Tapaninvainiossa tehdään löytöretkiä historiaan

Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistossa tämän kuvan kohdalla lukee Tapaninkylän kartano, mutta historiatyöryhmässä ollaan vakuuttuneita, että näin ei ole. Aarne Laurilan 1950-luvulla ottamassa valokuvassa talo näyttää erilaiselta. Muita kuvia talosta ei ole löytynyt. Kuva Pirjo Pihlajamaa

Nykynimeltään Kapteenskanmäki, tuttavallisemmin Kapunmäki tuli esiin merestä 5 000 – 6 000 vuotta sitten. Elokuussa 1742 nykyisen Tapaninvainion uimarannan tuntumassa Ruotsin armeija pakeni henkensä kaupalla venäläisiä. Tapaninvainio on nyt 60-vuotias. Nämä tiedot on selvittänyt Tapaninvainion historiaryhmä.

Tapaninvainio on täynnä historiaa ja mielenkiintoisia tarinoita, mutta alueesta ei ole olemassa yhtään omaa historiikkia. Kaikki tieto on hajallaan eri lähteissä tai kulkee perimätietona ja harmillisen moni asia on jäänyt taltioimatta kokonaan.

Tapaninvainion historiaryhmä on ryhtynyt paikkaamaan tätä puutetta. Historiaryhmä on Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen alla pari vuotta toiminut porukka, johon kuka tahansa Tapaninvainion alueen menneistä ajoista kiinnostunut voi liittyä. Ryhmä kerää historiatietoa ja muistoja, vaihtaa ajatuksia sähköpostitse ja kokoontuu aika ajoin Tervapääskyn leikkipuiston tiloissa.

Ryhmällä on pitkä lista asioista, joista on tarkoitus hankkia lisää tietoa. Blogiinkin on kertynyt jo paljon mielenkiintoisia tekstejä, joita lukijat saavat kommentoida

Monien kirjoitusten takana on ryhmän aktiiveihin kuuluvat Mats Blomqvist ja Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen hallituksen jäsen Hannu Salovaara. Heistä on kehkeytynyt varsinaisia salapoliiseja, jotka keräävät yhteen tiedonsirpaleita, haastattelevat ihmisiä ja koostavat löydöistään tekstejä blogiin.

Salovaara oli kertomassa Tapaninvainion menneisyydestä kaikille kiinnostuneille Tervapääskyn leikkipuistossa toissa viikolla ennen Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksen vuosikokousta.

Helsingin kaupunginhallitus päätti perustaa Tapaninvainion 26.2.1959, kertoo Salovaara esitellen karttakuvaa, jossa on Tapaninvainion rajat.
Kaikki tapaninvainiolaiset eivät tiedä tai miellä asuvansa Tapaninvainiossa. Yksi syy on postinumerossa. Alueen reunoilla asuvan postinumero voi olla Tapanilan tai Malmin postinumero. Yhtä lailla Malmin puolella asuvalla voi olla Tapaninvainion postinumero, ja siksi moni ylämalmilainen luulee asuvansa Tapaninvainiossa. Postin käyttämä postinumerojako ei noudata Helsingin kaupunginosajakoa. Lisää sekaannusta aiheuttavat vielä kaupungin oma suurpiirijako sekä vaaleissa käytetyt äänestysalueet, joilla on myös omanlaisensa rajat.

Tällä hetkellä Tapaninvainion ainoa kauppa on Alepa, Salovaara viittaa Kotinummentien varren lähikauppaan Tapanilan rajalla.

Vuosikymmenien saatossa Tapaninvainiossa on ollut useita kauppoja. Kirkonkyläntien ja Vanhan Tapanilantien risteyksessä on toiminut yksi, johon on tehty asuntoja. Salovaara haluaisi tietää rakennuksen muodonmuutoksesta.

Jos joku tuntee entisen Elanto-kaupan asukasta Kirkonkyläntieltä, niin mielelläni jututtaisin asukasta. Olisi mukava kuulla rakennuksesta, sanoo Salovaara.

Hän toivoo myös, että ”hissaryhmä” kasvaisi. Päämääränä on myös se, että Tapaninvainiollekin saadaan oma kotikaupunki-polku.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliMSY:n vuoden yrittäjä on Jari Silvola
Seuraava artikkeliAskartielle uusi kerrostalo