Kuntavaalit 2021 ovat Malmin lentokentän tulevaisuudelle tärkeät. Uusilla päättäjillä on toivottavasti rohkeutta tehdä uusia päätöksiä.
”Hyvät Malmin lentokentän ystävät. Olette sinnikästä väkeä. Olette jaksaneet taistella teille tärkeän asian puolesta jo vuosikymmeniä. Nostan teille hattua.” Näin kirjoitti pormestari Jan Vapaavuori kolumnissaan 16.3.2017. Samalla hän totesi, että kentän puolustajat ovat hävinneet taistelunsa.
Taistelu on kuitenkin jatkunut. 160 000 helsinkiläiseen kotiin jaettiin Malmivaalit-lehti ja keskustelu eri palstoilla on käynyt vilkkaana. Mistä Malmin lentokentän puolustajien sinnikkyys nousee?
Malmi edustaa hyvin erilaisia, mutta voimakkaita arvoja. 80% kentän alueesta on harvinaista niittybiotooppia, jota ei voi korvata keinotekoisella puistolla. Tänä vuonna 85-vuotissyntymäpäiviä viettävä lentoasema on vähän yli 100-vuotiaan liikenneilmailun kansallinen ja kansainvälinen monumentti. Ilmailuteknologian kiehtovat kehityshankkeet sopisivat mitä parhaiten juuri Malmille. Mikäli nämä arvot menetetään, pettymys ja suru tulevat leimaamaan paikkaa vuosikymmeniä. Siksi kannattaa olla sinnikäs.
Aika on toiminut Malmin puolesta. Moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun kaupunki lähti parikymmentä vuotta sitten lentokentän alasajoon. Uusilta päättäjiltä vaaditaan rohkeutta tehdä uusia päätöksiä.
Helsingin Sanomat (30.5.21) kuvasi laajasti, kuinka lähellä oli aikoinaan arvokkaan Puu-Käpylän tuhoutuminen betonilähiön tieltä. Kaupunkisuunnittelijat ajoivat voimakkaasti purkuhanketta, mutta viime hetkellä asiantuntijoiden ja paikallisten asukkaiden aktiivisuus sai päättäjien mielet muuttumaan.
Malmin lentokentän puolustajat ovat kuulleet lukemattomia kertoja samat perustelut, joita varmasti Puu-Käpylänkin puolustajille kerrottiin. ”Asia on jo päätetty ja päätöksiä ei voi muuttaa”. Mikäli he olisivat tyytyneet näihin selityksiin, nykyisen Pohjolankadun varrella saattaisi olla sata metriä pitkiä kerrostaloja.
Ruotsin valtiopäivät on keskeyttänyt suunnitelmat Tukholman Bromman kaupunkikentän sulkemiseksi ja käynnistänyt selvitystyön kentän tulevaisuudesta. Saman soisi tapahtuvan Helsingissäkin. Tähän mennessä ei ole ollut ensimmäistäkään laajapohjaista työryhmää, jossa kentän käyttäjät, ilmailukouluttajat, luonto- ja historiaväki sekä kaupungin ja valtion edustajat olisivat voineet kunnolla pohtia Malmin lentokentän kehitysmahdollisuuksia.
Malmin sitkeät puolustajat ovat vakuuttuneita, että kaupunkilaisten aito kuuleminen koituu aikaa myöten koko kaupungin parhaaksi – aivan kuten tapahtui Puu-Käpylässäkin.
Raine Haikarainen
