Pukinmäessä asuva Sami Losoi käy paljon Malmilla ja luettelee pitkät rimpsut ideoita, joilla Malmin viihtyisyyttä voisi nostaa. Losoi haluaisi nähdä Malmin vihdoinkin kehittyvän parempaan suuntaan. – Siitä puhutaan paljon, mutta jos myös tehtäisiin, hän toivoo.
Nuori mies on tullut kaksosveljensä kanssa asukkaille tarkoitetulle kävelykierrokselle, jonka järjestäjät suunnittelevat Malmia työkseen. He ovat Helsingin kaupunkitoimialan arkkitehti Antti Mentula ja Malmin aluesuunnittelija Johanna Himberg, ruoholahtelaisen Loci maisema-arkkitehtien Jussi Virta ja Sanni Aalto sekä Vallilassa olevan Lightning design collectiven valaistussuunnittelija Riku Pirtilä.
Paikalla on vain reilu kourallinen paikallisia, mutta keskustelu käy vilkkaana. Malmi on selvästi kaikille tuttu ja tärkeä. Asukkaiden silmät poimivat korjauskohteita.
-Miksi torikiveykseen on maalattu häiritseviä viivoja, voisiko taksitolpan vierestä lähteä raput alas, voisiko tuonne lisätä penkkejä, kyselee Milla Ahola.
Porukka ihmettelee, miksi bussipysäkit on sijoiteltu sekavasti. Tai miksei Kirkonkyläntien pohjoissuunnasta pääse kääntymään Prisman parkkihalliin. Se tosin tuskin haittaa naapurin Vantaata, joka kerää mielellään helsinkiläiseuroja kaupoilleen. Tikkurila ja Keravanjoen varsikin komistuvat parhaillaan vauhdilla.
Toista on Malmin maisemissa, jonka katukuva on paikoin rapiseva. Tuolla on tyhjä nuorisotalo, ennen niin hieno katseenvangitsija, joka lahoaa silmissä. Ympärillä näkyy harmaa-valkoista pintaa liiankin kanssa.
-Olen sanonut kaikille, että nyt saa suunnittelussa käyttää värejä, arkkitehti Mentula lupailee muutosta.
Hän vakuuttaa, että Helsinki satsaa nyt tosissaan Malmiin. Malmin visio valmistuu jouluksi. Sitten tehdään suunnittelunperiaatteet. Sitten alkaa asemakaavatyö.
Ensi vuonna on tarkoitus ravistella mediakenttää laajemmin, jotta Malmi nousisi otsikoihin. Malmin brändiä pitää vahvistaa. Malmista halutaan yleiskaavan linjaama Koillis-Helsingin vetovoimainen keskusta ja joukkoliikenteen risteysasema ratikoineen kaikkineen.
Kukaan ei voi kiistää, etteikö aineksia olisi. Mielenkiintoista historiaa riittää ja sijainti kehäteiden, Lahden-, Porvoon- ja Tuusulanväylän välissä on täyskymppi. Juna tulee vartissa niin keskustasta kuin päälentoasemalta.
Nuhjaantunut keskusta tarvitsee korjausliikkeitä ja jotain aivan uutta tullakseen halutuksi.
Lenkin edetessä Mentula pudottelee esimerkkejä tulevaisuuden Malmista. Puretaan Malmin terveysasema ja tuodaan sen toiminnot Ala-Malmille uuden ajan sote-keskukseen, jollainen on jo Kalasatamassa ja Vuosaaressa.
Malmin terveysasemapalveluja ei siis kaavoitettaisikaan Malmin lentokentälle, vaan Ala-Malmin bussipysäkkien paikalle. Bussit viedään Ylä-Malmin terminaaliin, kunhan sen kansirakennelmaa on ensin kasvatettu. Ennen sitä tehdään Ylä-Malmille jo kaavoitetut tornitalot asuntoineen ja liiketiloineen. Toiseen on tulossa hotelli, sille on jo yrittäjä.
Ala-Malmin bussipysäkkien paikallekin sopii korkeaa rakentamista. Sote-keskus mahtuu hyvin sinne, samoin muita palveluja, asumista ja uusi parkkihallikin tarvitaan. Vilppulantietä menee ratikka.
Malmin uimahallia voi sittenkin suurentaa. Laajennus onnistuu nykyisen parkkikentän suuntaan.
Ala- ja Ylä-Malmin yhdistämiseenkin on ratkaisu. Uimahallin vierestä tehdään Prisman pohjoispäähän yltävä esteetön kevyen liikenteen silta. Sitä ennen pitää vain keksiä Citymarketille kelpaava ratkaisu, koska silta rouhaisee marketin halki.
Silta ja sen päistä jatkuva uusi raitti ketjuttaisi malmilaispuistot, joita ovat Filpuksen-, Ala-Malmin-, Taimi-, Laidun- ja Kirkkopuisto.
Kaavoitusta ei tehdä yhtenä könttänä, vaan pala kerrallaan. Alue käsittää myös Kirkonkyläntien reunat yltäen osin Tapaninvainioon asti. Jos joku kohta ei jostain syystä lähde rakentumaan, siirrytään seuraavaan.
Pirjo Pihlajamaa
