Helsingin yleiskaava 2016:n toteuttamisohjelmasta on tehty seurantaraportti 2021. Se on kaupunkiympäristölautakunnalle toimitettu tilannekatsaus, jolla seurataan vuosittain, että miten yleiskaavan toteuttamisohjelmaan priorisoitujen alueiden suunnittelu etenee.
Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaviksi on priorisoitu Raide-Jokerin vyöhyke, Vihdintien eli Läntinen bulevardikaupunki, Tuusulanväylän eli Mäkelänkadun bulevardikaupunki, Malmin lentokenttä sekä Kruunuratikan varsi ja Laajasalon bulevardi. Näistä Vihdintien- ja Tuusulanväylän bulevardit sekä liikennehankkeista Viikin-Malmin raitiotie on myös kirjattu kaupunkistrategiaan Maailman toimivin kaupunki. Viiman eli Viikin-Malmin -pikaraitiotien yleissuunnitelman luvataan valmistuvan tämän vuoden aikana.
Koillis-Helsinkiä koskeviin isoihin suunnitelmiin kuuluu myös Malmin keskustan kehittäminen sekä Viikin ja Pihlajiston kautta kulkeva Raide-Jokeri, jonka rakentaminen alkoi kesäkuussa 2019.
Asemakaava- ja aluesuunnittelussa varaudutaan uusiin puisto- ja viheralueinvestointeihin, puistojen peruskorjauksiin ja viherverkoston kehittämiseen. Luonnonsuojeluohjelmaan (2015−2024) kuuluvien uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen jatkuu. Helsingin luonnon monimuotoisuuden ohjelma on valmistunut ja sen toteuttaminen on aloitettu.
Yleiskaavan mukainen asemakaavoitus on vasta vähitellen siirtymässä asemakaavoitusvaiheeseen. Nelivuotisjaksolle 2020-2023 on merkitty asemakaavoitettavaa asuinkerrosalaa noin 3,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä ylittää reilusti 700 000 kerrosneliön vuositavoitteen. Toimitilaa ja muuta kerrosalaa on ohjelmoitu noin 1,3 miljoonaa k-m². Siitä iso osa eli lähes 70 prosenttia sijoittuu kantakaupunkivyöhykkeelle.
Yleiskaavan lähtökohtiin kuului nopean kasvun mukainen väestönkasvu. Yleiskaavatyön alkumetreillä arvioitiin, että Helsingin väestö kasvaa 861 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Tuoreempi, vuoden 2020 nopean kasvun ennuste povaa jo noin 880 000 asukkaan määrää vuonna 2050.
Helsingin väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 656 920. Vuonna 2020 väkiluku kasvoi 3 085 asukkaalla, mikä on noin 2 700 asukasta edellisvuoden kasvua vähemmän.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on vastata ilmastonmuutoksen hillintään. Siinä riittää työsarkaa. Esimerkiksi Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden yhteydessä selvitettiin kaavoituksen ilmastovaikutuksia erityisesti kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Selvityksen mukaan esirakentamisella on hyvin merkittävä osuus 50 vuoden elinkaaripäästöjen muodostumisessa. Heikosti rakennettavalla alueella rakentamisvaiheen ilmastopäästöt muodostavat puolet elinkaaripäästöistä.
Puurakentamisella on mahdollista pienentää rakentamisen ilmastopäästöä merkittävästi. Myös energiajärjestelmillä voi löytää keinoja ilmastopäästöjen huomattavaan pienentämiseen. Liikenteen osalta asemakaavan ratkaisujen merkittävyyttä pidetään rajallisena.
Pirjo Pihlajamaa
