Lentoaseman tornissa vapaaehtoisina työskentelevät päivystäjät ovat kuluneena kesänä vastaanottaneet ennätysmäärän kansainvälisiä matkustajia. Heidän vierailunsa on merkki tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Yllättävän harva tietää – tai haluaa tunnustaa – että Helsingin kaupungilla on yhä edelleen oma kansainvälinen lentokenttänsä. Helsinki-Malmi on valtioneuvoston asetuksella vahvistettu virallinen rajanylistyspaikka. Se kautta voidaan siis tulla tai lähteä maasta.
Schengen-sopimuksen ansiosta rajatarkastukset ovat vähentyneet ja lentomatkustaminen helpottunut. Malmille saapuu matkustajia kuitenkin myös Schengen-rajojen ulkopuolelta, erityisesti Venäjältä ja Britanniasta.
Ulkomaisten pienkoneiden on huomattavasti vaivattomampaa saapua Malmille kuin Helsinki-Vantaalle. Jälkimmäiselle pitää tehdä tunteja aikaisemmin tarkka saapumisvaraus ja silti tulija voi joutua odottamaan pitkänkin aikaa laskuvuoroaan. Näkölentosääntöjen mukaan lentäviä kevyitä koneita ei haluta häiritsemään aikataulun mukaista raskasta liikennettä. Laskeutumismaksutkin ovat Malmiin verrattuna huomattavan korkeat.
Helsinki-Malmille ovat sen sijaan kansainväliset ilmailijat tervetulleita. Kentällä onkin kuluneena kesänä nähty monenlaista matkustajaa: omilla koneilla lentäviä liikemiehiä tai tutkijoita, tilauskoneilla matkustavia seurueita, matkalentämisen harrastajia ja Baltian maista tulleita lento-oppilaita. Viimeisimpänä tulokkaana on aikataulun mukaisesti Nord Stream 2 -rakennustyömaalle lentävä helikopterioperaattori.
Kansainvälinen liikenne yksityiskoneilla on kasvava toimiala. Siihen on vaikuttanut niin koneiden parantuneet suunnistusvälineet, rajatarkastusten väheneminen kuin polttoainetehokkuuden parantuminen. Modernin pienkoneen kulutus on kilometriä kohden keskikokoisen henkilöauton luokkaa ja matka taittuu vaivattomasti lyhyttä linnuntietä – myös merten yli.
Tulevaisuudessa aikatauluttamaton lentäminen tulee entisestään lisääntymään. Euroopan komissio on vast’ ikään hyväksynyt aloitteen kaupunkien välisen ilmaliikenteen kehittämiseksi (The Urban Air Mobility, UAM). Kyseessä on moderniin sähköiseen teknologiaan perustuva hanke, johon kutsutaan mukaan päättäjiä, tutkijoita ja rahoittajia. Pyrkimyksenä lisätä erityisesti pienten kaupunkien välistä liikkuvuutta ekologisella ja ekonomisella lentämisellä (EIP-SCC).
Helsingin kaupunki on ilmoittanut kiinnostuksensa komission ehdotukseen. Malmi olisikin mainio paikka sähköisen ilmailun kehittämiskeskukselle. Kaupunki voisi ylpeänä kertoa eurooppalaisille vaikuttajille, kuinka Suomessa on oltu ilmaliikenteen eturintamassa jo 1930 -luvulta alkaen. Rakennettiinhan silloin kaupunkia palvelemaan Euroopan modernein lentoasema.
Raine Haikarainen
