaa jatkaa yhteistyötä alueella.

Näin sanoi vuoden 2016 SiSukas, pastori Martta Paijola, Siltamäen seurakuntapiirin kappalainen. Siltamäessä kuutisen vuotta työskennellyt Paijola kiittää myös alueen toimijoiden monipuolista yhteistyötä alueen asukkaiden parhaaksi.

Martta Paijola on toiminut Malmin alueella 35 vuotta, joista viimeiset kuusi Siltamäen piirissä. Hän korostaa työpaikkansa avoimuutta: kynnys on matala ja tätä seurakuntakodin naistiimiä on helppo lähestyä.

Siltamäki-Suutarilan alue on hänen mielestään kodikas ja elinvoimainen, kylämäinen kerrostalo-omakotialue, jossa tehdään paljon yhteistyötä alueen toimijoiden kesken.

Seurakunnan tärkeitä kumppaneita on vuosikymmenien ajan ollut Siltamäen Martat ja uudempana seurakuntakodissa kokoontuva ikäihmisten Korttelitupa, jonka ovet ovat avoinna kaikille. Vapaaehtoisten hoitama Korttelitupa syntyi Siltamäki-Suutarila-Seuran toimesta ja ensi vuonna tulee 10 vuotta sen aloittamisesta.

Alueella on paljon kouluja, päiväkoteja ja laitoksia, joissa seurakunnan työntekijät vierailevat säännöllisesti.

Martta Paijola syntyi Pohjanmaalla Sievissä, herännäisyyden alueella. Siellä hän tottui kotiseuroihin, mutta eli ja koki myös seudun vahvan arvostuksen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan, josta sai kipinän myös omalle uralleen.

Siltamäen piiirissä on kirkon jäseniä noin 11-tuhatta ja monien ikäihmisten lisäksi alueella on runsaasti lapsiperheitä ja hänellekin riittää kastettavia, mikä on toimituksista iloisimpia asioita.

Martta Paijolan mies Torsti, on myös pappi ja kotona puhutaankin asioista ”maan ja taivaan välillä”.  On hyvä, kun puoliso ymmärtää työajat ja työn sisällön.

Vapaa-aikana mennään mökille, nautitaan luonnosta ja rentoudutaan. Paijola on myös dekkareiden ystävä. Yhtenä suosikkina tällä hetkellä Stephen Booth.

Helena Päätalo

Pallomäentien suojelukohteen ostaneet KOA-Asunnot Oy ja Sörkka Invest Oy ovat tekemässä perustamiensa asuntoyhtiöiden nimissä uutta maanvuokrasopimusta. Yhtiöt ovat neuvotelleet Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kanssa, että Pallomäentien iso tontti jaetaan kahtia, jotta tehdyt suunnitelmat on helpompi toteuttaa.

Yhtiöillä on menossa hanke, jossa viimeksi alkoholistien asuntolana toiminut suojeltu rakennus muutetaan asunnoiksi, ja viereen rakennetaan uusia asuntoja. Uudessa maanvuokrasopimuksessa isosta tontista tehdään 1 600 ja 1 420 neliömetrin kokoiset tontit.

Yhtiöiden mukaan hankkeet ovat niin erilaisia, että tontit jakamalla on niiden hallinnointi paremmin järjestettävissä ja kummankin rakennuksen kustannukset voi kohdistaa rakennusten osakkeenomistajille.

Pallomäentie 2:n tontilla seisoo 675 kerrosneliömetrin suuruinen kolmikerroksinen kivitalo, joka on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana värejä myöten. Viimeksi se on ollut Siltamäen palvelutalossa olevien päihdetaustaisten asuntolana. Kaupunki on myynyt rakennuksen 415 000 eurolla.

Toisella tontilla ei ole vielä asuinrakennuksia, mutta asemakaavan mukaan rakentaa saa 450 kerrosneliömetriä. Suojelukohteen tontilla rakennusoikeutta on jäljellä reilu 70 neliötä.

Pirjo Pihlajamaa

Siltamäki-Suutarila-Seura on järjestämässä alueen Kyläjuhlien yhteydessä 29.10. Yyrittäjämessut kaikille Siltamäki-Suutarila-Töyrynummi alueen yrityksille.

-Olemme liikkeellä melko myöhään, koska kuvittelimme, että alueellisten yritysten yhteystiedot ovat helposti saatavissa. Näin ei kuitenkaan ollut. Tukeudumme jälleen kerran Koillis-Helsingin Lähitiedon ystävälliseen apuun. Toivottavasti mittava joukko alueemme yrityksiä näkee tilaisuuden rakentaa yhteistyötä alueemme asukkaiden kanssa.
Yritysmessujen paikka on Suutarilan Palvelukeskus, Seulastentie 11. Olemme varanneet messujen käyttöön sekä aulatilat että suuren osan juhlasalia, kertoo Siltamäki-Suutarila-seuran puheenjohtaja Pertti Svensson.
Suutarilan kirjasto ja Si-Su-Seura toteuttavat yhteisvoimin erittäin mielenkiintoisen lapsille ja lapsiperheille kohdistetun tapahtuman, joten messuyleisöä pitäisi riittää koko päivän ajaksi.

-Haasteemme on saada mittava joukko alueemme yrityksiä mukaan messutapahtumaan. Lähitieto-lehti jaetaan ensisijaisesti kotitalouksiin, joten tarvitsemme jokaisen kyläläisen apua kertomaan tutuille ja tuntemattomillekin yrityksille tulevasta messutapahtumasta, muistuttaa Svensson.
Hän toivoo, että yritykset pikaisesti ja viimeistään 10.10. mennessä vahvistavat osallistumisensa ja ilmoittavat yhteystietonsa Si-Su-Seuran sähköpostiosoitteeseen sisuseura@gmail.com. Samaan osoitteeseen voi osoittaa myös mahdollisia messuja koskevia kysymyksiä.
Svensson kertoo, että Palvelukeskuksessa on tarjolla pöytiä ja tuoleja riittävästi. Tilaisuuteen osallistuminen on yrityksille maksutonta.

-Toivomme myös, että saamme mukaan joukon pop-up-yrityksiä vaikkapa huolehtimaan tapahtuman monipuolisesta ruoka- ja juomatarjonnasta.
Nyt kaikki joukolla mukaan toteuttamaan alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä kasvattavaan tapahtumaan, jossa alueen asukkaat ja yrittäjät voivat löytää toisensa. Myös alueemme isot yritykset ovat tervetulleita imagomielessä, houkuttelee Pertti Svensson.

Teija Loponen

päiväkoti siltamäki

Siltamäen ostoskeskuksessa toimivaa päiväkoti Siltamäkeä on vuosien saatossa korjattu moneen kertaan varsinaista peruskorjausta siirtäen. Nyt peruskorjausta ei aiota edes tehdä.

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on sitä mieltä, ettei vuonna 1972 tehtyjä tiloja kannata ruveta peruskorjaamaan.

Varhaiskasvatuslautakunta päätti hyväksyä viime kokouksessaan kiinteistöviraston tekemän tarveselvityksen, jossa päiväkoti Siltamäestä luovutaan, ja Suutarilan yläasteen entisen lukion tiloihin rakennetaan korvaava päiväkoti Vaskiniitty.

Päiväkoti Siltamäessä on 108 tilapaikkaa. Päiväkoti Vaskiniittyyn paikkoja tulee 115.

Lukiosiiven ensimmäiseen kerrokseen on tehty päiväkodin väistötilat jo aiemmin. Nuo tilat on tarkoitus parantaa ja muokata alle 3-vuotiaille sopiviksi. Toisen kerroksen luokkatiloihin on tarkoitus remontoida yli 3-vuotiaiden päiväkotitilat.

Päiväkodille varataan oma piha-alue, jota laajennetaan puiston puolelle sekä rakennetaan ulos uusi vaunu- ja leikkivälinevarasto sadekatoksineen.

Päiväkoti Vaskiniityn rakentaminen Suutarilan yläasteen siipirakennukseen maksaa liki 1,5 miljoonaa euroa. Muutostöiden arvioidaan olevan ohi kesällä 2016.

Varhaiskasvatusvirasto maksaa tiloista kiinteistövirastolle 18 942 euron kuukausivuokraa. Vuoden vuokra on 227 304 euroa. Yhtä tilapaikkaa kohti vuokra on 165 euroa kuukaudessa.

Pirjo Pihlajamaa

Sekä Pukinmäki-Seura että Siltamäki-Suutarila-Seura järjesti kulmillaan yleiskaavaa koskevan asukasillan viime viikon tiistaina. Pukinmäessä päähuolena oli viheralueiden massiivinen kaavoitus, Malmin lentokenttä sekä Tattarisuon yritykset ja Siltamäessä ostoskeskusalueen näivettyminen.

Molemmissa tilaisuuksissa vierailivat kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen.

Helsingin rakentamista ohjaava yleiskaava on nyt ehdotusvaiheessa. Asukkailla on perjantai-iltaan asti aikaa jättää ehdotuksesta muistutus.
– Selvä on, että yleiskaavaehdotuksesta on erilaisia näkemyksiä. Me olemme päättäjiä, ja jonkun siitä pitää päättää, alusti kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) Pukinmäessä.

Iltaa johti Rautavan valtuustotoveri, Pukinmäki-seuran puheenjohtaja Kauko Koskinen.

Lopullisen päätöksen yleiskaavasta tekee valtuusto. Rautava uskoo päätöksen syntyvän soraäänistä huolimatta.
Kokoomuksen sisälläkin ollaan erimielisiä yleiskaavan monista kohdista. Koskinen liputtaa Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta, Rautava ei. Koskinen älähti ajatukselle kaataa Sinimetsän ja Närepuiston puita ja rakentaa tilalle 6-7-kerroksisia umpikortteleita. Rautava on valmis uhraamaan kaupungin viheralueita, jotta Helsingin talouspyörät pyörivät ja kaavan kasvuennusteen mukaiset 260 000 uutta asukasta saavat kodit.

Pukinmäen illassa näkyi Koillis-Helsingin eri asukasyhdistysten puheenjohtajia ja hallituksen jäseniä. Lisäksi Malmin lentokentän puolustus oli paikalla. Koillishelsinkiläisiä yrittäjiä oli myös paljon. Heitä huolestutti etenkin Tattarisuon yritysalueen tulevaisuus. Rautava ja Manninen pitivät huolia turhana. Koskinen ihmetteli sarkastisena, miksi sitten yrittäjien vuokrasopimuksia ei jatketa pitkinä. Rautava ja Manninen olivat tässä kohtaa hiljaa.

Illan aikana yksi asukas kertoi laskeneensa, että metsät mukaan lukien Pukinmäenkaarelle ja Pukinmäen rantapuistoon on kaavoitettu noin 30 hehtaarin verran, mikä tarkoittaisi luokkaa 5 000 – 10 000 asukasta.

Savelasta tullut asukas kysyi kaavapäällikkö Manniselta, miten kaava vaikuttaa Longinojaan. Mannien ei osannut vastata, mutta uskoi Longinojan jäävän rauhaan. Yleiskaavakartasta voi kuitenkin löytää tehokkaan rakentamiseen sallivia kerrostalopikseleitä myös Longinojan luota Savelassa.

Yleiskaavassa onkin monta miinaa, jotka räjähtävät asukkaiden tietoisuuteen vasta asemakaavavaiheessa, jos he eivät nyt ole olleet valppaina. Asiaa ei yhtään helpota vaikeasti hahmotettava ruutukartta ja kaavasta vastaavien ympäripyöreät vastaukset.

Osallistujia huolestuttava raide-Jokerin linjaus Malmin Kirkkopuiston läpi Pukinmäenkaarelta kohti Tuomarinkylää jäi ajanpuutteen vuoksi käsittelemättä.

Suutarilassa mukana olivat myös kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim ja Siltamäen uimahallia pyörittävän Urheiluhallit Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitinen, joka on myös Siltamäen ostoskeskuksesta vastaavan Siltakeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Suutarilan palvelukeskuksessa pidetyssä illassa asukkaat halusivat tietää, tuoko kaava jotain hyvää ostoskeskuksen vuosikausia jatkuneelle epäselvälle tilanteelle.
Pekka Laitisen mukaan ratkaisun teko ei ole helppoa, koska liiketilat ovat niin monen osakkaan omistuksessa. Kaupungilla ei ole osake-enemmistöä, joten se ei voi nuijia päätöksiä läpi.
Rautava kertoi, että Maunulan ostoskeskus on surullinen esimerkki, jota ei haluta toistaa. Siellä pk-yrittäjät suuttuivat verisesti, kun kaupungin vuokramailla oleva ostoskeskus ajettiin väkisin alas, jotta paikalle voitiin rakentaa asuntoja. Liikepaikka siirtyi toiseen paikkaan.

Rautava kehotti tutustumaan Kannelmäen ostoskeskuksen suunnitelmiin. Siellä on löydetty toimivalta tuntuva ratkaisu, hän viestitti.

– Meillä on täällä tuntuma, että yleiskaava menee isot hankkeet edellä ja niissä hanttiin pano on veristä. Meillä on toivottu täydennysrakentamista, mutta tuntuu, että mikään ei liikahda, kritisoi Siltamäki-Suutarila-Seuran puheenjohtaja Pertti Svensson.

Illassa ehdotettiin kaupungille, että lakkautettavan päiväkoti Siltamäen tilalle ja sen takaa avautuvalle tontille kaavoitettaisiin uusia kerrostaloja maustettuna vaikka vanhusten palvelutalolla.

Suutarilan illan uutispommi oli, että juuri kaavoitettu Suutarilan siirtolapuutarhakylä jää rakentamatta. Kaupunki haluaa siirtää mökkeihin varatut rakentamispaukut Vihtiin kaavaillulle vastaavalle alueelle.

Pirjo Pihlajamaa

Helsingin tekeillä olevaa yleiskaavaa on esitelty ja käsitelty eri puolilla kaupunkia puolisentoista vuotta. Nyt asukkaiden vaikuttaminen, kannanotot ja mielipiteiden ilmaisut alkavat olla loppusuoralla.

Siltamäki- Suutarila-Seura ja alueen yleiskaavaryhmä esittivät kannanottonsa viime vuoden keväällä.

-Se esiteltiin kattavasti Koillis-Helsingin Lähitiedossa. Sen jälkeen on ollut kovin hiljaista. Onko niin, että asuinalueemme tulevaisuuden näkymät eivät vaan kiinnosta asukkaita? Emmekö tarvitse yhteisöömme julkisia palveluja? Halutaanko myös kaupalliset palvelut hankkia kotialueemme ulkopuolelta?  Ovatko myös joukkoliikennepalvelut meille yhdentekeviä, hämmästelee asioita aktiivisesti seuraava Pertti Svensson.
Hän toteaa, että toivottavasti tällä kertaa ei käy kuten kävi, kun siirtolapuutarhan sijoituspaikasta kysyttiin asukkailta. Lähes ketään ei asia kiinnostanut. Vasta, kun asiaa koskevat päätökset oli tehty, asukkaat heräilivät ja saatiin kasaan tiukasti kantaa ottava ”nimby”.
-Toivottavasti olemme nyt hereillä ja tiedämme mitä haluamme.

Yleiskaavaesityksessä Siltamäki-Suutarila-Töyrynummi alue ei kerää liiemmälti mainintoja. Lähinnä Suutarilan teollisuusalue on tehostuvan käytön kohteena. Samalla tarkoituksenmukaisena nähdään Tapulikaupungintien ja Suutarilantien varsien rakentaminen. Sen pitäisi olla tiivistä ja matalaa, esimerkkinä town-house-tyyppiset kaupunkipientalot.
Siltamäen 1960-1970 lukujen taitteessa valmistunutta kompaktikaupunkialuetta kehitetään ympäristöön sopivalla täydennysrakentamisella, joka helpottaa myös alueen peruskorjauksen rahoitusta.
Siltamäen huonokuntoisen ostoskeskuksen korvaamista uudella Suutarilantien ja Riimusauvantien risteykseen sijoittuvalla ostoskeskuksella tutkitaan. Nykyisen ostoskeskuksen paikalle voitaisiin rakentaa tehokkaita kaupunkikortteleita. 
Alueen asukkaat ja kaupungin eri toimijat ovat jo reilun 10 vuoden ajan pohtineet ja ideoineet Siltamäen uutta ostoskeskusta ja uusia kaupunkikortteleita. Svenssonin mukaan myös kompaktikaupungin laajat pysäköintialueet tarjoavat oivan kohteen avoimelle uudelle suunnittelulle.

Siltamäki-Suutarila-Seura järjestää asukasillan torstaina 21.1. kello 18-20 Suutarilan palvelukeskuksessa. Kahvitarjoilu alkaa 17.30. 
Tilaisuudessa muovataan kaupungille lähetettävä kannanotto, jonka tulee olla perillä viimeistään 29.1.

Teija Loponen

suutarila

Helsinki on osoittamassa muun muassa Pihlajamäestä, Siltamäestä ja Suutarilasta uusia tontteja rakentamiseen.

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle tonttivarauksia noin 3800 asunnon rakentamista varten. Se tietäisi asuntoja noin 8 000 asukkaalle.
Tontit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, muun muassa Suutarilassa.

Tonteista noin 1 500 asuntoa vastaava määrä esitetään varattavaksi yksityisille rakennusalan toimijoille ja noin 1 050 asuntoa Asuntotuotantotoimistolle. Noin 1 250 asuntoa vastaava määrä esitetään luovutettavaksi erillisillä kilpailuilla.
Valtaosa, eli noin 80 prosenttia tonteista on kerrostalotontteja.

Käsittelyssä olevien tontinvarausten jälkeen kaupungilla on varattuna tontteja yhteensä lähes 20 500 asunnon rakentamista varten,  mikä varauskanta mahdollistaisi yli viiden vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon ja asuntoja yli 40 000 asukkaalle.

Kumppanuuskaavoituksella toteutettavia tontteja esitetään varattavaksi muun muassa Pihlajamäestä. Kumppanuuskaavoituksella pyritään löytämään toimijoita sekä korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja alueen tulevan asemakaavoituksen pohjaksi.
Valtion tukemaan opiskelija- ja nuorisoasumiseen esitetään varattavaksi noin 450 asunnon tuotantoa vastaava määrä, jolloin kaupungilla olisi varattuna tontteja opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoon noin 900 asunnon rakentamista varten. Kumppanuuskaavoituksen tarkentuessa voi opiskelija- ja nuorisoasuntotuotannon kokonaismäärä nousta huomattavasti suuremmaksikin.

Erilliseen ryhmärakennuttamishakuun esitetään varattavaksi viisi tonttia Siltamäestä sekä yksi tontti Laajasalosta.
Sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon esitetään varattavaksi tontteja ainoastaan Kontulan ja Pihlajamäen alueilta.

Rakennusalan kilpailun edistämiseksi ja uusien rakennusalan toimijoiden saamiseksi tontinvarauksia esitetään nyt uusille rakennusalan toimijoille Kruunuvuorenrannasta, Jätkäsaaresta, Mellunkylästä ja Siltamäestä.
Varausesityksen jälkeen varauskannasta noin 22 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon.
Helsingin kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500 asuntoa.

Teija Loponen

SiSu-päivän kyläjuhlassa lauantaina julkistettiin tämän vuoden Sisukas, kunnia lankesi Siltamäen Palvelutalon johtaja Markku Pyttyselle.

Markku Pyttynen sai kunniakirjan toimimisesta alueen ja eri toimijoiden yhteistyön hyväksi ja ansioksi katsottiin sekin, että viime vuosina hän on toiminut erityisesti ikäihmiset huomioiden.
Pyttynen on toiminut Siltamäen palvelutalon johtajana vuodesta 1993. Palvelutalo tarjoaa 50-paikkaisen kodin päihdetaustaisten palveluasumiseen. Yli 125-vuotiaan pihapiirin rakennuksiin on kunnostettu tilat puutyö-, kutomis- ja liikuntatoimintaan, jotka ovat myös alueen asukkaiden käytettävissä.

Markku Pyttynen on tehnyt hyvää yhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten Marttojen, Lionsien ja Siltamäki-Suutarila –Seuran kanssa. Hän teki tiivistä yhteistyötä jo edesmenneen Liisa Nordmanin kanssa kotiseututiedon tallentamisessa Kansalaismuistiin, jonka arkisto sijaitsee palvelutalossa.

Markku Pyttynen ilahtui tunnustuksesta ja totesi olevansa hyvin otettu saamastaan kunniasta.
-Arvostan kovasti yhteisöllisyyttä ja toivon, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka haluavat tehdä tätä työtä.

Teija Loponen