Useina vuosina tehdyissä kyselytutkimuksissa ovat suomalaiset yltäneet yhdeksi onnellisimmista kansakunnista. Vaikka taloustilanne, pakolaiskriisi ja terrorismin uhka ovat tuoneet epävarmuutta yhteiskuntaan, ei se ole merkittävästi vähentänyt perusonnellisuuden tunnetta. Kun pohditaan, mistä tämä onnellisuus syntyy, ei sen pohjana olekaan raha ja mammona, kuten voisi kuvitella. Onnellisuus syntyy sekä elämän pienistä nautinnoista, että yhteisöllisyyden tunteesta. On jopa todettu, että mitä enemmän ihmiset keskittyvät muuhun kuin omaan napaan tuijottamiseen, siis muihin ihmisiin, sitä paremmin he voivat. Ihmisillä on perustarve tehdä muille hyvää. Siitä saa nautintoa, kun voi auttaa muita.
Muiden auttaminen tuntuu todellakin olevan monen tyytyväisen ihmisen salaisuus. Näitä muiden auttajia löytyy aivan joka puolelta sekä erilaisista yhdistyksistä, että myös yksittäisistä, itsekseen toimivista henkilöistä. Moni auttaa esimerkiksi lähinaapuriaan käyttäen tätä kaupassa. Joku kokee nautintoa pihan haravoinnista tai talven tullen lumitöiden tekemisestä tuottaen samalla iloa ja hyötyä taloyhtiölleen. Elämän nautintoihin kuuluu myös itsensä hemmottelu. Musiikkia rakastava saa itselleen nautintoa käymällä konserteissa, joita ainakin seurakunta tarjoaa maksutta. Lukemisesta nauttivat voivat tavata kirjailijoita eri kirjastojen kirjailijavierailija-illoissa . Samoin taiteesta voi nauttia kirjastojen pienimuotoisissa näyttelyissä tai Malmitalon galleriassa. Nautintojen saaminen ja kokeminen ei aina edellytä rahaa.
Ikävääkin nautintohakuisuutta on. Siitä esimerkkinä liikenteessä hurjastelijat, jotka nauttivat vaarallisista ohituksista ja ylinopeudesta. Ei mene viikkoakaan, etteikö tuossa Kirkonkyläntiellä joku päätä näyttää nopeusrajoitusten piirissä ajaville, että uskaltaa itse ajaa lujempaa. Bussikaistaa ohi viilettävät autoilijat vaarantavat etenkin jalankulkijat. Vaaratilanteita aiheuttamalla vähintäänkin pilaa toisen päivän, ellei suorastaan päätä sitä. Matalalta paistava häikäisevä aurinko ja yhä vain aikaisemmin pimenevät illat hankaloittavat näkemistä niin jalankulkijoille kuin autoilijoillekin. Siksi liikenteessä tarvitaan syksyn edetessä entistä enemmän varovaisuutta.
Päätoimittaja Teija Loponen