Joulu tuli ja meni. Edessä on vuoden vaihtuminen. Maanantaina rakettien pauke ja käry täyttävät taas illan ja vuoden ensimmäisenä aamuna luvassa lienee roskaisia puistoja ja teiden varsia. Näin on ollut jo useampana vuonna. Samaten useampana vuonna koiranomistajat, pienten lasten vanhemmat ja monet ikääntyneet ovat toivoneet, että uudenvuoden ilotulitteista päästäisiin eroon. Aivan samoin kuin uuden vuoden tinojen myynti lopetettiin niiden lyijypitoisuuden vuoksi. Samalla kun hengitysilma pysyisi paremmanlaatuisena, jäisivät säikähdykset monilta kokematta, ympäristö sotkeentuisi vähemmän ja muutamilta vuosittaisilta ilotuliteonnettomuuksiltakin säästyttäisiin.
Uudelta vuodelta toivoo aina kaikenlaista hyvää. Esimerkiksi sen verran lunta ja pakkasta, että halukkaat pääsisivät hiihtämään Malmin lentokentän ympäri ja lapsille voisi jäädyttää lähikentille luisteluradat. Talvella ulkoilu jää helposti vähiin, ellei ole mukavaa tekemistä. Liukasta saisi olla vain luistelukentillä, ei jalkakäytävillä, sillä Malmin sairaalan päivystyksessä lienee muutenkin varsin kiirettä. Ihmisillä toivoisi riittävän samanlaista auttamishalua kuin ennen joulua, jolloin lähimmäisiä, tuttuja ja täysin vieraitakin ihmisiä, haluttiin muistaa ja auttaa monin tavoin. Sitä välittämistä tarvitaan ympäri vuoden.
Tammikuussa Pukinmäessä saadaan nauttia pormestarivierailusta. Silloin asukkaat saavat kysellä asuinaluettaan koskevista, mieltä painavista kysymyksistä. Pukinmäen asemanseutu lienee jälleen yksi esille nouseva asia. Toinen saattaa olla Malmin lentoasema, vaikka se ei Pukinmäen rajanaapuri olekaan. Pukinmäki on vanhaa upeaa asuinaluetta, jotta täydennysrakentaminen muuttaa muiden kaupunginosien tapaan yhä kaupunkimaisemmaksi ympäristöksi. Toivottavasti vanhoja hienoja rakennuksia ymmärretään säilyttää ja pitää kunnossa. Vanha ja uusi ovat sulassa sovussa kaupungin keskustassakin, miksi ei siis myös muualla.
Päätoimittaja Teija Loponen
