Yrittäjiltä konkreettisia toiveita päättäjille

Kansanedustaja Tuula Haatainen kertoi mielenkiintoisia näkökulmia valtakunnan politiikkaan ja etenkin sote-uudistukseen liittyen. KUVAT TEIJA LOPONEN

Koillis-Helsingin yrittäjien ja valtuutettujen aamukahvitapaamisessa käsiteltiin varsin konkreettisia asioita. Valtakunnan tason uudistuksista kertoi kansanedustaja Tuula Haatainen.

Itsekin yrittäjä, mutta samalla valtuutettu ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja sekä asuntotuotantotoimikunnan varapuheenjohtaja (Kok.) Kauko Koskinen kertoi lautakunnan juuri hyväksyneen sadan asunnon rakentamisen Teerisuontielle. Latokartanontien varren ja Malminkaaren tiukkaa rakentamissuunnitelmaa hän hieman hämmästeli. Malmin lentoaseman toimintojen Koskinen toivoisi säilyvän, tiivistysrakentamisellakin sinne saisi asuntoja.
-Isäni oli aikoinaan kenttää urakoimassa, joten minulla on siihen sellaisiakin tunnesiteitä, Koskinen myönsi.

Liikuntalautakunnan puheenjohtaja Riku Ahola (Vas.), toivoi Malmin Velodromin joskus toteutuvan, se olisi koko maan mittakaavalla ainutlaatuinen hanke. Malmin uimahalli puolestaan on Suomen käytetyin ja liikuntalautakunnassa on kauhisteltu, miten saataisiin kaikille riittävät palvelut toteutettua, mikäli Malmin lentokentälle toteutuisi Järvenpään kokoinen asuinalue. Ahola kertoi myös hankkeesta siirtää koulujen liikuntatilat liikuntaviraston alaisuuteen ja sitä kautta vuokrattaviksi.

Liikuntalautakunnan varapuheenjohtaja Heimo Laaksonen (Kok.) kehui Kokoomus-Vasemmistoliitto –akselin toimivuutta liikuntalautakunnassa.
-Olemme yhdessä onnistuneet saamaan koilliseen suunniteltua enemmän avustuksia ja parannettua jalkapallokenttien olosuhteita. Lentokentästäkin olemme tehneet yhdessä kannanottoja, onhan sitä kiertävä lenkki yksi alueemme merkittävimmistä ulkoilukohteista. Tässä kohden ei demokratia tunnu toimivan, huomautti Laaksonen.
Tapulin maauimala on hanke, jota lautakunnassa edelleen yritetään ajaa.

Neljäs paikalle saapunut valtuutettu oli perussuomalaisten Olli Sademies, joka kertoi kiinteistölautakunnan tulostavoitteista ja keinoista päästä niihin.
-Kaupunki on tonttikeinottelija. Se hankki halvalla tontteja ja myy ne kalliilla.

Tällä kertaa Malmitalolle kokoontuneet yrittäjät kertoivat huolenaiheitaan päättäjille.
Tällä kertaa Malmitalolle kokoontuneet yrittäjät kertoivat huolenaiheitaan päättäjille.

HSY:n jäsenenä hän totesi Malmin lentoaseman rakentamisen merkitsevän nousevia vesimaksuja lähes koko Etelä-Suomelle, niin arvokasta putkien veto kehnoon maaperään on.
Kansanedustaja Tuula Haatainen (SDP) kertoi Helsingin päätösten ja kehittymisen heijastuvan koko maahan. Koulutuksesta hänen mukaansa on varaa säästää, kunhan ei romuteta innovaatioita. Perusopetusta on saatava läheltä, toiseen asteen koulutusta ei.
Sote –uudistus on lähinnä hänen sydäntään ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana hän osasi kertoa uudistusvaihtoehdoista varsin laajasti ja eri näkökulmista.
Yrittäjyydestä Haataisella oli apulaiskaupunginjohtaja-ajoiltaan realistiset näkemykset.
-Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät eniten. Niille on saatava luotua edellytykset tuottavalle yritystoiminnalle, jotta laajentuminen ja työllistäminen voivat jatkua.

Valtuutetuille ja eduskuntaan yrittäjillä oli lukuisia terveisiä.
Julkisissa hankinnoissa syrjitään pieniä ja keskisuuria yrityksiä omituisilla vaatimuksilla. Harvalla pienellä yrityksellä on esimerkiksi kolmen viimeisen vuoden aikana ollut neljässä eri kunnassa vastaavia hankkeita kuin tarjouspyynnössä.
-Mieluummin pitäisi tutkia, että taustat on kunnossa ja verot maksetaan Suomeen, huomautti joku yrittäjistä.
Markus Tahvanainen esitti, että pienten yritysten pitäisi voida tehdä kimpassa tarjouksia.

Kauko Koskinen muistutti läpimenneestä ponnestaan, joka liittyi nimenomaan pk-yrityksiin ja julkisiin hankintoihin.
Annika Halmela totesi, että sosiaali- ja hoivapuolella hinta ratkaisee, ei laatu. Ja ylipäänsä on ongelmana, että tarjousten tekoon kuluu tuhottomasti aikaa, ja aika taas on pienyrittäjille varsin arvokasta.
Pekka Ahlstrandia harmittaa, että ”etelästä” tulevia rakennusalan yrittäjiä eivät koske samat velvollisuudet kuin kotimaisia toimijoita. Tämä vähentää suomalaisyritysten työllistämismahdollisuuksia.
Paperinpyörittämisen byrokratiaa pitäisi vähentää. Tästä oli Olli Sademiehellä esimerkkinä tytär, joka itsensä työllistäessään joutui täyttämään 41 erilaista lomaketta ja maksamaan niiden kirjaamismaksuina yli  tuhat euroa.
Risto Lehtinen puolestaan harmitteli sitä, että työttömiä ei voi palkata kiireapuun 1-2 päiväksi, vaikka se samalla ylläpitäisi työttömien ammattitaitoakin.

Tuula Haatainen myönsi, että pienyrittäjien kulurasite on usein kohtuuton ja vie eteenpäin pohdittavaksi, olisiko mahdollista helpottaa palkkauskustannuksia esimerkiksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen kohdalla.
Viimeisenä keskustelunaiheena nostettiin esiin erilaiset tulityö- ynnä muut kortit, joiden suorittamiseen menee sekä aikaa, että rahaa. Monessa yrityksessä näitä eri suoritekortteja tarvitaan kymmenittäin, jolloin kustannukset koulutuspäivineen nousevat kohtuuttomiksi.
-On myös päätöntä, että entisenä poliisina en voi toimia järjestyksenvalvojana ilman, että suoritan sitä korttia, mutta järjestyksenvalvojakurssin kouluttajaksi kyllä kelpaan, kiteytti Sademies.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliSuutarila saa uuden kiertoliittymän
Seuraava artikkeliAsukkaat rakensivat monta lentokenttää