Kotiseutupyöräreitit esittelevät eri kaupunginosien historiaa, luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä sekä tekevät tutuksi kaupungin eri alueiden ominaispiirteitä. Kotiseutupyöräilykarttoja on laadittu koko Helsingin alueelta yhteensä 29 kappaletta, joista kuusi Koillisesta.
Kotiseutupyöräreittien nähtävyydet ja pituudet on merkitty karttoihin, matkat vaihtelevat 10:stä 30:een kilometriin. Reittien kiertoon voi varata aikaa tunnista kokonaiseen päivään. Välillä kehotetaan nousemaan pyörän päältä ja tekemään pieni kävelykierros kohteessa. Koska reitit on suunniteltu kymmenisen vuotta sitten, on osa nähtävyyskohteista ehtinyt jo hävitä.
Esittelemme Koillisen kotiseutupyöräreitit heinäkuun aikana kotisivuillamme.
Tapanilan-Siltamäen kierros on 17 kilometriä pitkä. Reitti lähtee Suutarilasta. Skomakarböle, Staffansby ja Dckursby mainitaan 1500-luvun asiakirjoissa. Tapaninkylään alkoi syntyä esikaupunkiasutusta 1880-luvulta lähtien. Tapaninkylä julistettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi 1908 ja yhdistettiin 1915 Malmi-Tapanilan yhdyskunnaksi Helsingin maalaiskunnassa. Tapanila on yhä poikkeuksellisen hyvin säilynyt vuosisadan alun asuinalue.
Tapanilassa lähdetään liikkeen asemalta, joka otettiin käyttöön 1907. Kierroksella tutustutaan työväentaloon, kirkkoon ja vanhoihin rakennuksiin, kuten torin laidalle vuonna 1914 rakennettuun kansakouluun.
Tapanilasta siirrytään Vanhan puustellinmetsän kautta Suutarilaan tekokukkulan juurelle ja sieltä kohteeseen 11, joka on Siltamäessä Jalopeurantien ja Kaksostenpolun risteyksessä oleva Arvo Siikamäen alumiinipatsas Lepotauko 2.
Kohteessa 13 ihaillaan Kirkonkylänkosken vastarannalla näkyvää myllyä vuodelta 1898. Myllyjä koskessa on ollut ainakin jo 1500-luvulta ja koskessa toimi myös vesisaha 1700-luvulla. Vanha on myös Kirkonkyläntien vanha silta, kartassa numero 15. Vanha holvisilta rakennettiin 1700-luvun alkupuolella. Seuraava kohde on Peltokyläntie 4 päärakennus, joka valmistui 1889. Sitä on käytetty muun muassa kunnalliskotina ja palvelutalona, nyt se on pääasiassa tyhjillään.
Siltamäestä kierretään Tapaninkylään, jossa kohteessa 18 sijaitsi jo vuodesta 1511 lähtien taloryhmä.
Numeron 20 Tapanilan ruotsinkielinen kansakoulurakennus valmistui 1896. Seuraavan osoitteen, Päivölänkuja 3:n rakennus on 1910-luvulta, kuten monet muutkin lähikorttelien rakennukset. Radan toisella puolella on Frenzenin torppa 1800-luvulta. Aleksis Kivi asui siinä hetken aikaa ja nyt kaupunki on juuri myynyt rakennuksen.
Reitin loppupäässä poljetaan Fallkullan kotieläintilalle, jonka päärakennus on 1860-luvulta. Viimeinen kohde on Jäkälätie 11 vuonna 1923 valmistunut kansakoulu.
Teija Loponen
