Maantieliikenne sähköistyy ja tulevaisuudessa myös ilmailu. Malmin lentoaseman kehittämiselle näkymät ovat poikkeuksellisen kiinnostavia.
Keväällä 2000 valmistui liikenneministeri Suvi-Anne Siimeksen johdolla ehdotus pääkaupunkiseudun yhteistoiminta-asiakirjaksi. Ehdotuksessa todettiin, että valtio voisi luopua Malmin lentokentän ylläpitämisestä, mikäli korvaava paikka löytyy ja kustannuksista sovitaan. Asiassa ei kuultu etukäteen kentän käyttäjiä eikä eri intressiryhmiä. Ehdotus tuli yllätyksenä ja viritti vilkkaan keskustelun.
Vuoden 2000 asiakirja on dokumentti, johon Helsingin kaupunkipäättäjät ovat usein vedonneet. Kun asia on kerran päätetty, siitä ei enää tarvitse keskustella eikä tehtyjä ratkaisuja arvioida uudelleen. Maailma on kuitenkin muuttunut 20 vuodessa paljon, ei vähiten Malmin lentoaseman kohdalla.
Monikaan ei olisi vuosituhannen alussa osannut aavistaa, että Malmin lentoasema valitaan maailman ja Euroopan uhanalaisimpien kulttuurikohteiden listoille. Vasta viime aikoina on kunnolla ymmärretty, millainen siipiparatiisi lentokentän niittyalue on linnuille, hyönteisille, lepakoille ja myös liito-oraville. Kenttää puolustavan kansanliikkeen voimakin on yllättänyt.
Ilmailuteknologian nopea kehitys luo puolestaan odottamatta uudenlaisia mahdollisuuksia citykentille.
Uunituore liikenneministeriön Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportti nostaa esiin sähköisen ilmailun tulevaisuuden näkymät. Lähes äänettömät ja päästöttömät lentokoneet sopivat hyvin tiheän asutuksen keskelle. Eikä kyseessä ole enää vain utopistiset unelmat.
Sähkökoneet voivat mullistaa erityisesti ilmailukoulutuksen ja alle 500 kilometrin matkojen lentämisen. Ruotsalaisen Heart Aerospacen 19-paikkaisesta sähköisestä matkustajakoneesta on tähän mennessä tehty aiesopimus jo 145:n koneen toimittamisesta. EU ja useat toimijat ovat mukana mukana yli miljoonan euron FAIR-hankkeessa, joka tähtää sähköisen lentoliikenteen aloittamiseen Vaasan ja Uumajan välillä vuonna 2026.
Uusi ilmailuteknologia on suuri mahdollisuus Helsingille ja Malmille. Kaupungin omalta lentoasemalta on parinkymmenen minuutin lentomatka Euroopan mantereelle. Samoin kasvavat kaupunkikeskukset ovat sopivan matkan päässä.
Tässä historiallisessa tilanteessa kannattaakin pysähtyä ja miettiä vielä kerran, mitä Helsinki menettää luopuessaan Malmista.
Lentäjät ovat tottuneet olosuhteiden vaatiessa keskeyttämään laskeutumisen, tekemään ylösvedon ja muuttamaan lentosuunnitelmansa. Samaa taitoa tarvitsevat virkamiehet ja ensi keväänä valittavat uudet kuntapäättäjät.
Malmin tilanne on muuttunut niin ratkaisevasti, että nyt kannattaa keskeyttää lentokentän alasajo, päivittää tehdyt suunnitelmat ja suunnata katse kohti tulevaisuuden ilmailunäkymiä.
Raine Haikarainen
