Näinä päivinä on onni ajaa autolla, eikä olla jalankulkija. Ajoradat ovat etenkin isommilla kaduilla täysin paljaat lumesta ja jäästä. Toisin on jalkakäytävien kohdalla. Muhkuraiset ja jäiset jalkakäytävät ovat enemmän sääntö kuin poikkeus vilkkaastikin käytetyillä reiteillä. Päiväkoteihin lapsiaan vievät vanhemmat saavat olla joko aikamoisia tasapainoilijoita tai omata hyvät nastat, jotta pysyvät jäisillä kaduilla pystyssä. Eräs äiti aivan oikeutetusti kysyikin, eikö veronmaksajien pitäisi olla tasa-arvoisia myös kulkuväylien kunnossapidon suhteen. Miksi jalkakäytäviä ei saada yhtä hyvään käyttökuntoon kuin ajoratoja?
Liikkumiseen luonnossa pitäisi hyvillä keleillä panostaa kaiken ikäisten paljon enemmän. Luontoa meillä riittää ihan mukavasti eri puolilla aluetta. Suutarilan yläasteen koulu ja Helsingin Kristillinen Koulu ovat edistämässä liikkumista ja luonnon tuntemusta osallistumalla valtakunnalliseen Metsävisaan, joka järjestetään jo 35. kertaa. Aikaisemmat Metsävisat ovat osoittaneet, että jopa tavallisten kaupunkipuiden ja kaupungissa viihtyvien kasvien ja eläinten tuntemus on varsin heikkoa joidenkin oppilaiden kohdalla. Siksi Metsävisaan toivoisi vähän useamman oppilaitoksen voivan lähteä mukaan. Vaikka ei kilpailumielellä, niin oppimaan uutta ja kertaamaan jo opittua.
Me helsinkiläiset olemme aika hyvin oppineet kierrättämään turhat tavarat ja myös jätteet. Tänä vuonna käynnistynyt kotitalouksien muovinkeräys on monelle mieleen, vaikka keräyspisteitä ei kovin tiuhassa olekaan. Ilmestymisalueellamme näitä muovinkeräyspisteitä on kolme. Euroopan komission teettämässä selvityksessä ilmenee, että Helsingissä on Euroopan toiseksi parhaat mahdollisuudet lajitella jätteet. HSY:n jätehuolto on Euroopan pääkaupungeista kakkossijalla, kullan nappasi Slovenian Ljubljana. Viime viikolla julkaistussa selvityksessä arvioitiin muun muassa sekajätteen määrää ja kierrätykseen käytetyn paperin, kartongin, biojätteen, lasin, metallin ja muovin osuutta syntyvästä jätteestä. Meillä niiden kierrätys toimii hyvin, joskin parantamisenkin varaa hivenen on.
Päätoimittaja Teija Loponen
