Uhkia ja mahdollisuuksia
Malmin lentoaseman yllä leijuvat myrskyisiä kelejä ennakoivat pilvet. Samaan aikaan lopettamisuhkien keskellä vahvistuvat ainutlaatuisen ympäristön säilyttämistä puoltavat äänet.
Vuodenvaihde oli ristiriitaisten uutisten sävyttämä. Kaupunki haluaa määrätietoisesti häätää ilmailun Malmilta ja on sanonut irti kentän vuokrasopimuksen. Samaan aikaan irtisanomiset on riitautettu ja ilmailuviranomainen on jatkanut lentopaikan käyttölupaa. Vastikään kentällä toimivat 11 ilmailuyrittäjää saivat tylyn uudenvuodenlahjan. Heidän maavuokrasopimuksensa on sanottu irti.
Jälkimmäinen päätös on vakava. Se merkitsee muun muassa, että maamme johtava helikoptereiden huoltokorjaamo joutuu lähtemään tiloistaan ilman tietoa korvaavasta paikasta. Yritysystävällisenä ja ”maailman toimivimpana kaupunkina” itseään mainostava Helsinki halua pakottaa korkeaa ammattitaitoa edustavan organisaation taivasalle.
Kaupunki ei voi kuitenkaan toimia edes omalla maallaan miten tahansa. Lentokentän suojeluprosessit ovat kesken ja alueella on voimassa ns. vaarantamiskielto. Se estää kiinteistöihin ja ympäristöön kohdistuvat muutostyöt. Helsingin virkamiesten otteet ja suoranaiset uhkailut ovatkin herättäneet tyrmistystä kaupunkilaisten joukossa. Tähän mennessä yli 25 000 asukasta on vaatinut Malmin tulevaisuudesta kunnallista kansanäänestystä. Vaatimus tulee heijastumaan vuoden päästä järjestettäviin kuntavaaleihin.
Myös muut Malmin tulevaisuutta puoltavat äänet ovat voimistuneet. Keskiviikkona 4.3. järjestetään Finlandiatalolla järjestyksessä toinen ekologista ja sähköistä ilmailua käsittelevä asiantuntijaseminaari. Lisäksi lentokentän luontoarvoista huolestuneet ovat suunnittelemassa keskustelutilaisuutta, johon kutsutaan kaupunkilaisia ja kaupunginvaltuutetuja.
Yllättäviltäkin tahoilta on otettu kantaa Malmin säilyttämisen puolesta. Helsingin yliopiston tutkija, fyysikko Rauno Lauhakangas kirjoittaa Humanisti -lehdessä, kuinka suomalaisen menestystarinan taustalla on yksilöiden määrätietoinen ja pitkäjänteinen itsensä kehittäminen. Esimerkiksi maamme mobiiliteknologian pioneereja yhdisti varhain alkanut radioamatööriharrastus, joka myöhemmin vaikutti heidän ammattivalintaansa ja antoi ideoita kehitystyöhön. Lauhakangas katsoo, että Malmin kentän kohdalla on kyse samoista arvoista: ”Malmin lentokenttä ei ole vain kenttä, josta pienkoneet lähtevät ilmaan ja jossa sattuu sijaitsemaan 1930 -luvulla suunniteltu rakennus. Malmin lentokentällä on viimeisen 50 vuoden aikana koulutettu yli 10 000 lentokoulutuksen saanutta henkilöä, jotka ovat itse maksaneet koulutuksestaan.[…] Tällä koulutuksella on ollut valtava merkitys koko Suomen kehittymiselle. Julkisessa keskustelussa ei ole lainkaan otettu huomioon tätä koulutuksen merkitystä, joka on ollut Malmin lentokentän tärkein toiminto!” (Rauno Lauhakangas, Humanisti 1/2019)
Raine Haikarainen
