Vantaanjoki ei ollut ehtinyt tänä vuonna kunnolla edes jäätyä, kun se sai ylleen lumivaipan tammikuun puolivälin jälkeen. Lumi hidastaa osaltaan jään muodostumista. Uskaliaimmat ovat silti jo hiihtäneet joen yli. Kannattaako jäälle mennä?
– Sitä ei missään nimessä voi suositella. Jokeen tippuminen on todella vaarallista, sillä virta voi viedä hiihtäjän jään alle. Joki on virtavesi, ja veden korkeus vaikuttaa jäähän. Jos joen pinta nousee ja virtaus kiihtyy, vesi kovertaa jäätä salakavalasti, varoittelee jokitalkkari Oula Tolvanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.
Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla voi seurata järvivesien jään paksuutta eri puolilla Suomea. Jään säännölliseksi mittaajaksi voivat ilmoittautua kaikki halukkaat. Mittaus tehdään kolme kertaa kuukaudessa.
Kansalaisten kokoamaa jäätietoa päivitetään myös sivulle vesi.fi sekä järwiwikiin. Niistä löytyy tietoa merivesienkin jäätilanteesta.
Jokivesien jäätilannetta ei päivitetä minnekään.
– Se olisi liian vaarallista. Jokien jäätilannetta ei voi ilmoittaa, koska joessa jäätilanne vaihtelee niin paljon. Virtauskohdat muuttavat jään paksuutta. Esimerkiksi hulevesiputkien luona jää on ohuempaa. Jos jäätietoja kerättäisiin, olisi riski, että joku menee sen perusteella jäälle ja tippuu veteen, jokitalkkari perustelee.
Myös järvien ja merien jäätietoja tarkastelevan kannattaa muistaa ennen jäälle kirmaamista, että netin jäätiedot ovat ohjeellisia. Jään paksuus voi vaihdella saman vesistön eri kohdissa. Jään rakennekin vaihtelee paljon. Mittaajat puhuvat huokoisemmasta kohvajäästä ja sitä kovemmasta teräsjäästä, joiden avulla lasketaan jään tehollinen paksuus.
Yhden nyrkkisäännön mukaan jo kahden senttimetrin umpikova teräsjää kestää 80 kiloisen pilkkijän ja neljän senttimetrin vahvuinen teräsjää riittää samankokoiselle retkiluistelijalle. 600-kiloista hevosta kantaa 10 senttimetriä vahva umpijää. 1 200 kiloiselle autolle vaaditaan viisi senttimetriä lisää. Jäätymistä kannattaa kuitenkin odotella kauemmin, sillä luonto harvemmin järjestää tasapaksua jäämattoa.
Helsinkiä lähimmät jäätiedot kertovat jokitalkkarinkin kotijärvenä olevan Tuusulanjärven sekä Espoon Pitkäjärven jäätilanteesta. Viime viikon tiistaina Tuusulanjärven paksuus oli 24 senttimetriä, josta kovaa teräsjäätä oli 11 senttimetriä. Seuraavana päivänä mitattu Pitkäjärven jää oli 11 senttimetriä, josta teräsjäätä oli 7 senttimetriä.
Kirkkonummen edustalla merijään paksuus oli viime viikolla kuusi senttimetriä. Helsingistä ei ole kerätty tietoja.
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy kattavasti asiaa luonnonvesien jäätymisestä. Sivuilla painotetaan, ettei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Tietty jään paksuus ei siis takaa turvallisuutta.
– Varsinkin keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, mutta myös kirkkaan valkoisella alueella voi vaara yllättää, sivuilla varoitetaan.
Valistuksesta huolimatta joskus varovaisuus unohtuu. Tänäkin vuonna on jo kuultu murheellisia uutisia, kun jäät ovat pettäneet kulkijan alla.
Pirjo Pihlajamaa
