Si-Su-Seura toivoo katkoa kurjistumisen kierteelle

Siltamäki-Suutarila-Seura poikkeaa monista muista kaavaluonnoksen kommentoijista siinä, että se sanoo uuden rakentamiselle kyllä ja lisää. Esimerkiksi ostoskeskus olisi viimein korvattava uudella. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

– Mielestämme yleiskaavaluonnos jättää kaupungin reuna-alueet, kuten Siltamäki-Suutarila-Töyrynummi-alueen varsinaisen kehittämisen ulkopuolelle, vapaasti näivettymään. Toivomme tähän radikaalia muutosta. Mielestämme Helsinkiä pitää kehittää tulevina vuosikymmeninä tasapuolisesti.

Näin suomii uutta yleiskaavaluonnosta Siltamäki-Suutarila-Seura lausunnossaan kaupungille.
Seura katsoo, että kaavaluonnoksessa kaupungin voimavarat keskitetään muutamaan keskustan ja sen lähiympäristön kohteeseen.

Siltamäessä olisi aloitettava Siltamäen ostoskeskuksen uudistus mitä pikimmiten samoin kuin Siltamäen kontaktikaupunkia koskeva yhteistyöprojekti.
Alueen asukkaiden odotukset yleiskaavasta ovat olleet valoisat. Kun yleiskaavatyö käynnistyi, lähtivät Siltamäen, Suutarilan ja Töyrynummen asukkaat innolla muovaamaan alueelleen hyvää tulevaisuutta. Perustettiin yleiskaavaryhmä, jossa asukasyhdistysaktiivien lisäksi istui edustajia eri puolilta Suutarilaa sekä Töyrynummelta.

-Halusimme varmistaa, että alueen eri osat ovat tasapuolisesti mukana hahmottelussa, kertoo SiSu-Seura lausunnossaan.
Alueen sijainti kaupungin reuna-alueella tuo haasteita. Väestön kasvulla voi turvata elintärkeät kaupalliset ja julkiset lähipalvelut. Seuran mukaan rapistuva Siltamäen ostoskeskus on saatava täysin uudistettua.
– Yhteistyöllä ja yhteisöllisyydellä olemme onnistuneet säilyttämään ja jopa parantamaan alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Haluamme turvata tämän myös jatkossa.

Alueen keskeinen voimatekijä ovat kauniit ja monipuoliset viheralueet.
– Haluamme säilyttää ne myös tuleville sukupolville. Alueemme ikääntyy nopeasti ja tämä edellyttää uutta palveluntarjontaa, sanoo julkista asukastilaa toivova seura.

Taivaankannelle, Lasinpuhaltajantielle, Riddarsbyhyn, Böstaksentielle, Pallomäelle, Kontiaisentielle ja Siltalanpuistoon on kaavoitettu asunnot noin 850 asukkaalle. Silti edessä on parin päiväkodin purkaminen, koulutoimintojen yhdistäminen ja pienentäminen. – Terveysasema lienee lakkautuslistalla eikä kirjastonkaan asema vaikuta turvatulta.

Ostoskeskuksen tiloista suuri osa on tyhjillään eivätkä muutkaan ostoskeskuksen toimijat, paitsi uimahalli, tunnu pärjäävän.
Tilannetta ei paranna meneillään oleva HSL:n joukkoliikennesuunnittelu. Liikenne- ja joukkoliikenneyhteydet kaupungin reunalle ovat keskeisen tärkeitä.
– Alueemme näyttää olevan niin sanotussa negatiivisessa kierteessä.

Uusi yleiskaavaluonnos ei seuran mielestä kohenna merkittävästi Siltamäen seutua. Uuden liikenneverkon rungon muodostaa pikaraitiotieverkko.
– Meillekin lupailtiin Jokeri 2:n kulkevan alueemme eteläosan (Tapaninkyläntie) kautta. Tästäkin on nyt luovuttu ja Jokeri 2:n reitti siirretty muutama kilometri etelään.
Kaupunkibulevardit edustavat uutta innovaatiota ja tulevat vaatimaan mittavia investointeja, sanoo seura lausunnossaan.
Seurassa on huomioitu, että muutamaa esikaupunkikeskustaa halutaan kehittää.
– Ne eivät sijoitu kaupungin reuna-alueille.

Kovasti keskustelua herättävä Malmin lentokenttäalue vaatii osansa.
– Sen muuttaminen uudeksi kaupunginosaksi ei tule toteutumaan ilman merkittäviä kustannuksia.

– Ymmärrämme toki, että yleiskaavaluonnos on jatkosuunnittelun apuväline. Pikseliruudukosta on kuitenkin hankala hahmottaa mitä alueelle ollaan suunnittelemassa. Seura toteaa, että ruudukosta voi hyvin lukea, että Siltamäen seudun nykyiset viheralueet tulevat pienenemään merkittävästi.
– Mielestämme suunnittelupohjaa tulisi avata siten, että alueelle syntyy konkreettinen ja realistinen kuva suunnittelukohteista.

– Toinen pikseliruudukkoon liittyvä hankaluus on suunnittelukohteiden paikannus, kun ruudukkoon on merkitty alueemme osalta ainoastaan Suutarilantie ja Kehä III.
Siltamäen 1960–1970-lukujen vaihteessa valmistunutta kontaktikokonaisuutta, jossa ostoskeskuksen ympärille on tehty seitsemän asunto-osakeyhtiötä, luonnos lupaa kehittää täydennysrakentamalla sitä vähintään e=1 korttelitehokkuudella.
– Toteutussuunnittelulla alkaa olla kiire, sillä talojen julkisivu- ja perusparannusremontit ovat toteutumassa nykysuunnittelun mukaan jo lähivuosina, seura patistaa.

Kaavaluonnoksessa ostoskeskus siirtyy Riimusauvantien ja Suutarilantien risteykseen. SiSu-Seura on muutosesityksessään lähtenyt siitä, että Jalopeurantien ja Jousimiehentien väliin rakennetaan tehokas kaupunkikortteli, jonka alakertoihin tulisi sekä kaupalliset että yhteisölliset tilat.
– Toteutussuunnitelman käynnistämisellä on kiire, sillä nykymenolla olemme pian ilman ostoskeskuspalveluja.
Suutarilantien molemmin puolin on merkitty asuntovaltaista asumis-, puisto-, virkistys- sekä liikunta- että lähipalvelujen rakentamista pääosin yli 0,4:n tehokkuudella. Suutarilantien itäpuolen toimitila-aluetta on laajennettu ja sille ehdotetaan lisärakentamista.
– Sinne voisi ajatella lisäksi tuotantoa, varastointia, julkisia palveluja, opetustoimea ja virkistyskäyttöä, sanoo seura ja kannattaa suuren vähittäiskauppapaikan sijoittamista alueelle.
Myös Kehä III:n pohjoispuolelle esitetään asuntovaltaista rakentamista, samoin pariin kohtaan omakotitontteja.
Seuran mielestä täydennysrakentaminen Siltamäen tienoilla on kuitenkin odotettua vähäisempää.

– Keskustelimme yleiskaava-arkkitehdin kanssa tammikuussa ja hänen mukaansa lähivuosina voisi toteutua lähinnä muutaman omakotitontin rakennustehokkuuden nostaminen korkeintaan 0,4:ään. Lisäksi kävimme keskustelua yleiskaavan mahdolliseen toteutumiseen liittyvästä alueellisesta epätasapainosta Laiturilla kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kanssa.
– He vahvistivat käsitystämme rakennusliikkeiden roolista. Niitä tuntuu kiinnostavan vain yli tuhannen asunnon kohteet. Tätä pienemmät kohteet odottelevat vuoroaan kenties 2030-luvulla.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliOppilaille nettilomake uhkatilanteista kertomiseen
Seuraava artikkeliSisäkatto murtui kesken Malmin apteekin avajaisten