Malmin tornista 49

20 vuotta työtä lentokentän puolesta

MLY:n täyttäessä 10 vuotta kuvaan kokoontui joukko hallitusaktiiveja. Kuvassa vasemmalta Tero Auranen, Matti Korjula, Riitta Luhtala, Erkki Mikola, Kalevi Saari, Pertti Nykänen, Eila Partanen, Raine Haikarainen, Sole Molander, Rita Landén, Eino Savolainen ja Kauko Koskinen. Perustajajäsenistä hallituksessa ovat edelleen Kauko Koskinen ja Seppo Sipilä.

Maaliskuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta Malmin lentoaseman ystävät -yhdistyksen perustamisesta. Perustavaan kokoukseen osallistuneet eivät aavistaneet, mitä oli edessä.

Lauantai­-iltana 23.3.2002 kokoontui 137 ihmistä Malmin terminaaliin perustamaan uutta yhdistystä. Tarkoitus oli säilyttää Malmin lentoasema alkuperäisessä käytössä ja turvata sen toiminnalliset, kulttuuriset ja luontoon liittyvät arvot. Kahdenkymmenen vuoden aikana yhdistys on pitänyt satoja kokouksia, järjestänyt mittavia yleisötapahtumia, julkaisut lehtiä, tiedotteita ja 350-sivuisen historiikin sekä harjoittanut aktiivista yhteiskuntavaikuttamista.

Tasokkaat kotisivut (www.malmiairport.fi) ovat välittäneet tehokkaasti tietoa maailmalle. Malmi onkin valittu useampaan otteeseen sekä maailman että Euroopan uhanalaisimpien kulttuurikohteiden listoille.

Juhlavuotta yhdistys viettää kuitenkin jakautuneissa tunnelmissa. Myönteistä on se, että Malmi on edelleen statukseltaan lentokenttä ja valtioneuvoston nimeämä virallinen rajanylityspaikka. Kentän luontoarvot ovat nousseet yhä vahvemmin esille ja kansalaisten tuki lentoaseman säilyttämiseen on vankkaa.

Valitettavasti yhdistys on joutunut käyttämään huomattavan paljon voimavarojaan oikeusprosesseihin. Niissä on kuitenkin kyse periaatteellisesti tärkeistä asioista. Päätökset tulevat aikanaan linjaamaan, mitä painoarvo on rakennushistoriallisesti merkittävän kulttuuriympäristön luetteloinnilla tai mitä luontoarvot vaikuttavat kaavoitushankkeissa.

Surullista juhlavuonna on, että yhteistyö kaupungin kanssa ei ole onnistunut. Helsingin päättäjät ovat valinneet kaavoituksessa erittäin kovan linjan. Kärsijöinä ovat olleet erityisesti lentokentän aktiivikäyttäjät ja yrittäjät.  Miltä mahtaa tuntua korkean osaamisen koulutusorganisaatioiden tai huoltokorjaamoiden työntekijöistä, kun heidät on pakotettu suurilla uhkasakoilla purkamaan arvokkaat rakennuksensa?

Voimia vieneiden prosessien keskellä yhdistyksen perustehtävä ei ole muuttunut. Sen tärkeys on pikemminkin vahvistunut. Ekologinen lähilentäminen elää voimakasta kehitysvaihetta. Arvokkaan niittybiotoopin arvo sekä lentoaseman historiallinen merkitys ymmärretään yhä paremmin. Nykyhetken maailmassa toimiva kaupunkikenttä palvelee myös kriisivalmiutta ja varautumista.

Kaikkia näitä tehtäviä Malmin lentoaseman ystävät ry. on pitänyt esille viimeiset 20 vuotta.

Raine Haikarainen