Malmilla asuva Maija Hurmevirta on lähestynyt kaupunginhallitusta pyynnöllä varmistaa, että kaupunkisuunnitteluviraston Ramboll Finland Oy:ltä tilaama Malmien lentokenttäalueen maaperäselvitys on annettu jäsenille tiedoksi ja tutustuttavaksi hyvissä ajoin ennen yleiskaavan seuraavaa käsittelyä.
-Mikäli lentokenttäalueen maaperästä löytyy rikkipitoista sulfiittisavea, tulevat alueen rakentamiseen tarvittavien investointien kustannukset nousemaan huomattavasti, Hurmevirta huomauttaa.
Kaupunkisuunnitteluviraston tilaaman selvityksen oli määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä, mutta perjantaina saadun tiedon mukaan se viivästyykin ja valmistuu vasta marras-joulukuun vaihteessa.
Hurmevirta toivoo, että koska lentokentän alue on mukana yleiskaavassa, sitä ei pitäisi hyväksyä ennen kuin kaikki tarvittava tieto on käytettävissä.
Helsingin kaupungin Finnish Consulting Groupilla (FCG) 2015 teettämän yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan lentokenttäalueen kerrosneliökohtaiset rakentamiskustannukset ovat kaksinkertaiset muuhun Malmin suunnittelualueeseen verrattuna. Helsingin kaupungin maksettavaksi lankeavat rakennusinvestoinnit Malmin lentokentän alueella ovat jo nyt alustavasti arvioituna noin 450 miljoonaa euroa. Kenttäalueen kalliin rakennettavuuden johdosta on FCG todennut: “Yleiskaavaluonnoksen mukainen kerrosala 1,2 milj. k-m² ei ole riittävä Malmin lentokentän alueen taloudellisen toteutettavuuden kannalta.
Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta Destia Oy:n Infrasuunnittelun tekemän Malmin lentokenttäalueen rakennettavuusselvityksen mukaan alueella on suositeltavaa tehdä tutkimuksia sulfidisavien esiintymisen selvittämiseksi maaperässä ennen rakennussuunnitelmavaihetta, koska saven korkea sulfaattipitoisuus voi aiheuttaa kustannuslisäystä esitettyihin pohjanvahvistus- ja perustuskustannuksiin.
Myös Sito Oy:n vuonna 2015 Kaupunkisuunnitteluvirastolle tekemässä Malmin lentokenttäalueen hule- ja pohjavesiselvityksessä nostetaan esille sulfidisavi: Vuonna 1987 tehdyssä Geoteknisen osaston raportissa savikerroksen rikkipitoisuudeksi on määritelty 0,03 – 0,27 % (SO4). Tämän perusteella on hyvin todennäköistä että alueella on maa-aineksia, jotka muodostuvat ongelmaksi, jos ne kaivetaan hapettomasta tilasta pois. Tällä hetkellä saven sulfiittipitoisuuksista ei ole tarkempaa tietoa ja niitä on tutkittava seuraavassa suunnitteluvaiheessa.”
Hurmerinta toivoo, että päättäjillä on käytettävissään oikeaa tietoa mahdollisesti huomattavan korkeiksi nousevista lentokentän alueen rakennuskustannuksista jo ennen yleiskaavasta päättämistä.
Teija Loponen
Sulfidisavi
- Sulfidisavi muuttuu kuivuessaan happameksi sulfaattimaaksi. Hapan sulfaattimaa muodostuu, kun pohjaveden pinta laskee sulfidipitoisessa maaperässä. Esimerkiksi kuivatusojituksessa vetinen maa kuivuu. Kun maa joutuu kosketukseen ilman hapen kanssa hapettuu sulfidi sulfaatiksi.
- Kun hapettunut maa sadesäällä kastuu uudelleen, sulfaatista syntyy erittäin hapanta rikkihappoa, joka liuottaa ja huuhtoo maaperästä runsaasti metalleja, kuten alumiinia, kadmiumia, nikkeliä, kuparia, kobolttia, sinkkiä ja uraania. Happamassa vesiliuoksessa ne ovat luonnolle hyvin myrkyllisiä.
- Sulfidisavi syövyttää myös betonia ja terästä.
