Pukinmäen sirkuskoulun Cyr-rengastaituri Sanni Korhonen kutsuttiin Liettuaan esiintymään

Sanni Korhonen
sirkusfestivaalilla ja hän sai kutsun esiintymään Liettuaan. Kuva Juhana Myllyniemi

Pukinmäen sirkuskoulussa on parhaillaan kolme harrastajaa, jotka taituroivat Cyr-renkaan kanssa. Sanni Korhonen on yksi heistä.

Cyr-rengas on saanut nimen Daniel Cyriltä, joka keksi sen 1900-luvun lopulla. Vastaavaa rengasta tiedetään käytetyn Saksassa 1900-luvun puolessa välissä, nimellä Einreifen pyörä tai mono pyörä. Sen kehitti Adalbert von Rekowski.

-Daniel Cyr kuitenkin modernisoi renkaan 1996 ja nykyinen rengas on nimetty hänen mukaansa, tietää sirkuskoulun opettaja Jilka Repo.

Repo kertoo, että kuka tahansa, jolla on peruskehonhallinta kunnossa, voi aloittaa harjoittelun Cyr-renkaalla.

-Cyr-rengas ei vaadi erityistä osaamista alkuun. Toki apua on, jos on vaikka tanssinut tai harrastanut akrobatiaa, silloin pääsee helpommin alkuun. Lajin harjoittelu kehittää kokonaisvaltaisesti kehonhallintaa ja lihaksia. Cyr-renkaalla harjoittelu on huomattavasti mukavampaa nivelille kuin vaikkapa permantoakrobatia, jossa tulee raajoille kovia iskuja. Cyr on pehmeä laji ja soveltuu vanhemmallekin harrastajalle.

Repo kertoo, että renkaalla voi tehdä lukuisia erilaisia liikkeitä.

-Liikkeet voidaan jakaa eri alueisiin kuten valssit, vertikaali, akrobaattiset liikkeet, sekä erilaisiin esinemanipulointiliikkeisiin. Cyr-rengas on niin nuori laji, että se kehittyy koko ajan. Uusia liikkeitä ideoidaan jatkuvasti.

Sirkuspiireissä Cyr-rengas on yleistynyt huimaa vauhtia ja harrastajia tulee kokoajan lisää. Laji on kuitenkin vielä sirkuksen sisällä pieni verrattuna vaikkapa ilma-akrobatian harrastajamääriin.

Jilkan mukaan Sanni on kehittynyt uskomatonta vauhtia Cyr-renkaan kanssa.

-Hänellä oli jo hyvä kehonhallinta ennen lajin aloittamista, mutta silti hän yllättää minut joka harjoituksissa sen suhteen, miten hän omaksuu uusia asioita.
Sanni Korhonen itse kertoo pitäneensä aina kaikesta nopeatempoisesta ja jännittävästä.

-Pienestä asti olen rakastanut erilaisia vuoristoratoja ja sitten kun kerran näin jonkun tekevän Cyr-rengasta, niin se näytti hauskalta ja vauhdikkaalta.

Ensimmäinen kunnon Cyr-tunti tuntui silti hyvin haastavalle.

-Tuntui mahdottomalle pyöriä painavan renkaan kanssa ja kyllä siinä menikin sellaiset kaksi kuukautta, että sen kanssa oppi jotenkuten pyörimään. Monta kertaa sen kahden kuukauden aikana ehdin miettiä, että tuleeko tästä yhtään mitään. Sen jälkeen ei olekaan tullut mieleenkään lopettaa.
Sanni kertoo, että keskivartalon hallinta on tärkeää, mutta eniten tarvitaan päättäväisyyttä ja kiinnostusta lajiin.

-Eri ihmiset oppivat eri tahdilla ja joku voi oppia pyörimään Cyrillä vaikka parissa viikossa ja jollain toisella voi mennä parikin vuotta riippuen harjoituksen määrästä. Täytyy siis jaksaa yrittää vaikka itse ei huomaisi aina kehitystä.

Sanni itse haluaisi esiintyä mahdollisimman paljon ulkomailla.

-Pääsin tänä syksynä enimmäistä kertaa ulkomaille esiintymään ja se oli ehkä yksi mahtavimmista kokemuksista sirkuksen parissa.
Sanni esiintyi kesällä Suomen Nuorisosirkusliiton järjestämillä sirkusfestivaaleilla. Festivaaleilla oli mukana esiintyjiä ulkomailta ja Sannin esityksen jälkeen hänelle tarjottiin mahdollisuus lähteä esiintymään Liettuaan.
-Esiinnyin Liettuassa pienessä kaupungissa, Šakiaissa. Esitys oli kokonaisuudessaan parin tunnin mittainen ja esiintyjät olivat suurimmaksi osaksi Liettuasta, mutta ulkomaalaisiakin oli muutama. Tapahtuma oli käsittääkseni eräänlainen koulujen alkamisen juhlistaminen. Siellä oli myös lapsille suunnattua tekemistä, joten suurin osa yleisöstä oli lapsiperheitä.
-Kokemus oli hyvin jännittävä ja mielenkiintoinen. Pidin esityksen prameudesta ja ylenpalttisuudesta. Mukana oli tanssijoita ja hieman harvinaisempia sirkuslajeja, joita ei Suomessa juuri näe. Omaa vuoroa ei edes ehtinyt jännittää, kun pääsi ihailemaan loistokasta kokonaisuutta ja esiintyjiä. Tämä erosi paljon siitä mihin olin tottunut, koska normaalisti sirkuskouluni esityksiin ei käytetä hirveästi rahaa, Sanni pohdiskelee.

Sannin mieleen jäi myös Suomen ja Liettuan erilainen suhtautuminen turvallisuuteen.

-Suomessa on melkeinpä aina esityksissä patjoja ja kunnolliset kenraaliharjoitukset, jotta tapaturmat minimoitaisiin. Liettuassa taas visuaalisuus on kaikki kaikessa, joten patjat jätetään yleensä kokonaan pois esityksissä. Se tekee esityksestä siistimmän ja näin ei tarvitse kiinnittää huomiota patjojen siirtämiseen ja tästä aiheutuviin taukoihin.
Sanni on harrastanut sirkusta Pukinmäen sirkuskoululla nyt 9 vuotta. Cyrin hän aloitti vasta vuosi sitten.

-Tavoitteitani ovat tällä hetkellä vain kova treenaus, jotta kehittyisin nopeasti cyrissä ja akrobatiassa. Sen jälkeen olisi mahtavaa päästä joskus suurille lavoille esiintymään, oli se sitten Suomessa tai ulkomailla.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliSuunnittelijat hiovat Malmista timanttia
Seuraava artikkeliTapaninvainion kerrostaloihin odotetaan autottomia