Pihlajamäen, Maunulan ja Paloheinän terveysasemat aiotaan lopettaa ja palvelut keskittää Oulunkylään suunniteltuun isoon terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja perhekeskukseen. Esimerkiksi Pihlajamäestä ei ole suoraa joukkoliikenneyhteyttä Oulunkylään.
Kuuden kaupunginosayhdistyksen edustajat vierailivat sote-lautakunnan edustajien luona kesäkuun alussa kertomassa asukkaiden huolista apulaispormestari Daniel Sazonoville ja muille sote-lautakunnan jäsenille. Mukanaan heillä oli lautakunnalle osoitettu kirjelmä alueen terveysasemien, neuvoloiden ja muiden sote-lähipalvelujen säilyttämiseksi.
Tapaamisessa paikalla olivat Sazonovin lisäksi varapuheenjohtaja Pentti Arajärvi sekä Kati Juva, Minna Lindgren, Sinikka Vepsä ja Laura Korpinen.
Maunula-seuran puheenjohtaja Marja Salmela esitteli huolen palvelujen keskittämisestä Oulunkylään suunniteltuun isoon terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja perhekeskukseen. Lisäksi seurojen edustajat esittivät eri näkökulmista puheenvuorot, joissa esille nostettiin nykyisten terveysasemien hyvät tulokset, palvelujen saavutettavuus, alueen erityispiirteet, Oulunkylässä tiedossa olevat liikenneongelmat, alueen asukasmäärien kehitys ja sote-palvelujen yhteys asuinalueisiin.
– Itse pidin puheenvuoron saavutettavuudesta: Pihlajamäestä ei pääse joukkoliikenteellä ilman vaihtoa Oulunkylään eli ajatus pihlajamäkeläisten sote-palveluiden siirtämisestä sinne on mahdoton, kertoo Milja Parviainen Pihlajamäki-seurasta.
– Lisäksi kun palvelut järjestetään lähellä, tunnetaan paremmin asukkaiden tarpeet ja voidaan helpommin tehdä yhteistyötä päiväkotien, koulujen ja muiden toimijoiden kanssa, lisää Parviainen.
Lautakunnan jäsenet kiittelivät, että asiassa oltiin liikkeellä hyvissä ajoin ennen kuin esitykset alueen palveluverkosta tulevat lautakuntaan.
Täsmällisiä lupauksia lautakunnan jäsenet eivät antaneet, mutta totesivat tarpeen hakea ratkaisuja, jossa kaikkia palveluja ei keskitetä Oulunkylään.
– Puheenvuorojen perusteella lautakunnan jäsenet ymmärsivät, että näiden neljän terveysaseman laaja alue ei muodosta mitään sellaista kaupunkirakenteen ja liikenteellistä kokonaisuutta, johon riittää yksi iso palvelujen keskus. Tarpeellisena pidettiin myös alueen palvelutarpeiden arviota, jota ei virkamiesten valmistelemassa palvelujen keskittämisessä ole tähän mennessä tehty. Lautakunnan jäsenet eivät selvästikään olleet tietoisia siitä, että virkamiehet valmistelevat alueen kaikkien sote-lähipalvelujen keskittämistä eli terveysasemat, neuvolat, hammashoitolat, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelun avohuolto, neuvoloiden psykologipalvelut, totesi tapaamisesta muistion laatinut Yrjö Hakanen.
Kyse on Helsingin sote-palvelujen Pohjoisesta suurpiiristä, johon kuuluu viisi peruspiiriä: Maunula, Oulunkylä, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä ja Itä-Pakila, Latokartanon peruspiiristä ja Vanhankaupungin peruspiiristä lukuun ottamatta Arabianrantaa.
Asukkaita tällä alueella on nyt yhteensä noin 90 000. Asukasmäärä on nousemassa kaavapäätösten toteutuessa 2030-luvulla noin 130 000:een.
– Suomen kaupunkien nykyisten asukasmäärien vertailussa tämä olisi seitsemänneksi suurin ja isompi kuin esimerkiksi Kuopio, jossa on kahdeksan terveysasemaa, kaupunginosien edustajat totesivat.
Hieman erikoista on myös se, että Pihlajamäki ollaan liittämässä Oulunkylään, vaikka Malmillekin on tulossa terveys- ja hyvinvointiasema.
Sote-lähipalvelujen kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään yleisten linjausten tasolla syksyllä, jolloin valtuusto päättää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelustrategian.
Kantaa lähiterveysasemien puolesta voi ottaa allekirjoittamalla adressin, joka löytyy adressit.com-verkkosivustolta nimellä ”Maunulan, Paloheinän ja Pihlajamäen terveysasemien puolesta”.
– Nettiadressi on esillä ainakin kesän yli, allekirjoituksia on jo noin 820.
Ajatus on myös kerätä nimiä paperille esimerkiksi Pihlajamäen kyläjuhlassa 3.9., valaisee Parviainen.
Teija Loponen
Suora linkki nettiadressiin:
https://www.adressit.com/maunulan_paloheinan_ja_pihlajamaen_terveysasemien_puolest
