Tämän vuoden Puistolan Alueopas tarjoaa mielenkiintoisen paketin historiatietoa, esittelyssä ovat muun muassa taitekatot ja 1920-30-lukujen rakennusperintö Puistolassa valo- ja piirroskuvineen, rautasorvari Walleniuksen talon tarina ja mittava selvitys siitä, mitä Puustellin metsässä 100 vuotta sitten tapahtui.
Alueopas houkuttelee myös suunnittelemaan Puistolan Elävää joulukalenteria, esittelee alueen palvelutarjontaa ja kertoo kuinka Elämää vanhassa Puistolassa –sarja osoittautui menestyskonseptiksi.
Ilkka Uotila muistuttaa vuosi sitten menehtyneen Matti Mannilan vahvasta panoksesta kotiseutuasioissa, Mannila oli myös perustamassa Puistola-Seuraa ja ideoimassa Puistolan Alueopasta alusta lähtien.
Uotila kirjoittaa lisäksi Osmo Jalovaaran elämästä, hän oli varsinaisten leipätöidensä ohella Puistolassa paljon käytetty rakennussuunnittelija ja esimerkiksi Puistolan VPK:n talo on hänen piirtämänsä. Jalovaara osallistui yhdessä kuvanveistäjä Gunnar Uotilan kanssa useisiin muistomerkkikilpailuihin arkkitehtonisena asiantuntijana.
Juhani Vahde on hänkin perehtynyt menneisiin ja kertoo rautasorvari Walleniuksen perheen ja kotitalon monipolveisen tarinan.
Seppo Posti puolestaan valottaa nykyhetkeä, kuten Tenavatien kansakoulun tilannetta, Helenin lämpövoimalasuunnitelmia ja muita ajankohtaisia ympäristöön liittyviä asioita.
Juhani Piilonen on tehnyt valtavan urakan selvittäessään mitä Puustellin metsässä sata vuotta sitten tapahtui ja keitä siellä teloitettiin suojeluskuntaan kuuluneen Karl Lindströmin ampumisen seurauksena.
Koska sisällissota oli vasta päättynyt, selostettiin Lindströmin kohtaloa aikanaan lehdistössä laajalti. Punaisia epäiltiin tekijöiksi ja vaikka valtaosa heistä olikin vankileireissä, oli vähemmän vaarallisia päästetty kuulustelujen jälkeen kotiin ja heitä nyt ratsioilla pidätettiin ja kuulusteltiin. Tapaukseen liittyen kymmenkunta punaista oli marssitettu Puustellin metsään, ammuttu kuoliaiksi ja haudattu. Faktatietoa tapahtumasta ja uhreista ei ole löytynyt kirjattuna, monenlaisia huhuja ja tarinoita sitäkin enemmän. Eräässä tarinassa junasta napattiin joukko työläisiä teloitettaviksi ja heidät ammuttiin kun olivat ensin kaivaneet itselleen haudat. Toisessa tarinassa yksi ammuttavista olisi ollut Sanduddin tapettitehtaan työmies, joka sai pitää henkensä vedottuaan suureen perheeseensä. Myös sellainen tarina kiersi, että ampumisessa ei ollutkaan kyse politiikasta, vaan kilpakosijan surmaamisesta.
Vuonna 1971 joukkohauta avattiin, siellä olevat luurangot tuhkattiin ja uurnat siirrettiin Malmin hautausmaalle punaisten yhteishautaan. Uurnia oli hautaustoimiston laskun mukaan kolme, vaikka sanomalehtiuutisessa oli kerrottu, että luurankoja oli löytynyt seitsemän. Juhani Piilonen on selvittänyt, keitä nuo ammutut ovat saattaneet olla. Osasta löytyy varmaa tietoa, osan henkilötiedot perustuvat arvioihin.
Puistolan Alueopas jaetaan alueen koteihin, mutta sitä on saatavilla myös Puistolan ja Tapulikaupungin kirjastoista.
Teija Loponen
