Asukkaat rakensivat monta lentokenttää

Malmi Green Skyline –ryhmän suunnittelussa korostuivat ekologisuuteen tähtäävä cleantech ja tulevaisuuden liikenneratkaisut. KUVAT PIRJO PIHLAJAMAA

Kaupunkilaiset saivat hypätä arkkitehdin saappaisiin ja suunnitella Malmin lentokentän tilalle uuden kaupunginosan. Asukkaiden aivoriihissä syntyi kahdessa illassa toistakymmentä eri näkemystä siitä, miltä lentokentällä näyttää tulevaisuudessa.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston järjestämät ideointi-illat olivat viime viikon tiistaina ja torstaina Stadin ammattiopistossa Malmin Vilppulantiellä. Tiistain työpajaan osallistui 48 ja torstain pajaan 31 ihmistä.

Kentän säilymisen kannalla oleva ryhmä löysi kentän ympäriltä paljon alueita, joihin rakentaa.
Kentän säilymisen kannalla oleva ryhmä löysi kentän ympäriltä paljon alueita, joihin rakentaa.

Osallistujat jaettiin ryhmiin. Kussakin ryhmässä oli myös kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijoita sekä ideoita yhteen koostavia nuoria arkkitehtejä Uusi kaupunki –nimisestä kollektiivistä.
Jokainen ryhmä sai karttapohjat alueesta ja kaksi tuntia aikaa suunnitella lentokentästä uuden kaupunginosan. Järjestäjät kuuntelivat asukkaita herkällä korvalla ja vastailivat heidän kysymyksiinsä parhaansa mukaan.

Pian pöytien ympärillä kävi vilkas keskustelu. Kun yhdessä pöydässä pähkäiltiin, että miten 25 000 asukasta sovitetaan 2,6 neliökilometrin alueelle, ei toisessa pöydässä haluttu takertua väkilukuun, vaan sommiteltiin viihtyisää aluetta kaikille asukkaille.
Yksi ryhmä otti lähtökohdaksi sen, että lentotoiminta säilyy ja ympärille rakennetaan asuntoja 8 000 asukkaalle. Toinen katsoi 10 000 sopivaksi määräksi. Yksi pöytä maalaili kiitotiestä vesiaihetta, jonka ympärille kaupunki nousee. Toinen kaivoi Longinojan alkulähteen esiin kiitotien alta. Useammassakin ryhmässä tehtiin lentokentän säilytettävistä rakennuksista ilmailumuseo. Alueen kulttuurihistoriaa ei haluttu haudata.

Yksi ryhmä rakensi kerrostaloja itään ja pientaloja länteen. Toinen rakensi keskelle korkeaa ja reunoille matalaa, kolmas suunnitteli tasan päinvastoin.
Joku mietti, että olisi hyvä rakentaa niin, ettei tule slummia. Viheralueiden säilymistä korostettiin. Pelättiin, että miten sisääntuloliikenne järjestetään niin, etteivät olemassa olevat asuinkadut ruuhkaudu.

Ideoita siirrettiin suurille, esitäytetyille karttapohjille, joissa oli valmiiksi kerrottu muun muassa se, että lenkkipolku säilyy ja että lentokentälle tulee raide Jakomäestä ja Kivikosta päin ja raide jatkuu Sunnnuntaipalstojen läpi Malmille.
Malmin lentokentän projektijohtajaksi Kalasatama-projektista siirtynyt Tuomas Hakala kertoi sivummalla, että raiteelle on hankala löytää riittävästi tilaa. Viimeisin ajatus on, että se menee Malmille Vilppulantietä ja sieltä bussiterminaalin kautta Malmin sairaalalle ja kohti Pohjois-Helsinkiä.

Suositun lenkkipolun latuineen voisi Hakalan mukaan siirtää Malminkaaren varresta Fallkullan viheralueelle Longinojan rantaan, jolloin ulkoiluväylästä tulisi pidempi.

Malmi-Seuran puheenjohtaja Maria Laurilan tiimissä ideoitiin Koko Malmi kaikille –puutarhakaupunkia.
Malmi-Seuran puheenjohtaja Maria Laurilan tiimissä ideoitiin Koko Malmi kaikille –puutarhakaupunkia.

Valtiolle kuuluisi Hakalan mielestä Lahdenväylän liittymän teko, jotta autot pääsevät kentälle ja sieltä pois. Liittymän yhteyteen on kaupunkisuunnitteluvirastossa jo hahmoteltu Kivikosta siltaa, jossa kulkisi raideliikenne. Liikenteelle raivattaisiin väylä Kankiraudantien ja Takoraudantien väliseen viherkaistaleeseen.

Yhdessä ryhmässä nainen pohti ääneen, että mitä asukkaiden suunnitelmille virastossa tapahtuu. Vierustoverin vastaus oli sarkastinen.
– Näitä katsotaan ja sitten näille nauretaan.
Toisaalla projektijohtaja Hakanen vastasi samaan kysymykseen, että virasto poimii parhaat ideat.

Lopuksi ryhmät esittelivät tiimityönsä tulokset. Kaupunkisuunnitteluvirasto hioo parhaillaan kaavarunkoa, jonne ryhmien ideoita mahdollisesti nousee.
Kaavarunkoa tullaan esittelemään Vilppulantielle 30. syyskuuta kello 17.  Asukkaat saavat kertoa mielipiteensä kaavarungosta 21.9–12.10. Tavoitteena on viedä kaavarunko kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa.
Kaavarunko toimii mahdollisen asemakaavan pohjatyönä. Runko ei ole oikeusvaikutteinen, eikä etene valtuuston päätettäväksi, joten siitä ei voi valittaa.
Rakentamistahdista kerrottiin, että jos asuntoja valmistuu vuodessa tuhannelle asukkaalle, olisi uusi kaupunginosa tehty 25 vuodessa.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliYrittäjiltä konkreettisia toiveita päättäjille
Seuraava artikkeliKimmo Oksanen ja Sirpa Kähkönen kirjastovieraina