Lentojen loppuminen vahvisti taistelumieltä

viimeinen lento
Malmin viimeinen lento tapahtui sunnuntaina. Kuvat Pirjo Pihlajamaa

Malmin lentokentällä koitti sunnuntaina viimeinen lentopäivä. Pitkin viikonloppua kentällä kävi ihmisiä sanomassa hyvästit lentotoiminnalle, joka alkoi juhlallisin menoin toukokuussa 1936. Suru yhden ajanjakson päättymisestä ei kuitenkaan lamaannuttanut kentän puolustajia, vaan kasvatti heille vahvemmat taistelijan siivet.

Sää sunnuntaina oli niin huono, ettei taivaalle ollut asiaa kuin helikopterilla. Sitäkin enemmän lensivät viestit sosiaalisessa mediassa.

Facebookin Friends of Malmi Airport -ryhmän päivityksissä ihmiset surivat yhdessä. Esimerkiksi tapaninkyläläisen Taina Rigorin lauantaiaamuna julkaisema pitkä kirjoitus kenttää kohdanneesta ajojahdista sai monet allekirjoittamaan samat tuntemukset.

– Monimuotoisen lentotoiminnan ja pienyrittämisen sekä ainutlaatuisen luontoympäristön tappamiselle ei ole minkäänlaisia järkeviä perusteluja. Säilyttämiselle sen sijaan on, Rigori kirjoitti.

Somessa käy ilmi, että lentokentän ystävät eivät lannistu, vaan he aikovat edelleen jatkaa lentokenttäalueen puolustamista. Tämän vahvistaa videotervehdyksellään myös Malmin lentoaseman ystävien puheenjohtaja Timo Hyvönen Tapanilasta. Katseet on käännetty suojeluarvoihin. Malmi on arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue ja kenttäympäristön niityiltä ja metsästä löytyy monia luonnon harvinaisuuksia, joilla on lain suoja.

Sunnuntaina Malmin lentoaseman toimistossa lentokouluyrittäjä Mark Baker puistelee päätään.

– Eihän tähän lentokenttäalueelle näytä edes tulevan asuntoja, vaan puisto. Asuntoja tulee reunoille. On sitten lopultakin ymmärretty, ettei suolle voi rakentaa, Mark Baker viittaa viimeksi esillä olleisiin lentokenttäpuiston havainnekuviin.

Tapaninvainiolaisen Bakerin BF-Lento on malmilaiskentän vanhin yritys. Sillä on ollut samat toimistotilat vuodesta 1969. Yli tuhat lentäjää kouluttaneen yrityksen koneille on valmistunut halli Vihdin Nummelaan, mutta sinne ei ole saatu sosiaalitiloja, koska alueelta puuttuu kunnallistekniikka. Myöskään muita Malmin toimijoita Vihti ei ole voinut ottaa, koska nykyinen ympäristölupa ei sitä salli.

– Vihdin kunta on ottanut meidät hienosti vastaan, mutta kentän laajentamista koskeva ympäristölupa ja kaava ovat kesken, Baker kertoo.

Siksi BF-lennonkin teoria- ja lentosimulaattoriopetus jatkuvat Malmilla. Se on mahdollista, koska Malmilla toimivien yritysten toimistotiloja ei ole irtisanottu. Helsingin kaupunki on irtisanonut Malmin lentokenttäyhdistyksen sopimuksen, joka on mahdollistanut lentotoiminnan.

Myös kiitoteiden ympärillä olevat lentokonehallien maanvuokrasopimukset on irtisanottu, mutta osassa on edelleen eri yrittäjien ja muiden toimijoiden lentokoneita, sillä irtisanomisista on valitettu. Kaikille koneille ei ole löytynyt uutta kotikenttää, vaikka valtio edellytti sitä vetäytyessään kentältä.

Maanantaiksi kentälle odotetaan kihlakunnanvoutia häätöä toteuttamaan. Voudilla voi tulla töistä pulaa, sillä koneet on yhtä maahan jäätynyttä lukuun ottamatta lennetty muualle tai siirretty halleihin, joita häätö ei koske.

– Taistelu Malmin lentokentästä jatkuu ja kiitotie on edelleen paikallansa. Toivottavasti tulevaisuuden päättäjät ovat edeltäjiään viisaampia ja Malmin lentokenttä jatkaa tehtäväänsä joskus tulevaisuudessa, kuulutti kenttäpäivystäjä Pekka Aakko lennonjohtotornista sunnuntain viimeisessä kuulutuksessa.

Pirjo Pihlajamaa

Lentokenttäpäällikkö Gun Gustavsson viimeistelee hangaarissa maalattua laskukieltomerkkiä, joka  laitetaan kiitotielle.
Yrittäjä Mark Baker keventää sunnuntain synkeää tunnelmaa esittelemällä tyttärensä Niina Walverannan kosijoita varten laaditut ohjeet.
Lentokenttärakennuksen seinillä on valokuvanäyttely kentän historiasta. Tästä se kaikki alkoi.
Edellinen artikkeliMaaret Ahlsved kokosi upean kuvakirjan
Seuraava artikkeliKevättä kohden