Malmin tornista 42 – Ilmailua hengittämässä

Yhteisöllisyys on yhteistä tekemisestä. Lentokenttäyhdistyksen aktiivit kaivoivat kiitotievalot hangen alta. Kuva Raine Haikarainen

Mikäli Malmin lentokenttä menetetään, Helsingistä eivät häviä vain lentokoneet ja arvokas historiallinen kohde. Suuri menetys on yhteisön katoaminen.

Lentokapteeni Olli Mäkinen on yksi suomalaisen ilmailun pitkän linjan ammattilaisista. Sota-ajan lentäjänä alkanut ura vei rauhan tultua liikenneilmailun pariin. Hänestä tuli suomalaisten kaukolentojen pioneeri ja myöhemmin kansainvälinen ilmailun kouluttaja. Eläkkeelle jäätyään kokeneen lentäjän askeleet suuntautuivat usein Malmin lentoasemalle. Perheelleen hän sanoi aina menevänsä ”ilmailua hengittämään”.

Olli Mäkisen kaltaisia on paljon. Heitä kaikkia yhdistää Malmin kiehtova ilmailumaailma ja sen aistiminen. Joukkoon kuuluu monenlaisia ihmisiä. Osa on kenttää kiertäviä kuntoilijoita, osa luonnon tarkkailijoita, lintujen ja perhosten bongaajia. Suuri joukko on ilmailun ammattilaisia ja harrastajia.

Malmin ilmailuyhteisö on muodostunut kymmenien vuosien ja monien ilmailusukupolvien aikana. Yllättävän monelle harrastus on avannut tien ammattiin. Lentoaseman kahvilassa tulee vastaan vuosikymmenten takaa tuttuja, jotka työskentelevät liikenne- ja ansiolentäjinä, lennonopettajina ja -johtajina, tarkastuslentäjinä, mekaanikkoina, yrittäjinä tai humanitäärisen ilmailun eri tehtävissä. He tulevat Malmille tekemään työtään, tapaamaan hengenheimolaisiaan ja nauttimaan hienosta miljööstä – siis hengittämään ilmailua.

Samaan aikaan Helsingin kaupunki ajaa määrätietoisesti rakennushanketta, jonka myötä ainutlaatuinen ilmailuyhteisö tuhoutuu. En muista nähneeni ensimmäistäkään tutkimusta tai muistioita, jossa olisi vakavasti pohdittu mitä tämän elävän yhteisön katoaminen merkitsee. Suomalaiselle ilmailukulttuurille ja -osaamiselle menetys on joka tapauksessa suuri ja sen seuraukset paljastuvat vasta vähitellen. Vaikutukset voivat olla yllättäviä ja ne säteilevät myös ilmailupiirien ulkopuolelle.

Tunnettu turvallisuusteoreetikko Karl E. Weick on osoittanut, kuinka korkeaa luotettavuutta tavoiteltaessa yhteisön merkitys on ensiarvoisen tärkeää. Yhteisö rakentuu ihmisistä, joilla on yhteiset kiinnostukset kohteet, arvot ja päämäärät ja jotka ovat halukkaita jakamaan sekä virheitään että onnistumisiaan. Luottamuksen ilmapiirin syntyminen edellyttää aina elävää kohtaamista ja mahdollisuuksia oppimiseen ja vertaistukeen.

Ilmailu on antanut tärkeitä malleja korkean luotettavuuden toiminnalle, oli sitten kyse sairaaloiden potilasturvallisuudesta tai teollisuuslaitosten riskienhallinnasta. Suomalaisina olemme ylpeitä siitä, että maamme edustaa turvallisuuskulttuuriin korkeaa osaamista. Sen yhtenä synnyttäjänä on vuosikymmenten saatossa kehittynyt tasokas ilmailuturvallisuus.

Helsinkiläisten kuntavaaliäänestäjien, virkamiesten ja päättäjien kannattaakin siksi vielä pysähtyä miettimään. Mitä menetämme, jos ilmailun hengittäminen Malmilla lakkaa?

Raine Haikarainen

Edellinen artikkeliErilainen talviloma
Seuraava artikkeliJäälinnat yhdistävät asukkaita