Etusivu Pääkirjoitus

Suomalaiset tunnetaan sisustaan. Välillä mennään vaikka läpi harmaan kiven hampaita purren, turhista valittamatta. Huonoina aikoina puhalletaan yhteen hiileen, seistään rintamana. Malmin keskustassa sijaitsee Suomen Lions-liiton toimisto, jossa on ideoitu yhdessä useiden merkittävien yhteiskunnallisten tahojen kanssa sotaveteraanien huomioimista entistä paremmin. Heitä on elossa yhä noin 32 000, joista lähes 5000 on sotainvalideja. Näiden kunniakansalaisten keski-ikä on jo yli 90 vuotta, joten jokainen heistä käytännössä tarvitsee jonkinlaista apua ja tukea. Harva sitä pyytää, vaan arjesta selvitään läheisten ja sen kuuluisan sisun avulla. Leijonat haluavat olla auttamassa vapaan ja itsenäisen maan puolesta sotineita. Lions-liitto järjesti viime viikolla sotaveteraanien kunniaksi seminaarin, jossa oli parisensataa osallistujaa. Valtaosa heistä oli veteraaneja. Puhumassa oli muun muassa puolustusministeri Carl Haglund.

Seminaarissa veteraaneille kerrottiin , että tänä ja ensi vuonna paikalliset lionsklubit haluavat auttaa entistä useampia veteraaneja käytännön toimin. Heiltä toivotaan pyyntöjä vaikkapa haravoimaan pihaa, luomaan lunta, tai antamaan kuljetusapua tapahtumiin. Lehtemme ilmestymisalueella toimii useita lionsklubeja, jotka ovat valmiit auttamaan sotaveteraaneja ja tekemään heille arkisia palvelutehtäviä. Toivottavasti auttajat ja autettavat kohtaavat runsaassa määrin. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta ja sodissa mukana olleiden auttaminen koetaan kunniatehtäväksi.

Sosiaali- ja terveysviraston palveluverkkosuunnitelma kuulostaa yhtä aikaa hyvältä ja huonolta. On hienoa, jos tasokkaita palveluja ja erikoissairaanhoitoa tulee olemaan entistä enemmän tarjolla ja helpommin saatavissa. Ongelmia voi tuottaa se, että matkat näihin palvelupisteisiin tulevat uudistuksen myötä pitenemään. Perusterveille ja hyväkuntoisille ihmisille matkustaminen palveluiden luo ei ole ongelma, mutta todella sairaille ja liikkumisongelmista kärsiville julkisen liikenteen käyttäminen ja kulkuvälineestä toiseen vaihtaminen hoitoon pääsyssä voi olla iso kynnys. Lähipalveluille on aina suuri tarve.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään perjantaina.  Päiväksi valittiin aikoinaan Suomen ensimmäisen ammattikirjailijan, Aleksis Kiven syntymäpäivä, 10.10.  Kivi oli suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja ja ansaitsi nousta liputuspäivän keulakuvaksi. Aleksis Kiven päivää on vietetty vuodesta 1950 lähtien liputuspäivänä. Vaikka Kivi syntyi Nurmijärvellä ja kuoli Tuusulassa, on hänellä kokemusta myös Tapanilasta, jossa useita teitä on nimetty hänen Seitsemän veljestä –romaaninsa päähenkilöiden mukaan. Juuri tuo kirja oli muuten ensimmäinen merkittävä suomen kielellä julkaistu romaani. Yhä vieläkin on radan varressa pienen rakennuksen kyljessä kyltti, jossa kerrotaan Aleksis Kiven asuneen siellä vuonna 1870 radanvartija Anders Franzenin luona.

Suomalainen kirjallisuus on kiehtovaa. Pienessä maassamme elää aivan lukematon määrä taitavia kirjailijoita. Osaan heistä on saanut tutustua vaikkapa kirjastojen kirjailijailloissa. Suomessa kirjastot ovat erinomainen tapa tuoda kaikenlainen luettava ihmisten lähelle. Kirjavinkkausten kautta lapsetkin oppivat lukemaan sellaisia teoksia, joita eivät ehkä muuten tulisi valinneeksi. Kaikissa kodeissa ei iltasatuja lueta, mutta kirjastojen satutuokiot tutustuttavat nämäkin lapset kirjojen maailmaan. Monelle opiskelijalle kirjastot edustavat aarreaittoja, joista löytyy syvällisempää tietoa asioista. Maksuton lainaaminen on rikastuttanut miljoonien ihmisten elämää ja antanut antoisia hetkiä kirjojen äärellä, joita ei itselleen olisi tullut hankkineeksi.

Osa ihmisistä haluaa laajentaa lukemisen avulla yleissivistystään tai kohentaa kielitaitoaan, mutta valtaosa lukee kirjoja aivan harrastus- ja viihtymismielessä. Lukeminen voi myös olla tapa paeta arkea ja ikään kuin kokea asioita, joita ei omassa elämässä ole. Maksuton lainaaminen tuo lukemisen mahdollisuuden tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Siksi on toivottavaa, että lähikirjastoverkko säilyy tulevaisuudessakin. Sitä taas edistää kirjastojen ahkera käyttö. Lainaamaan ja lukemaan!

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Tänä syksynä nuoret ovat saaneet paljon aikaan. Malmin nuorisotalon ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin Malmin torin siivouspäivä, viime viikolla joukko nuoria oli opastamassa malmilaisoppilaita opiskelupaikkojen valinnassa ja ensi viikonloppuna Malmitalolla toteutetaan nuorten X:on Day –tapahtuma. Se on Talentti kykykilpailuineen ja räppäriesiintyjineen nuorten itsensä Operaatio Pulssin tuella toteuttama. On upeaa, että nuoret pistävät itsensä likoon tuottaakseen toisille nuorille mukavia hetkiä ja antoisia elämyksiä. Toisten huomioonottamista ei voi koskaan olla liikaa.

Myös kaupunki on lähtenyt huomioimaan nuoria aivan uudella saralla. Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä Nyt-hanke on liikuntaviraston ja urheiluseurojen sekä erilaisten yhdistysten yhteistyössä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kohdistettu liikuntapisteiden verkosto. Koillis-Helsingissä näitä maksutonta liikuntaa ja urheilua tarjoavia pisteitä on tällä hetkellä valitettavasti vain yksi, mutta ehkäpä ne vielä lisääntyvät. Nyt-hankkeen idea on saada nuoret liikkeelle, harrastamaan jotain liikuntaa ja saamaan siinä samalla uusia sosiaalisia kontakteja. Rahaa kaupunki on varannut tähän hankkeeseen yhteensä miljoona euroa, joka jakautuu kolmen vuoden ajalle. Kestää varmasti aikansa ennen kuin nuoret näihin eri urheilulajeja tarjoaviin pisteisiin löytävät tiensä. Liikuntavirastolla on kuitenkin vahva usko siihen, , että tuhansia nuoria käy tulevan kolmen vuoden aikana testaamassa eri lajeja ja löytää niiden kautta uutta elämäänsä uutta sisältöä ja tekemistä.

Uutta ja odotettua on luvassa Viikinmäkeen ja Viikinrantaan sekä Jakomäkeen. Viikinmäessä on valmistumassa odotettu korttelitalo, josta löytyy tilat päiväkodille ja koululle, mutta myös alueen asukkaille kokoontua. Viikinrantaan on tulossa kaivattu koira-aitaus, josta asukasyhdistyskin ehti jo tehdä aloitteen. Korttelitalo on lähes valmis, mutta koira-aitaus on vasta suunnitelma-asteella, sen rakentamiseen on varattu rahoitus tälle ja ensi vuodelle. Jakomäessä puolestaan avataan kirjasto useita kuukausia kestäneen remontin jälkeen. Sinne kelpaa taas mennä.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Eilen oli jälleen se päivä, jolloin aurinko siirtyy
taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle.
Syyspäiväntasaus osui tällä kertaa sinänsä aivan nappiin, että viikon alussa säätilakin muuttui kesäisestä selvästi syksyisemmäksi. Syksyisiä viestejä on jo nähty Malmin torin myyntipöydilläkin, jossa kesän mansikat ja mustikat ovat vaihtuneet ponaposkisiin puolukoihin ja kotimaisiin omenoihin. Malmintorin liukuportaissa kuulin kahden naisen pohtivan, joko olisi jo sovelias aika laittaa köynnösvaloja pensaisiin kun illat ovat niin pimeät. Aurinko laskee jo tuossa 19.20 tietämissä, joten ilta hämärtyy varsin varhain. Pihatöitä ei kovin pitkään töistä pääsyn jälkeen näe tehdä. Parhaillaan monilla pihoilla keräillään omenoita ja tuumitaan, mitä niille tekisi. Omenapörssi on yksi mainio tapa päästä järkevästi eroon liikaompuista ja samalla ilahduttaa heitä, joilla ei omenapuita omasta takaa ole.

Seurakuntavaalit koittavat taas tänä syksynä. Moni kirkkoon kuuluva jättää näissä vaaleissa äänestämättä tuumien, että kun ei käy kirkossa, niin miksi äänestääkään. Äänestäminen tuo kuitenkin äänioikeutetuille myös näissä vaaleissa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaiset ihmiset seurakuntien asioita ajavat ja niistä päätöksiä tekevät. Listoissa löytyy vaihtoehtoja heille, jotka haluavat valita ehdokkaansa poliittisin perustein, kuin myös niille, jotka haluavat korostaa vaikkapa kirkkomusiikin tärkeyttä tai panostaa nuoriin. Seurakunta pyrkii lähestymään tavallisia ihmisiä ja löytämään keinot tarjota palveluitaan myös kirkossakäyntiin tottumattomille. Moni muistaakin käyneensä lapsena seurakunnan kerhossa tai muussa mukavassa toiminnassa.

Pukinmäessä on syksy lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Siellä on jo tutustuttu kotikaupunkipolkuun ja käyty lenkkeilemässä, pian ovat edessä Puksun rastit ja sitten paikallisen Kokoomusyhdistyksen juhla, joka on kaikille avoin. Pukinmäessä poliittiset puolueet ovat vuosikymmenet näkyneet vahvasti kaupunginosatoiminnassa, mutta samalla ne ovat toimineet yhdessä sulassa sovussa ja asuinalueen etua yhdessä ajaen. Sillä keinoin rakennetaan parempaa yhteiskuntaa, jossa asukkaat viihtyvät ja arvostavat toisiaan.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Syyskuun alussa esiteltiin Pekanraitin ja Ala-Malmintorin korjaussuunnitelmia. Moni Malmilla kulkeva on jo pitkään odotellut etenkin Malmin postin ja Malmitalon ohi kulkevan Pekanraitin kunnostusta, sillä sateiden ja pakkasten aikaan väylä on jalankulkijoille suorastaan hankala. Joko sen painaumissa on isot vesilätäköt, tai talvella kuopat ovat jäässä ja todella liukkaat. Suunnitelmia on esitelty ennenkin, mutta aina ne vähän muuttuvat. Yleensä huonompaan suuntaan, sillä taloudellisista syistä joudutaan tekemään karsintaa. Mielipiteitään suunnitelmista kertoneet asukkaat kokevat, että heitä on taas määräysten mukaan kuultu, vaan ei kuunneltu siinä määrin, että hyvin perustellut toiveet menisivät perille.

Yksi nyt suunnitelmasta ilmeisesti poistuva asia ovat korkeat ja kapeat puut, joita toivottiin Novan kauppakeskuksen edustalle. Asukkaat toivoivat niitä paitsi elävöittämään ja suojaamaan tuulista aukiota, myös  rauhoittamaan liikekeskuksen edustan liikennettä. Puihin olisi myös näppärä kiinnittää polkupyöriä. Tai laittaa niiden ympärille pyöreä penkki. Jalankulkijoiden on vaikea käsittää, miksi autoliikenne ei voi tapahtua korttelin toiselta puolelta, jossa kulkee ajotie. Miksi taksit ja kuorma-autot työntyvät jalankulkijoiden väylälle? Samaa pohditaan Malmin torin puolella. Siellä ajoneuvoliikenne on torialueella lisääntynyt huimasti. Autoja pysäköidään torille ja ajonopeudet ovat usein turhan suuria. Tuntuisi järkevämmältä merkitä kadun puoleinen reuna torialuetta sallituksi pysäköintialueeksi ja rauhoittaa muu tori autottomaksi alueeksi.

Illat pimentyvät jo varsin aikaisin. Se tarkoittaa, että jalan liikkeellä olevien on syytä kaivaa heijastimet esiin. Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 40 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin näkyisi jo 150 metrin etäisyydeltä. Lastenvaunuja työntävän kannattaa tarkistaa, että vaunujen etuosassa on hyvin näkyvä heijastin, vaunut voivat peittää työntäjän heijastimen.  Samoin lemmikille kannattaa laittaa talutushihnaan heijastin tai huomioliivi päälle. Koira saattaa kulkea useita metrejä taluttajaansa edellä ja etenkin tummakarvaista lemmikkiä voi olla vaikea erottaa kadun pinnasta. Liikenneturvallisuus on asia, johon jokainen voi todella vaikuttaa.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Viime viikolla vietettiin yrittäjien nimikkopäivää. Koillis-Helsingin yrittäjät järjestivät jäsenilleen tilaisuuden tavata alueen valtuutettuja ja kertoa heille murheistaan. Muutama jäsen tuli paikalle varta vasten kertomaan hankaluuksista, joita kaupungin vuokramaalla toimiminen aiheuttaa. Kyseessä oli Tattarisuon teollisuusalue. Siellä moni yrittäjä mielellään kohentaisi yrityksensä tiloja, mutta ei uskalla sitä tehdä, koska tontilta voi joutua pois ja purkamaan rakennuksensa jo parinkymmenen vuoden päästä.

Yrittäjiä Tattarisuon teollisuusalueella ja sen viereisellä Malmin lentoaseman alueella on sadoittain. Kaikilla on epävarma tulevaisuus, mutta silti he jaksavat puurtaa ja osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen. Uhkana tosin on, että osa näistä euroja valtion kassaan tuottavista yrittäjistä siirtyy mahdollisesti vuokratonttinsa menettäessään muualle Suomeen, tai jopa Viroon. Näin huhupuheiden mukaan lentokoulutusta vientituotteena tarjoava Patria aikoo tehdä jos Helsinki heittää heidät rajojensa ulkopuolelle. Tapaamisessa pohdittiin myös, mistä kaupunki löytää rahat lentokentän alueen rakentamiseen, jos yrittäjät ja työpaikat ajetaan ulos kaupungista.

Monien pienyrittäjien eläkkeelle siirtyminen tapahtuu usein huomattavasti myöhemmin kuin tavallisten palkansaajien. Osa yrittäjistä jaksaa silti oman liiketoimintansa pyörittämisen ohessa toimia yhteisen edun eteen yhdistyksissä ja luottamustehtävissä. Osa on myös ollut mukana kaupungin johtamassa Malmin kehittämishankkeessa, jolle odotetaan innolla jatkoa. Malmin uutta nousua kaivataan ja kaupungin toimesta tapahtuvat kohennukset muun muassa Ala-Malmin torille tulevat jo todella tarpeeseen. Nuhjuinen ympäristö ei houkuttele uusia yrittäjiä eikä asiakkaita.

Iloisiakin uutisia yritysrintamalla on. Uusia yrityksiä uskalletaan yhä perustaa, moni pienyritys kertoo toiminnan lähteneen mukavasti liikkeelle ja uskoa tulevaisuuteen on. Moni yksinyrittäjä on kertonut, että suhteellisen lyhyenkin ilmoittelujakson jälkeen ajanvarauskirjat alkavat mukavasti täyttyä. Eri alojen yrittäjät tekevät myös yhteistyötä keskenään ja suosittelevat toisiaan asiakkailleen. Yhteistyö tuo etuja kaikille osapuolille, kun asiakkaat löytävät läheltä tarvitsemiaan palveluita. Paikallisuus nousee siinäkin hienosti esille.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

On ihmisiä, jotka ajattelevat asioista myönteisesti ja heitä, jotka näkevät kaikessa aina jotain huonoa. Muissa ihmisissä ja eri tilanteissa jotain hyvääkin näkevät ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin he, jotka eivät ole juuri mihinkään tyytyväisiä. Positiivisuus ei ole hölmöyttä tai kritiikin puutetta, vaan elämänasenne. On jopa tutkittu, että onnelliset ja tyytyväiset ihmiset elävät tyytymättömiä pidempään. He myös menestyvät paremmin elämässään, sillä he odottavat kohdalleen osuvan onnistumisia – ja niin usein sitten käykin.
Positiivarit viettävät jo peräti 24. kertaa positiivisuusviikkoa nyt syyskuun ensimmäisellä viikolla. Positiivista ajattelua kannattaa itse kunkin yrittää. Nähdä asioita, jotka ovat hyvin ja huomata kohtaamissaan ihmisissä hyviä puolia. Hyvän huomaaminen tekee iloiseksi ja tyytyväiseksi. Ja todellisuudessa harva asia on niin huonosti, etteikö siitä jotain myönteistäkin voisi löytää.

Puistolan Urheilijat viettivät 85-vuotisjuhliaan lauantaina. Kuinkahan moni Puistolan nurkilla asunut on jossain vaiheessa lapsuuttaan tai nuoruuttaan ollut mukana PuiU:n toiminnassa? Heitä on varmasti tuhansittain. Valtaosalla heistä olisi taatusti mukavia muistoja kerrottavana hyvistä valmentajista, mahtavista seurakavereista, onnistumisen kokemuksista ja liikunnan parissa koetuista iloisista hetkistä. Hyvät muistot jäävät elämään. Varsin vanhaksi seuraksi PuiU uudistaa lajivalikoimiaan kiitettävässä määrin. Joka kaudelle on jokin uusi suosittu laji tarjolla. Siinä lieneekin yksi seuran menestyksen kivijaloista.

Vanhoja ovat ilmestymisalueemme kaupunginosaseuratkin. Pihlajamäki-Seura viettää tulevana lauantaina 50-vuotisjuhliaan. Pihlajamäessä on lauantaina ohjelmaa ihan ruuhkaksi asti. Tekemistä ja kokemista riittää myös Puistolassa ja Suutarilassa, jossa SiSu-päivät levittyvät laajalle alueelle. Puistolassa taas ohjelmaa on kokonaisen viikon. Harva tulee ajatelleeksi, kuinka valtavasti työtä erilaisten kaupunginosatapahtumien järjestäminen vaatii vapaaehtoisilta toimijoilta. Tapahtumia suunnitellaan kuukausitolkulla, etsitään sopivia esiintyjiä ja sovitellaan aikatauluja.  Ja toivotaan hyvää säätä – sade kun helposti häätää yleisön. Nautitaan tarjonnasta ja arvostetaan toisten työpanosta!

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Koillis-Helsingissä on asiat hyvin ainakin sen suhteen, että täällä riittää tekemistä, jopa ilmaiseksi. Toimituksen näkökulmasta tuota tekemistä on välillä aivan liikaakin, sillä pienen toimituksemme resurssit eivät riitä millään niissä kaikissa käymään.  Syyskuun ensimmäinen viikonloppu on siitä hyvä esimerkki. Silloin suuria kaupunginosatapahtumia on ainakin Malmilla, Pihlajamäessä, Puistolassa ja Suutarilassa.  Joka paikkaan ei ehdi, vaikka kuinka haluaisi. Onneksemme on olemassa aktiivisia ihmisiä, jotka ottavat kuvia ja lähettävät niitä meille pienten tekstien kera. Niistä olemme kiitollisia ja ne tuovat iloa myös laajalle lukijakunnallemme!

Yksi tuon syyskuun ensimmäisen viikonlopun tapahtumista on Malmin talkoot. Mielenkiinnolla seuraan kuinka paljon sinne osallistuu ihmisiä ja innostuvatko nuorten ideoimasta siivous- ja ehostustapahtumasta myös lähistön asukkaat ja muut alueella toimijat. On todella upea juttu, että nuoret haluavat tehdä talkoilla töitä ympäristön kohentamiseksi ja hienoa, että heille annetaan siihen mahdollisuus kaupungin tuella. Toivottavasti tuona lauantaina syntyvä puhtaus säilyy mahdollisimman kauan ja innostaa ihmisiä olemaan roskaamatta.

Nuoret ovat olleet vahvasti suunnittelemassa myös itselleen mieluisaa harrastustoimintaa Operaatio Pulssin merkeissä. Parhaillaan nuorista koostuvat ryhmät suunnittelevat erilaisia tapahtumia, joita syksyn aikana järjestetään. Nuorten aktiivisuus pääsee esille myös Malmitalon juhlaviikoilla. Malmitalolla järjestetään nuorten toivomia konsertteja sekä Talentti -kykykilpailu. Myös Työväenopisto on ottanut nuorten toiveita vastaan ja heille on luvassa ihan oma kokkauskurssinsa. Nuorten itsensä suunnittelemien kurssien ja tapahtumien uskotaan houkuttelevan sellaisiakin nuoria mukaan, jotka ei yleensä järjestetystä toiminnasta ole kovin innostuneita. Samalla tapahtumia toteuttavat nuoret saavat hyvää harjoitusta ja kokemusta, joka voi osaltaan auttaa vaikkapa kesätyön haussa. Aktiivisuus on aina eduksi.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Syyskauden alku on yhtä tekemisen ruuhkaa, oli hautausmaakierrosta, lentonäytöstä, Tapanilan urheilukeskuksen avoimia ovia ja monenlaista muuta. Joka viikonlopulle on toimintaa. Huomenna nautitaan runsaasta ohjelmatarjonnasta keskellä viikkoa, kun Taiteiden yön ohjelmat levittäytyvät myös tänne kotikulmille. Musiikkia ja erilaisia esityksiä sekä työpajoja on tarjolla ainakin Malmilla, Pihlajamäessä, Pukinmäessä ja Tapanilassa. On aivan mahtavaa, että hauskaa ohjelmaa ja tekemistä tarjotaan myös eri kaupunginosissa eikä vain keskustassa, johon koko perheellä liikkeelle lähteminen on työläämpää.

Ilmailutapahtumassa Malmin lentokentällä yleisö pääsi näkemään läheltä erilaisia konetyyppejä ja jopa sisäänkin niihin. Malmin lentotoiminnan säilyttämiseen panostava Malmin lentoaseman ystävät –yhdistys sai siellä paljon uusia jäseniä. Yhdistys teetti juuri puolueettomalla TNS Gallupilla tutkimuksen asukkaiden halusta säilyttää lentotoiminta Malmilla. Peräti 69 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukkaista on säilyttämisen kannalla. Kaupungeittain jaoteltuna suurin kannatusprosentti löytyi Vantaalta, jossa kokemusta lentokentistä on, alhaisin Espoosta. Myös helsinkiläiset vastaajat olivat vahvasti Malmin lentoaseman takana. Kaupungin toivotaan kuulevan asukkaiden mielipidettä, kun kentän kohtalosta joskus lopulta päätetään.

Lentokentän ympäristöön ja sen luontoon liittyy Tapulikaupungissa asuvan Soile Atacocugun näyttely ja siihen liittyvä tiedonkeruu. Näyttelyn työt ovat maalauksia lentoasemaa kiertävän lenkkipolun maastosta ja lenkkipolkua käyttäviltä hän toivoo kommentteja polun ja sen luonnon merkityksestä ihmisille. Atacocugu toivoo lentoaseman säilyvän paikallaan, mutta ellei niin käy, hän uskoo kykenevänsä kiihkottomaan vuoropuheluun kaupunkisuunnittelun virkamiesten kanssa siitä, että luonto ja lenkkipolku pyrittäisiin säilyttämään rakentamisesta huolimatta. Hyvä yhteistyö ja halu toimia yhdessä ovat tuossakin asiassa avainsanoja.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Tällä viikolla koulujen läheisyydessä sijaitsevilla suojateillä näkyy keltaliivisiä ihmisiä. He ovat aikuisia, jotka haluavat turvata pienten lasten koulutien. Valitettavasti tuota turvaamista voidaan harjoittaa vain viikon verran. Sen jälkeen lapset ovat omillaan. Tänäkin vuonna suojatievalvojilla oli tuttua kerrottavaa. Huomioliivi saa valtaosan autoilijoista hiljentämään jo hyvissä ajoin ennen suojatietä ja päästämään lapset rauhassa ajotien yli. Muutamat kuskit kuitenkin ajelevat kännykkä korvalla, huomaavat lapsivaroituksen viime tipassa ja tekevät sitten äkkijarrutuksen saadakseen ajokkinsa pysäytettyä. Juuri tuo jälkimmäinen ryhmä on se todellinen vaara pienille tienylittäjille.

Henkinen turvallisuus on yhtä tärkeää. Ensimmäisellä viikolla kouluissa muistutetaan siitä, että kaikkien kanssa tulee leikkiä, eikä ketään saa jättää yksin. Välitunnilla on ikävää, jos ei itse uskalla pyytää mukaan leikkiin, eikä kukaan muukaan sitä tee. Hyvä kaveri ei myöskään arvostele toisen tavaroita tai asuja. Kaikilla ei ole varaa uuteen reppuun tai trendilenkkareihin.  Ellei koulussa viihdy ja tunne oloaan turvalliseksi ja joukkoon kuuluvaksi ensimmäisinä päivinä, ei ehkä sitä tunnetta saavuta koko kouluaikana. Siksi on tärkeää, että jokainen tenava muistaa, että on tärkeää olla kaikkien kaveri.

Urheiluseurat tekevät toimintaansa tutuiksi myös aivan pienille koululaisille. Koulun alku onkin hyvä aika aloittaa joku liikunnallinen harrastus vastapainoksi koulussa istumiselle. Paikalliset urheiluseurat esittelevät lähikouluissaan tarjontaansa ja usein kokeilemaan pääsee maksutta. Tämän viikon ja ensi viikon lehdissämme on runsaasti harrastustarjontaa kaikenikäisille. Innostipa sitten liikunta, urheileminen, musiikki, kädentaidot tai jonkun muun taidon oppiminen, sitä voi suurella todennäköisyydellä harrastaa ihan lähellä kotikulmia, turvallisen matkan päässä. Kannattaa tutustua paikalliseen tarjontaan. Harrastustenkin kautta saa uusia mukavia ystäviä.

Päätoimittaja Teija Loponen