Kun kansanliike kohtaa poliittisen voiman

Verkosta löytyvä opinnäytetyö kuvaa kansalaisaktivismia ja vallankäyttöä Malmin lentokentän ympärillä. Kuva Pirjo Pihlajamaa

Puistolalainen Tero Ilola on käynyt läpi Malmin lentoaseman tilannetta Hämeen ammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössä. Se kantaa nimeä Taistelu Malmin lentoasemasta – Kansanliikkeen keinot ja mahdollisuudet.

Kesällä julkaistun lopputyön tarkoituksena on ollut valottaa Malmi-aihetta, joka on saanut aikaan poikkeuksellisen suuren kansanliikkeen, joka taas on ollut poikkeuksellisen pitkän ajan aktiivinen.

Työssään Ilola, 53, nostaa esiin demokratian suomia eri keinoja, joita lentokentän puolustajat ovat käyttäneet, jotta he saavat näkemyksensä esille. Hän kuvailee myös sitä käänteiden vuoristorataa, jota pitkin asia on edennyt kohti kentän rakentamista.

Ajovarman kuljettajantutkintojen vastaanottajana Tattarisuolla työskentelevä Ilola on asunut kentän lähellä noin 50 vuotta ja vastustaa kentän tuhoamista. Koska oma kanta on tuotu julki lopputyössä, ei Ilola odottanut saavansa ykköstä kummempaa arvosanaa.

– Olin työni lopputuloksesta sitä mieltä, että se on asenteellinen, subjektiivinen ja ala-arvoinen. Mutta ohjaajani piti aikaansaannostani uraauurtavan persoonallisena työnä, joka jatkossa raivaa tietä jokaiselle, joka haluaa tehdä omannäköisensä lopputyön, kertoo yllätyksekseen nelosen saanut Ilola.

Lopputyön lähteinä ovat toimineet muun muassa lukuisat verkkouutissivut sekä vanhat Koillis-Helsingin paikallislehdet Jakomäen kirjastossa.

– Lentokentän ystävien puheenjohtaja Timo Hyvöseltä sain myös paljon mielenkiintoista tietoa.

Ilola on rajannut työn 2000-luvun tapahtumiin ja niistäkin vain murto-osaan. Urakka osoittautui monin verroin haastavammaksi, kuin mitä hän alun perin oletti.

– Aihe on niin laaja, että siitä riittäisi materiaalia selkeästi suurempaankin sisältöön. Hallinnollisten päätösten taustoista saisi varmasti oman esityksensä. Kenties tämä pintaraapaisu voi kuitenkin toimia innoittajana etsiä asiasta lisää tietoa tai ainakin toimia johdantona hetkeen, kun Malmin kohtalo lopullisesti ratkeaa, Ilola pohtii myös opinnäytetyössään.

Siinä huutia saavat monet poliitikot. Klaus Bremerin vuonna 2014 Auto, tekniikka ja kuljetus -lehteen kirjoittama artikkeli ”Likainen raha kaataa Malmin lentokentän” kuvaa Ilolan mukaan uskottavasti uskomatonta suhmurointia, jossa muun muassa silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa pelaa Malmia kokoomusleirissä rakennusmaaksi.

Vapaavuori saa Ilolan lopputyössä niin kovaa kritiikkiä, että lukija jo kysyy, että miksi juuri hänet nostetaan kepinnokkaan.

– Koska Janne petti lupauksensa. Vuosia sitten kävimme sähköpostikirjeenvaihdon, jossa Vapaavuori kertoi Malmin olevan turvassa.

Ilola ei koskaan unohda Koillis-Helsingin omana poikana mieluusti esiintyvän Vapaavuoren takinkääntöä.

Lentokentän kohtalo vetää Puistolan miehen mielen apeaksi.

– Olisihan kentän tehorakentaminen meidän lähihistoriamme suurin munaus. Kaikkien etu olisi kompromissi säilyttää toinen kiitorata ja rakentaa puolet suunnitellusta. Sitä ei vain ole otettu missään huomioon.

Opinnäytetyön pääsee lukemaan täältä.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliKauppa, parkkilaitos ja 8-kerroksinen talo: Ajurinaukiolle on suuret suunnitelmat
Seuraava artikkeliPuistola-Seuran taidenäyttely siirtyi verkkoon