Etusivu Pääkirjoitus

Päätoimittaja Teija Loponen

Vuosi alkaa olla lopuillaan. On aika sanoa lämmin kiitos kaikille teille ilmoittajillemme, jotka olette tehneet lehden kustantamisen mahdolliseksi.  Teidän avullanne lehteä voidaan painaa ja jakaa lähemmäs 38.000 osoitteeseen sitä innolla odottaville lukijoille. Samoin suuri kiitos avustajillemme, yhdessä tehty lehti tarjoaa monipuolisesti luettavaa eri ikäisille ja eri asioista kiinnostuneille lukijoillemme. Meillä on myös aivan upea taustajoukko, joka osaamisellaan ja omalla panoksellaan tukee meitä täysin pyyteettömästi. Sydämelliset kiitokset teille jokaiselle!

Vuoden loppupuoli on ollut kiireistä aikaa monella tavoin. Yleiskaavasuunnitelmat ovat puhuttaneet ihmisiä ja saaneet asukkaat ihmettelemään, miksi niin kovin paljon uusia asiakkaita pitäisi kaupunkiin mahduttaa. Myös Malmin lentokentän rakentamissuunnitelmat ovat saaneet monien niskakarvat kohoamaan pystyyn. Erityisesti pohditaan sitä, miksi kaupunki  ei ole lainkaan kiinnostunut vaihtoehtoisista suunnitelmista, joissa lentotoiminnan säilyttämisen ohella on löydettävissä runsaasti rakennusalaa. Tällöin yritykset saisivat jatkaa toimintaansa Helsingin rajojen sisällä. Lentokentällä toimijoiden lisäksi Tattarisuon yrittäjät ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

Uuteen vuoteen lähdetään kuitenkin avoimin mielin. Toivomme taantuman vihdoin helpottavan ja työllisyyden paranevan.  Jospa ensi vuonna lomautukset ja irtisanomiset loppuisivat ja talous kääntyisi hienoiseen nousuun. Se hyvä puoli huonoissa ajoissa on, että se saa ihmiset puhaltamaan tehokkaammin yhteen hiileen. Auttamishalu kasvaa, kun monilla menee itseä huonommin. Ketään ei pidäkään jättää yksin selviämään. Juuri joulun alla Tapanilan elävässä adventtikalenterissa kirjoitettiin joulukortteja kotimatkalla pudotettavaksi heille, joille ei joulutervehdystä tule lähettäneeksi.  Sellainen saattoi olla lähistöllä asuva vanhus, naapurin mukava tenava, puolituttu kyläläinen tai kaupan hyvä asiakaspalvelija. Jos joku tärkeä joulutervehdys jäi lähettämättä, vielä voi toivottaa hyvää uutta vuotta.

Päätoimittaja Teija Loponen

Teija Loponen joulu

Ensi viikolla on sitten joulu. Jouluaattona ei lehtemme koteihin ilmesty, tämä on joulunumeromme. Tässä lehdessä kerrotaan jo menneistä joulutapahtumista, mutta vielä ehtii muutamasta joulukonsertistakin nauttimaan ennen pyhiä. Seuraava lehti ilmestyy joulun jälkeisenä lauantaina.  Mutta vielä on siis viikko jouluun ja aikaa pohtia, miten ilahduttaa läheisiään. Lahjakortit ovat mainio idea heille, joilla tavaraa on enemmän kuin tarpeeksi. Aikansa antaminen on sekin mainio lahja. Lupautua lastenvahdiksi, ulkoiluseuraksi, lukemaan ääneen tai auttamaan kauppareissuilla. Moni antaa lahjaksi lähistön yrityksistä hankittuja tuotteita ja palveluja. On kaikkien etu, että paikallisuus toimii siinäkin. Alueemme monet yrittäjät kiittävät tässä numerossa asiakkaitaan iloisin joulutervehdyksin.

Jouluaattona ja joulupäivinä monilla on perinteitä, joita noudatetaan vuodesta toiseen. Koristellaan kuusi, käydään hautausmailla, syödään tiettyjä jouluisia ruokia ja ehkä vieraillaan sukulaisissa. Perinteistä kiinni pitäminen tuo osaltaan sitä tuttua ja kaivattua joulumieltä. Vaikka lasten pieninä tekemät joulukoristeet eivät niitä kaikkein tyylikkäimpiä olisikaan, ne laitetaan vuodesta toiseen esille, sillä niihin liittyy paljon onnellisia muistoja menneiltä vuosilta.

Joulu on aikaa, jolloin kaikkien toivotaan olevan onnellisia. Tutuille ja tuntemattomillekin toivotetaan hyvää ja iloista joulua. Mutta mikä tekee joulusta hyvän tai iloisen? Yhdelle se on rauhallista yhdessäoloa perheen kanssa, toiselle sitä, että saisi jotain syötävää pöytään. Lapsiperheissä iloa tuovat etenkin lahjapaketit. Ikääntyneemmille yksin asuville suuri ilon aihe voi olla tutun jouluvierailu tai puhelinsoitto. Vaikka joulu olisi kuinka kiireinen, löytynee sellainen tuokio, jonka aikana voisi soittaa vanhalle sukulaiselle tai tutulle yksinään joulua viettävälle. Ankeinta lienee heillä, jotka viettävät syystä tai toisesta ensimmäistä jouluaan yksin, ilman puolisoa tai lapsia. Silloin hiljaisuus voi ahdistaa. Toisaalta on myös heitä, jotka nauttivat joulun vietosta yksin kaikessa rauhassa, lukien tai televisiota katsoen, tai keskittyen siihen joulun alkuperäiseen sanomaan.

Lähitieto toivottaa lukuisaa joulua!

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Moni lähtee jouluostosristeilylle Tallinnaan. Jotkut matkaavat jopa kauemmas eurooppalaisten kaupunkien joulutoreille. Matkailu on tietysti mukavaa, mutta jouluostokset saisi kyllä tehtyä ihan paikallisestikin. Tallinnan joulutorin tunnelmaan voi päästä niissä lukuisissa joulumyyjäisissä, joita tulevana viikonloppuna järjestetään. Esimerkiksi Tapanilan VPK:lla voi tulevana sunnuntaina tehdä käsityöläisten myyjäisissä hyviä kotimaisia ja vieläpä paikallisia tuotelöytöjä pukinkonttiin. Ei muualla tehty ole yhtään parempaa kuin paikallinen käsityön tulos, pikemminkin päinvastoin. Myyjäisissä löytyy käsitöitä koristeista käyttötavaroihin, esimerkiksi Tapanilan kirkon käsityökerholla on kaupan upeita mattoja, jotka kestävät vuosikymmenten käyttöä.

Tapaninvainiolainen Päivi Koivuniemi havahtui luettuaan Keravan ostoskapinasta, että samahan pätee täälläkin. Miksi lähdetään suuriin kauppakeskuksiin ostoksille, kun pieniä erikoisliikkeitä löytyy monista kaupunginosistamme. Niinpä Koivuniemi päätti järjestää yhteistyössä lehtemme kanssa shoppailusuunnistuksen, jotta ihmiset löytäisivät lähellä sijaitsevat yritykset. Suunnistukseen osallistuvissa liikkeissä on paitsi hyviä erikoistarjouksia tulevana lauantaina, myös yksi kirjain, joka kannattaa pistää muistiin. Eri liikkeissä olevista kirjaimista muodostuu ajankohtainen pieni lause ja sen keksineet osallistuvat herkkukorin arvontaan. On siis monin verroin syytä seikkailla tulevana lauantaina Malmin palveluihin tutustumassa ja lahjahankintoja tekemässä.

Kelistä ei sitä arvaisi, mutta joulu lähenee hurjaa vauhtia. Ensi keskiviikon lehti on jo joulunumeromme. Siihen ehtii mainiosti vielä laittamaan joulutervehdyksiä tutuille ja yritykset asiakkailleen. Jouluaatto osuu tänä vuonna keskiviikolle, ja siksi jouluviikon lehti siirtyy keskiviikosta viikonloppuna jaettavaksi. Samoin käy vuoden vaihteessa, uudenvuodenaattona ei lehteä koteihin jaeta, vaan vasta heti vuoden vaihduttua viikonloppuna. Vielä ei ihan joulussa olla, joten hyvin ehtii pohtia niitä läheisiä, joita voisi ilahduttaa postikortilla, joulukirjeellä tai pienellä paketilla. Tai vaikkapa lupaamalla apua kaupassa käyntiin tai joulusiivousta. Iloa voi tuottaa varsin pieninkin teoin.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Suomesta tuli itsenäinen eduskunnan hyväksyttyä itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen 6. joulukuuta 1917. Tuon Venäjän hallinnosta vapautumisen jälkeen on syntynyt lukuisia perinteitä viettää itsenäisyyspäivää. Yksi jo vähän hiipuvista perinteistä on kahden kynttilän sytyttäminen ikkunalle. Sen suosiota on syönyt sähkökynttelikköjen yleisyys ja aitojen kynttilöiden aiheuttama palovaara. Lipunnostotilaisuuksia vietetään yhä jopa kaupunginosittain, täällä meillä päin kaikki halukkaat pääsevät seuraamaan sinivalkoisen lipun kohoamista salkoon Maamme-laulun säestyksellä Puistolassa ja Pukinmäessä. Juhlatilaisuuksia puheineen järjestetään esimerkiksi Malmitalossa.

Kotona itsenäisyyspäivää viettävät seuraavat yleensä presidentin järjestämää kutsuvierasjuhlaa televisiosta. Toinen perinteinen televisiosta katsottava itsenäisyyspäivän ohjelma on Tuntematon sotilas. Tuosta Väinö Linnan 60 vuotta sitten kirjoittamasta teoksesta on Yleisradio vuodesta 2000 lähtien näyttänyt itsenäisyyspäivänä Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaaman elokuvan. Nuo konekiväärikomppanian kokemukset jatkosodassa tuovat yhä elossa oleville veteraaneille elävästi sodan muistot mieleen. Muistoja on herättänyt myös se, että Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi marraskuun lopussa 75 vuotta. Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluukin oleellisesti seppeleiden lasku sankarihaudoille, sekä juhlajumalanpalvelus, kunniamerkkien jako ja puolustusvoimien paraatit. Kaikilla on sama tavoite, kunnioittaa Suomen itsenäisyyttä ja sen aikaansaaneita ihmisiä.

Epävakaa tilanne maailmalla tuntuu innostavan ihmisiä viettämään itsenäisyyspäivää enemmän kuin ennen. Ravintoloissa järjestetään teemallisia illanviettoja ja ihmiset kutsuvat tuttujaan kyläilemään. Syksyn ylioppilasjuhlia vietetään monissa kodeissa lauantaina sinivalkoisin tunnelmin. Syksyn pimein aika kaipaakin jotain piristystä, sillä jouluun on vielä jokunen viikko aikaa. Juuri joulun alla, 21.12., koittaa talvipäivän seisaus, jolloin päivän kesto Helsingissä on alle 6 tuntia. Siitä sitten päivät alkavat hiljalleen pidetä, noin kuusi minuuttia vuorokaudessa. Päivän pidentymistä odotellessa voi viritellä pihoille ja parvekkeille tuikkuja tuomaan valoa.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Seuraava lehti päivätään jo joulukuulle. Vuoden loppu lähestyy vauhdilla. Ensimmäiset joulumyyjäiset on jo pidetty. Joulukonsertit käynnistyvät ensi viikolla ja niitä riittää lähes joka illalle. Tulevana viikonloppuna, eli ensimmäisenä adventtina, soi Hoosianna kirkoissa.  Silloin ehtii vielä hyvin saada seurakunnalta jonkun lapsen lahjatoiveen täytettäväkseen, jos Lahja lapselle -kampanjaan on mahdollisuus osallistua. Kampanjalla hankitaan joululahjoja sellaisiin perheisiin, joilla ei itse jostain syystä ole mahdollisuutta perheen pienimpiä tänä vuonna joululahjalla ilahduttaa. Näitä avuntarvitsijoita riittää. Syynä voi olla esimerkiksi työttömyys tai sairaus.

Viime perjantaina satanut ensilumi antoi monelle sysäyksen joulumieleen. Viikonloppuna erilaisten valoköynnösten määrä parvekkeilla ja pihoilla lisääntyi. Niitä on iltalenkeillä mukava katsella. Tulevana sunnuntaina käynnistyy jälleen myös Tapanilan elävä adventtikalenteri tarjoten lähes joka illalle kävelylenkin kohteen katsastamaan eri osoitteissa sijaitsevien luukkujen antia. Täytyy nostaa hattua kaikille niille asukkaille ja yhteisöille, jotka innostuvat ilahduttamaan ventovieraitakin ihmisiä järjestämällä jonkin pienen ohjelmanumeron yhtenä iltana. Elävä adventtikalenteri on niin mainio idea, että sen soisi laajentuvan Mosasta muuallekin lisäämään yhteisöllisyyden tuntua.

Pihlajamäessä on myös ollut jo vuosia yhdessä järjestettyä ja kaikille avointa jouluohjelmaa. Kaupunginosissa järjestettävät joulutapahtumat ovat tärkeitä, sillä niihin voivat osallistua kaikenikäiset, myös iäkkäämmät ja yksineläjät ja niihin mennäkseen ei tarvitse matkustaa kauas. Pihlajamäessä yhdessä oleminen ja tekeminen on tullut tutuksi muun muassa Lähiöaseman kautta. Siksi siellä jännitetäänkin tulevaa päätöstä siitä, miten asukastalojen rahoituksen kanssa käy. Vapaaehtoiset toimijat tarvitsevat hekin tukikohdan ja tukea toiminnalleen. Sitä kaipaa edelleen myös Siltamäen Korttelituvan väki.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Lähivuosina ja vuosikymmeninä koetaan monenlaisia uudistuksia ja muutoksia. Osa niistä liittyy arjen toimintoihin, kuten erilaisten älylaitteiden lisääntymiseen kodeissa ja maksutavoissa, osa taas ihmisten lähiympäristöön esimerkiksi rakentamisen kautta. Kaupunginosayhdistysten vuosikokouksissa asukasiltojen aiheena on usein juuri rakentaminen, sillä siihen liittyvät hankkeet koskettavat kaikkia lähistön asukkaita. Pukinmäessä pohdittiin syksyllä entisen vanhustentalon tontille nousevia tummaseinäisiä rakennuksia ja pelättiin niiden pimentävän viereisiä rakennuksia. Nyt talot ovat jo pitkällä ja monia vanhoja asukkaita harmittaa uusien rakennusten korkeus ja avaran maiseman muuttuminen vastapäiseksi seinäksi. Viime viikolla Pukinmäen asukasillassa nostettiin jälleen esille matonpesupaikalta puuttuvat bajamajat, viljelyspalstojen työmyyrät kun eivät ilahdu siitä, että istutusten joukossa käydään tarpeilla.

Seuraavissa lehdissä tullaan käsittelemään paljonkin rakentamista, sillä uusi yleiskaava sisältää lukuisia mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Kaikkea yleiskaavassa mahdollistettua tuskin tullaan panemaan täytäntöön ainakaan lähivuosina, sillä kaupungin rahapussi ei ole kovin pullea. Sen ovat huomanneet etenkin ne työmuodot, järjestöt ja virastot, jotka joutuvat jatkuvasti hakemaan uusia säästökohteita, tai joilta rahoitusta on leikattu tai viety se kokonaan. Rakentamishankkeet tulevat aikaansaamaan sekä kannatusta, että vastustusta. Huonokuntoisten rakennusten purkamista ja epäsiistien tonttien rakentamista on helpompi kannattaa kuin vaikkapa puistoalueista kerrostalotonteiksi muutettavia lohkaisuja.

Yrittäjät toivovat, että rakentamishankkeissa otettaisiin huomioon myös pienyrittäjät. Vanhojen rakennusten tilavuokrat ovat kohtuullisempia kuin uusien ja siksi esimerkiksi Tapanilassa on toivottu, ettei kaikkia vanhoja edullisia tehdaskiinteistöjä revittäisi alas, sillä niissä toimii monia sellaisia yrityksiä ja yhteisöjä, joilla rahkeet eivät riitä tilojen vuokraamiseen uudisrakennuksista. Toinen toive on lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen lisääminen liiketilojen lähistölle, niitä ei esimerkiksi Malmilla ole riittävästi.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Lehdentekijöille on todella tärkeää tietää mistä asioista lukijat haluavat lukea paikallislehdestä. Joihinkin asioihin kiinnostusta voidaan lisätä ilmoittelun keinoin, joistakin ollaan kiinnostuneita jo huhujen perusteella. Malmin lentokentän kohtalo on niitä asioita, joista jatkuvasti tulee meille kyselyitä. Uusimmat kysymykset koskevat muun muassa sitä, miten valtavasti ilmailun melu tulee Helsinki-Vantaan lentokentän toimesta lisääntymään, mikäli Malmin oma ilmailu kokee lopun. Siitä tulemme kertomaan ensi viikon lehdessä. Toinen mielenkiintoinen lukijan kysymys koskee sitä, mitä suon paaluttaminen merkitsee sen vesimassoille, mistä ne tulevat nousemaan ylös. Lukija kertoo esimerkin Turusta, jossa vastaavanlainen paalutushanke oli saanut veden nousemaan ylös kolmen kilometrin päässä sijainneella hautausmaalla.

Seurakuntavaalit eivät suuremmin innostaneet ihmisiä. Ehdokkaat eivät itsekään nostaneet itseään pahemmin esille, harva innostui mainostamaan itseään lehdessä tai jalkautumaan kohdatakseen äänestäjiä. Toisaalta tällä kertaa ei seurakuntaelämässä ollut tarjolla mitään suuria tunteita herättäviä asioita tai isoja kiistakysymyksiä. Edes kannanotto tasa-arvoiseen avioliittolakiin ei ollut niin iso asia, että se olisi saanut ihmiset sankoin joukoin liikkeelle. Luottamustehtäviin valittiin nyt suuri joukko aivan uusia ihmisiä. Tosin osin syynä on se, että kaikki vanhat luottamushenkilöt eivät enää olleet edes ehdolla.

Kiinnostusta tullee herättämään suurestikin uusi yleiskaava, jossa täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on löydetty lähestulkoon jokaisesta kaupunginosasta. Yleiskaavapäällikkö Richard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta muistuttaa, että yleiskaava ei kuitenkaan velvoita mihinkään, vaan lähinnä luo mahdollisuudet kaavamuutosten hakemiseen. Niinpä tulevaisuudessa on mahdollista rakentaa esimerkiksi Suurmetsäntien ja Viikin peltojen reunat täyteen taloja. Kaupunkia rakennetaan urbaanimmaksi ja kaikki hyvien liikenneyhteyksien varrella olevat alueet halutaan hyötykäyttöön.  Kaava-aineisto tulee julkiseksi noin viikon päästä.

Päätoimittaja Teija Loponen

Moni lukija on kysynyt toimitukselta jo pitkään, koska Malmin sairaalan remontti on ohi ja sairaala avataan. Etenkin talven lähetessä on tiedusteltu entistä useammin päivystyksen aukeamisesta. Tulevat liukkaat kelit tietävät valitettavasti liukastumisonnettomuuksia ja niihin joutuvat asioisivat mieluummin Malmilla kuin selvästi pidemmän ja hankalamman matkan päässä Mariassa. Nyt on siis riemu-uutinen kerrottavana, sairaala otetaan tässä kuussa käyttöön ja päivystys avautuu 27.11.

Sairaalan uudet ja myös peruskorjatut tilat ovat upeat. Uutuuteen liittyy Malmilla monenlaisen uuden teknologian liittäminen toimintaan. Lisäksi Malmin sairaalan palveluja on kehitetty potilaslähtöisesti, mikä voi käytännössä tietää monenlaisia iloisia yllätyksiä sairaalan käyttäjille.
Saattaa olla, että rakentaminen jatkuu lähivuosina sairaalatontilla. Herttoniemen sairaala on todettu niin huonokuntoiseksi, että sen toimintoja oltaisiin siirtämässä Malmille. Sitä varten sairaalaa pitäisi kohottaa kahdella lisäkerroksella. Malmin sairaala ei ole vain koillisten kaupunginosien asukkaille, vaan sen palveluiden piiriin kuuluvat myös pohjoisen ja itäisen Helsingin asukkaat. Pelkästään päivystyksessä arvioidaan käyvän yli 60 000 potilasta vuodessa.

Rakentamista on tiedossa Malmille enemmänkin. Latokartanontien varren kaavamuutos merkitsee lisää asuinkerrostaloja tornitaloista rivitaloihin Malmin keskustaan. Asiasta järjestetyssä asukasillassa käytiin rakentamisesta vilkasta keskustelua. Sillan kupeeseen suunniteltuja tornitaloja ei juuri kukaan vastustanut, mutta Paavolantien ja Latokartanon välinen rakentaminen hiersi jo enemmän.
Suunnitelmien vahvistuminen ja toteutuminen kestää kuitenkin vielä aikansa.
Isänpäivään ei enää ole montaa vuorokautta. Tulevana sunnuntaina juhlitaan isiä ja isoisiä. Monelle isälle paras lahja on saada viettää mukava päivä perheen kesken. Mukavaa isänpäivää myös heille, joilla se kuluu töiden parissa!

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Siltamäessä valittiin juuri Vuoden Sisukas ja Tapanilassa valitaan keväisin Vuoden kunnia-asukas. On hienoa ja tärkeää välillä nostaa esiin niitä ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti toimivat tavalla tai toisella asuinalueensa hyväksi. Kaikkia tekijöitä ei tietenkään voida palkita ja joskus saattaa tuntua, että ne eniten puurtavat jäävätkin huomioimatta. Tuskin kukaan kotiseututyötä tekee saadakseen siitä erityistä kiitosta, mutta on silti varmasti mukava tunne, jos joku huomaa kiittää aikaansaannoksista. Kiitos ei maksa mitään, mutta voi tuottaa suuremman ilon kuin kallis lahja.

Malmin lentokentän kohtalo on jälleen kuuma peruna. Kaupunki haluaa vimmaisesti kentän maat rakennuskohteeksi mahdollisimman pian. Melkoista ristiriitaa tuntuu olevan siinä, paljonko asukkaita kentälle lopulta on oikeasti tulossa. Erilaisia lukuja on esitetty, mutta niiden mahdollisuudet toteutua tuntuvat olevan varsin hetteisellä pohjalla. Kovin korkeita taloja ei voida rakentaa Helsinki-Vantaan lentotoiminnan vuoksi, toisaalta haluttuihin asukasmääriin ei voida päästä ilman tornitaloja. Vuosien varrella on käynyt toisinaan niin, että kaupungin lunastamat kohteet jäävätkin käytännössä useiksi vuosiksi odottamaan toteutumistaan. Olisi sääli lopettaa pikaisesti Malmin lentoaseman toiminta ja sitten kenttäalue jäisikin tyhjilleen. Se ei hyödyttäisi ketään osapuolta. Lentokentän puolustajilla on nyt kädet täynnä työtä. Hienoa, että jaksavat selvitellä asioita.

Vuoden lähetessä hiljalleen loppuaan käynnistyy erilaisia keräyksiä heikompiosaisten hyväksi. Aina ei tarvitse lahjoittaa rahaa. Esimerkiksi Viikissä kerätään ensi viikolla hyväkuntoisia talvivaatteita heille, joilla ei ole varaa niitä ostaa. Jos kaapista löytyy lähes käyttämättömiä villapuseroita tai muita vaatteita, taikka lasten pieneksi jääneitä haalareita ja talvikenkiä, voi ne seurakunnan kautta kierrättää eteenpäin tarvitseville. Ja jos varaa on, voi kerätä kassillisen tarpeellisia hyödykkeitä ja säilyviä jouluherkkuja sellaisen perheen iloksi, jolla niihin ei varaa ole. Antamisen iloa ei voita mikään.

Päätoimittaja Teija Loponen

Päätoimittaja Teija Loponen

Kesäaika päättyy tulevana viikonloppuna. Käytännössä kesä on jo päättynyt aikaa sitten, jo viime viikolla sai jäisiä autonikkunoita raaputella puhtaaksi muutamana aamuna. Ensimmäiset lumihiutaleetkin leijailivat jo harvakseltaan alas. Kesä on siis ohi. Pientä lohtua on tuonut upea ruska. Viime viikkoina on katujen varsilla ja puistoissa näkynyt sellaista väri-ilottelua, etten muista yhtä hienoa ruskaa olleen moneen vuoteen. Lehdet kuitenkin putoilivat sunnuntain sateissa vauhdilla ja nyt pihoilla haravoidaan ahkerasti. On aika pistää puutarha talviteloille, siirtää puutarhapenkit varastoihin ja ihan viimeistään nyt istuttaa kukkasipulit ensi kesäksi iloa tuottamaan. Lasitetut parvekkeet tuovat monille mahdollisuuden jatkaa vielä kesäkautta. Suojaisilla parvekkeilla kukkaistutukset säilyvät pidempään ja lämmittimien avulla parvekkeista voi nauttia vaikka läpi vuoden.

Ohi on myös koululaisten syysloma. Seuraavan opiskelutauon tarjoaakin sitten joulu, joka tuntuu lähenevän hurjaa vauhtia. Kauppojen hyllyillä on jo tarjolla joulumakeisia, jouluvaloja, joulukalentereita ja muuta suuren juhlan rekvisiittaa. Ennen joulua ehditään kuitenkin kokea seurakuntavaalit, joihin tällä kertaa tuntui olevan tavallista haasteellisempaa löytää ehdokkaita. Niinpä niillä, jotka todella haluavat päättämään seurakunnan asioista, on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Jos vain äänestäjiä ja tietoa ehdolla olevista löytyy.

Ensi viikolla esitellään Latokartanontien kaavaa Malmitalolla. Siellä kannattaa piipahtaa kysymässä niitä asioita, jotka eivät nyt kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla olevissa suunnitelmissa selvästi näy. Yksi sellainen kysymys on, aiotaanko Latokartanontie muuttaa Vilppulantien kohdalla yksikaistaiseksi? Se kyllä merkitsisi siihen melkoista liikenteellistä pullonkaulaa. Vanha virkistyskeskuksen tontti on nyt rajattu pois suunnittelualueesta, samoin tontin rajan läheisyydessä sijaitseva pieni kolmionmuotoinen alue. Miksiköhän? Uutena suunnittelualueessa on mukana liiketalousopiston ja liikuntahallin parkkipaikka, johon ehkä suunnitellaan uudisrakentamista. Melkoiselle määrälle autoja  löytynee silloin jokin uusi sijoituspaikka? Vastauksia saadaan varmaankin tiistaina.

Päätoimittaja Teija Loponen