Pihlajamäen ja Pihlajiston alueen laajennettu oppilaaksiottoalue aiotaan jakaa kahteen osaan. Jako koskee Pihlajamäen ala-asteen koulua ja Pihlajiston ala-asteen koulua, joille tulee suunnitelman mukaan omat oppilaaksiottoalueet jo tammikuusta 2017 alkaen.
Oppilaaksiottoalueen raja lähtee Lahdenväylältä Vierinkivenpolun kohdalta pohjoiseen Pihlajamäentien yli siten, että Vierinkivenpolun ja Johtokiventien parittomat numerot kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.
Raja jatkuu Pihlajamäentien yli Meripihkatietä pitkin siten, että parilliset katuosoitteet kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Raja kulkee kohti etelää Graniittitie 7. saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen. Tästä raja kääntyy pohjoiseen Kiilletie 5:een saakka siten, että parittomat katuosoitteet kuuluvat Pihlajamäen ala-asteeseen. Kiilletien päästä raja kääntyy etelään puistoa pitkin kohti Pihlajalaaksoa siten, että Pyynikintie ja Pyynikkipolku kuuluvat Pihlajiston ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueeseen.
Molemmissa kouluissa oppilaaksiottoalueen jakamista on kannatettu. Lisäksi asukkailla on ollut mahdollisuus kommentoida asiaa kerrokantasi.fi –palvelussa 8.8.–26.8.2016. Kommentteja tuli viisi, joista neljä koski kysyttyä asiaa.
Kerrokantasi.fi -palvelun ja puhelimitse annetun asukaspalautteen perusteella oppilaaksiottoalueen rajaa on muutettu siten, että se ei kulje taloyhtiöiden tonttien läpi.
Kouluille tuli yhtenäinen oppilaaksiottoalue elokuussa 2011. Silloinen lautakuntajaos perusteli muutosta sillä, että alueen oppilasvirrat saadaan jaettua tasaisemmin kouluihin ja turvattua samansuuruiset oppilasryhmät alkaville luokille.
Käytäntö on osoittanut, että kotien näkökulmasta katsoen ei yhtenäinen oppilaaksiottoalue ole tuonut merkittävää parannusta. Lähikoulu riippuu koulutulokkaiden määrästä, asuinosoitteista ja koulujen enimmäisoppilasmääristä. Koska tiedot muuttuvat vuosittain, voi samankin talon lapsilla olla eri vuosina eri lähikoulu. Huoltajat ovat olleet tilanteeseen tyytymättömiä. Myös lasten näkökulmasta tilanne on hankala, kun he eivät tiedä, mihin kouluun he tulevat menemään.
Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on käsitellyt oppilaaksiottoalueen muutosta eilisessä kokouksessaan.
Kerro kantasi –kommentteja
Ihan hyviltä rajavedoilta vaikuttaa muuten, mutta ei mielestäni ole järkevää tehdä aluerajaa siten, että osa kerrostalosta kuuluu eri alueeseen kuin toinen. Varsinkin siten, että ikään kuin kaksi rappua kuuluu toiseen alueeseen kuin koko muu kerrostalo.
Anonyymi
En ymmärrä miksi yläkouluun pitää mennä ”huikkaan” eli Helsingin uuteen Yhteiskouluun, kun esim. Viikinmäestä länsipuolelta Henrik Lättiläisen kadulta on lyhyempi matka sekä Viikin norssiin että Arabian pruskouluun. Tämä ei nyt koske alakoulua, mutta otan kantaa tähän kuitenkin. Alakoulujen suhteen yhdyn edelliseen mielipiteeseen siitä että esim. talvisin ei pystytä kulkemaan ns. linnuntietä vaan joidenkin lasten tulee kulkea bussilla. Se ei ehkä ole alakoululaiselle järkevää.
Lähikoulu pitää olla lähin koulu
Eikö olisi yksinkertaisempaa että oppilaaksiottoalueen raja kulkisi samoin kuin alueiden rajat? Latokivenkaaren ja Vuolukiventien asunnot ovat myös lähellä Pihlajiston koulua, voi olla että näissä asuvat kokisivat tällaisen rajanteon syrjivänä. Helpointa silloin olisi muodostaa alueet, jotka noudattavat alueiden luonnollista rajaa? Sillä erolla, että Viikinportin voisi jättää Pihlajiston alueeseen ollen selvästi turvallisempi koulumatka näissä asunnoissa asuville lapsille. Tuolla reitillä ei tarvitse ylittää yhtäkään suojatietä kun kulkee 550:n väylää ja sieltä oikealle kääntyvän metsän läpi pääsee suoraan koulun lähelle ja sieltä on Pihlajistontien alikulku.
Anonyymi
Pihlajanmäen koillisnurkasta (mm. Liusketie, Marmoripolku, Hiekkakiventie, Liuskepolku, Liuskekuja, Gneissipolku) on huomattavasti paremmat yhteydet Pihlajiston ala-asteelle kuin Pihlajamäen ala-asteelle. Jälkimmäiseen pitää tehdä vaihto julkisilla kuljettaessa tai kulkea varsinkin syksyllä synkähkön Aarnikanmäen metsäpolun kautta. Eli tarkastelkaa myös kulkuyhteyksiä – ei vain etäisyyttä linnutietä pitkin.
Faija Pihlajanmäestä
Pirjo Pihlajamaa
