Sunnuntai-iltana 14.3. klo 22 sammuivat Malmin lentokentän kiitotievalot ja lentotoiminnan keskeyttävä määräys astui voimaan. Paikalla olijat olivat hämmentyneitä. Eihän kaikki voi päättyä näin?
Kiitotien pimeneminen oli latautunut hetki. Kenttäpäivystäjä Pekka Aakko piti Malmin radiotaajuudella koskettavan puheen. Paikalla oli kaupunkilaisia kynttilöiden kanssa. Ihmiset nojasivat lentoaseman aitaan ja katselivat vakavina tyhjälle kentälle. Kukaan ei puhunut mitään.
Malmin lentoasema vihittiin juhlallisesti käyttöön 83 vuotta sitten. Tilaisuus oli nuoren kansakunnan siihen asti suurin yleisötapahtuma. Presidentti Kyösti Kallio ylisti vihkiäispuheessaan Tattarisuon ”epätasaisen ja vesiperäisen maaston” kenttärakentajia. Samalla hän arveli, että ilmaliikenteen merkitystä ”emme ehkä nykyäänkään voi vielä kyllin suureksi arvioida”.
Presidentti varmaan hämmästyisi, jos näkisi millaiseksi Malmin toiminta vuosikymmenien saatossa kehittyi. Viime vuosina toiminta on kuitenkin ollut poikkeuksellista. Vapaaehtoisten joukko on käytännössä pyörittänyt Suomen vilkkainta yleisilmailukenttää ja valtioneuvoston hyväksymää virallista rajanylityspaikkaa. Kentän käyttäjät ovat maksaneet vuokraa, joka on ollut maa-alaan verrattuna kahdeksan kertaa korkeampi kuin vieressä olevan ajoharjoitteluradan. Vaikeuksien keskellä kentällä on kuitenkin toiminut korkean osaamisen koulutus- ja huolto-organisaatioita.
Tätä kaikkea Helsingin kaupunki ei ole arvostanut, päinvastoin. Säännöllisesti vuokransa maksaneelle ja irtisanomisensa riitauttaneelle lentokenttäyhdistykselle on määrätty erittäin suuret uhkasakot. Kentän toimijat häädettiin keskellä pakkasia armottomalla ja tyylittömällä tavalla. Näyttää lisäksi siltä, että kaupunki uhmaa alueelle määriteltyä kulttuurihistoriallisen ympäristön vaarantamiskieltoa.
Mutta viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu, vaikka terminaalin eteen ehdittiin tuoda jo runsaasti hautakynttilöitä. Kiitotien sulkenut määräys on voimassa kolme kuukautta. Sen päättyminen osuu symbolisesti kuntavaaleja seuraavaan päivään. Vaalit voivatkin lisätä malmimyönteisten valtuutettujen määrää. Yhä useampi arvostelee kaupungin ylimitoitettuja ja ympäristöä radikaalisti muuttavia kaavoitussuunnitelmia. Tyytymättömyys heijastuu varmasti vaaleihin.
Lähes 30 000 helsinkiläistä on allekirjoittanut kuntalaisaloitteen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä koskien lentokentän tulevaisuutta. Kansanäänestyksellä on enemmän kannattajia, kuin mitä oli historiallisen suuren äänisaaliin keränneellä pormestari Jan Vapaavuorella edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017.
Uusi valtuusto joutuu ensitöikseen päättämään kansanäänestyksestä. Olisi kaupunkilaisten ja avoimen demokratian halveksimista, mikäli äänestystä ei järjestettäisi.
Raine Haikarainen
