Hautausmaakorttelin 12 kunnostus jatkuu

Malmin hautausmaan työnjohtaja Orest Lazepkan (vas.) ja ylipuutarhuri Paula Niemelän työpaikka huokuu historiaa. Kortteliin 12 on haudattu elokuvaohjaaja Mikko Niskanen ja lähellä on Eugen Schaumannin muistomerkki. Kuva Pirjo Pihlajamaa

Malmin hautausmaan korttelissa 12 on kesällä tehtyjen kunnostusten jäljiltä muuttunut maisema. Jotkut haudoilla kävijät ovat murehtineet ja antaneet hautausmaan työntekijöille palautetta, kun pitkä tuija-aita on kadonnut. Toiset taas ovat ilahtuneet syntyneestä avaruudesta ja mäntyjen esiintulosta.

Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Paula Niemelän mukaan hautausmaan hoito on monesti taiteilua, sillä paikka on monille tärkeä. Ihmiset kiintyvät omaisten hautojen lähellä oleviin kasveihin ja puihin. Ne ovat myös maamerkkejä alueella liikkuville. Esimerkiksi männyt ovat Malmin hautausmaalla harvinaisuus.

– Vieläkin joku voi sanoa, kun puhutaan joskus kaadetuista vaahteroista, että ai niin, ne turhaan kaadetut vaahterat, Paula Niemelä kertoo.

Pääsääntöisesti hautausmaan puukujanteita halutaan vaalia, sillä joka korttelin rajaavat puut ovat ainutlaatuinen näky koko Suomen mittakaavassa.

Tuijatkin palaavat vielä kortteliin 12. Kaadettujen tilalle on tulossa ensi vuonna uudet. Lajiksi on valittu pylvästuija fastigiata.

Alkukesästä tehtyä korttelin kunnostusta on myös päätetty vielä jatkaa. Tällä viikolla urakoitsijan on tarkoitus kaivaa ylös tuijien kannot ja maan alla luikertelevat juurakot. Läheiset hautakivet pitää siirtää työn ajaksi sivuun, etteivät ne vaurioidu.

Tuijien sisäpuolella oleva kortteli on tarkoitus palauttaa sen alkuperäiseen asuunsa ja sellaiseksi, että aluetta voi hoitaa myös koneellisesti. Vuonna 1951 valmistuneen alueen käytäviä ei ole suunniteltu kestämään painavia koneita. Käytäviä on alkukesästä vahvistettu ja pintoja suoristettu. Kaikkien hämmästykseksi käytävien pengerkivistä löytyi vanhoja hautakiviä. Ne palautettiin entisille paikoilleen. Kaikkia penkereitä ei vielä kunnostettu, vaan työ jatkuu ensi vuonna.

Näyttävän korttelin muotokielessä on vaikutteita antiikin ajoista. Siitä ei ole tällä hetkellä varmuutta, että kuka korttelin on aikoinaan suunnitellut.

– Eri lähteistä on löytynyt kolme eri nimeä, niin nyt emme tiedä, kuka heistä on oikea.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliTöyrynummentien pihakatu sai istutus- ja istuskelulaatikoita
Seuraava artikkeli-OmaStadi on mahtava keino vaikuttaa, toteaa Koillisen uusi Stadiluotsi Lotta Jäättelä