Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli 8. lokakuuta kokoomusvaltuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran ponsiesitystä. Siinä toivotaan, että kaupunginhallitus tekisi Malmin lentokentän niittyalueen luontoarvojen säilyttämisestä selvityksen.
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on kartoittanut Malmin kenttäalueen luontoa viime vuosien aikana monin eri tavoin osana yleiskaava- ja asemakaavatyötä. Kartoitettavaa riittäisi edelleen, sillä lentokentän reunamat muodostavat liki sadan hehtaarin niittypellon, jolla viihtyy yleisiä ja harvinaisia eläimiä.
Luonto on rikasta, sillä seutu on pysynyt vuosikymmeniä rauhassa rakentamiselta. Harvinaisista lajeista kentällä liikkuvat ainakin lepakot, liito-oravat, viheryökköset, ruisrääkät ja heinäkurpat.
Heinäkurppa on äärimmäisen uhanalainen lintulaji, jota näkee Suomessa harvoin. Jotkut ovat onnistuneet näkemään sen Malmin lentokentän aitojen ympäröimillä niittyalueilla.
Tänä vuonna havaintoja on tehty syyskuun aikana kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla on nähty viisi heinäkurppaa. Muualla Suomessa määrät ovat olleet vähäisempiä.
Kaupunkiympäristön toimiala pitää selvänä, että joinakin vuosina merkittävä osa Uudellamaalla syysmuutolla levähtävistä heinäkurpista havaitaan Malmin lentokentällä.
Toimiala toi kuitenkin toivomusponsiasiassa lautakuntansa päätettäväksi esityksen, jonka mukaan tulevaisuudessa heinäkurpat joutuvat etsimään Malmi lentokentän rakentuessa vaihtoehtoisia levähdyspaikkoja.
Perhoskantaan suhtautuminen on huomattavasti suopeampaa. Uhanalaisille viheryökkösille aiotaan luoda sopivia elinympäristöjä.
Lautakuntakokouksessa kokoomuksen Asko-Seljavaara halusi muuttaa päätösesitystä ja teki vastaehdotuksen, jossa sanottaisiin suoraan, että rakentamisen takia Malmin lentokentän satahehtaarisen niityn luontoarvoja ei juuri säily.
Asko-Seljavaara sai puolelleen Atte Kalevan (kok) ja Nuutti Hyttisen (ps). He hävisivät 10-3 jäsenille Mia Haglund (vas), Noora Laak (vas), Eveliina Heinäluoma (sd), Jape Lovén (sd), Risto Rautava (kok), Laura Rissanen (kok) sekä vihreiden Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Amanda Pasanen ja Tuomas Rantanen.
Myös Kaleva toivoi tekstiin lisäystä, jossa myönnettäisiin nykyisten luontoselvitysten olevan vajavaisia niin lajiston kuin Longinojan osalta ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin puuttuvan kokonaan. Äänestystulos oli sama kuin ensimmäisessä.
Kolmas ja viimeinen vastaehdotus sen sijaan johti pöytäkirjan muokkaamiseen äänin 8-5. Anni Sinnemäki halusi tekstiin lisäyksen, että ”lautakunta korostaa, että kun jokaisen asemakaavahankkeen taustaksi päivitetään inventointeja, on äärimmäisen tärkeää, että niiden tulokset ja luontoarvojen huomiointi tehdään mahdollisimman huolellisesti jokaisen kaavan kohdalla alueen kokonaisuuden luontoarvot huomioiden”.
Tätä kannattivat kaikki muut paitsi Asko-Seljavaara, Heinäluoma, Lovén, Rautava ja Rissanen.
Pirjo Pihlajamaa
