Etusivu Kolumnit Malmin tornista 22 : Ilmailu ja ilmastohaitat

Malmin tornista 22 : Ilmailu ja ilmastohaitat

YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) julkaisi taannoin laajalti huomiota herättäneen raportin. Siinä puututaan muun muassa lentämisen ilmastohaittoihin. Mitä paneelin suositukset merkitsevät Malmin lentoasemalle?

Maailmanlaajuisesti ilmailu tuottaa runsaat 2% maailman vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Ilmastopaneeli esitti vakavan varoituksen, että mikäli globaaleja päästöjä ei saada kuriin, maapallon lämpötilan nousu riistäytyy kasvihuoneilmiön vuoksi hallitsemattomaksi.

Lentokoneiden energiatehokkuus on jatkuvasti noussut, mutta kasvaneet liikennemäärät ovat syöneet saavutetun ympäristöedun. Lentäminen sinänsä voi olla monessa tapauksessa energiatehokas liikennemuoto. Varsinkin jos käytetään tarkoituksenmukaista kalustoa ja joudutaan ylittämään vaikeita maastoja sekä laajoja vesialueita. Kokonaistaloudellisuutta lisää se, ettei lentokoneita varten tarvitse rakentaa kalliita teitä tai muita väyliä. Parin kilometrin pätkä kiitotietä riittää.

Ongelma on siinä, että lentämisestä on tullut niin vaivatonta ja halpaa. Matkustajien taju etäisyyksistä ja samalla vaadittavasta energiamäärästä on monessa tapauksessa hämärtynyt.  Viikon kaukomatkalla matkalainen pystyy kuluttamaan istuinpaikkaansa kohden laskettuna energiamäärän, jolla ajaisi vuoden henkilöautoajot. Halvat hinnat ovat tukeneet vaivatonta matkustamista.

Liikennelentämisen halpeneminen ei ole kuitenkaan ulottunut yleisilmailuun. Se on jatkuvasti kallistunut eikä sen piirissä nautita matkustusliikenteen veroeduista. Kuvaavaa on, että Malmilla pienkoneella lentävä pilotti maksaa tunnin lentomatkastaan suunnilleen saman verran kuin mitä halpayhtiön edestakainen matka Helsingistä Lontooseen.

Malmilla koneet lentävät, sähköistä Alpha Electro lentokonetta lukuun ottamatta, edelleen fossiilisen polttoaineen voimalla. Lentotoimintaan kulutettu polttoainemäärä on Helsingin mittakaavassa kuitenkin marginaalinen. Polttoainetta on Malmilla tankattu vuosittain hieman yli 200 000 litraa. Yksi tavallinen helsinkiläinen maantieliikenteen jakeluasema myy vuodessa monia kymmeniä kertoja suuremman määrän.

Ilmastomuutoskysymykset vyöryvät kuitenkin väistämättä myös Malmille. Tehokkainta lentämisen ilmastopolitiikkaa olisi teknisen kehityksen yhdistäminen liikennemäärien kasvun hillitsemisen. Norjan valtion lentokenttäyhtiö Avinor on päättänyt, että 2020 luvulla maan sisäiset lennot lennetään ekotehokkaasti sähköllä. Lentämisen määrässä sekä turistit että harrastajat joutuvat varmasti totuttelemaan kustannusten nousun myötä kasvun hiipumiseen. Se voi olla hyväkin asia. Määrällisten tekijöiden tilalle tulevat yhä enemmän laadulliset.

Malmi voisi toimia uuden ekologisemman lentämisen koepaikkana. Kenttää ympäröivät metsät ja viheralueet saisivat edelleen kasvaa ja toimia hiilinieluina. Norjalaisten sähkölentämisestä voisi ottaa oppia. Perinteisten moottorien kohdalla siirryttäisiin uusiutuvista raaka-aineista ja jätteistä valmistettuun suomalaiseen polttoaineeseen (NEXBTL), jota maailmalla on mm. Lufthansa kokeillut menestyksellisesti. Realistisena päämääränä olisi, että Malmista muodostuisi 2030-luvulle tultaessa Suomen ensimmäinen hiilineutraali lentoasema.

Raine Haikarainen