Autoilijat tottelevat hyvin peltipoliiseja

peltipoliisi
Kehätien nopeusvalvontakamera sateisessa Pukinmäessä. KUVA PIRJO PIHLAJAMAA

Kehä I:n ylinopeudet ovat selvästi vähentyneet tiheästi asennettujen automaattisten nopeusvalvontalaitteiden tulon jälkeen. Samalla suuret ylinopeudet ja onnettomuudet ovat vähentyneet.

Maantie 101 eli Kehä I on Suomen vilkkain tie. Helmikuussa 2016 tielle asennettiin kameravalvontapisteitä noin kolmen kilometrin välein.

Automaattivalvonta on vähentänyt Kehä I:llä yli 10 kilometrin tuntinopeuksia ajaneiden ylinopeuksia 11:stä kahteen prosenttiin, kertoo tuore tutkimus.
VTT:n johtava tutkija Harri Peltola pitää vaikutusta liikennemäärät huomioon ottaen merkittävänä.

– Kun esimerkiksi Pakilan kohdalla aiemmin huomattavia ylinopeuksia havaittiin päivässä 11 000, niin valvonnan alettua niitä havaittiin 2 000.

Kehä I:n tutkimuspisteinä olivat Pakilan lisäksi, Malmi, Länsi-Pakila, Kannelmäki, Konala ja Leppävaara. Nopeuksia tilastoitiin vuosilta 2015 ja 2016.

Malmin kohdalla ei ylinopeutta ajaneiden määrä nousi seurantajakson aikana 58,7 prosentista 81,6:een. Alle 5 km/h ylinopeuksia ajaneiden määrä tipahti 22,4 prosentista 14:ään.

Malmin mittauspisteen luvut 5-10 kilometrin ylinopeuksilla romahtivat 12,7:stä 3,4 prosenttiin. 0-20 km/h ylinopeuksissa kyseiset luvut olivat 5,5 ja 0,9. Yli 20 km/h ylinopeuksilla prosenttiluku tipahti 0,8:sta 0,1:een.

Minkään onnettomuusluokan vahingot eivät ole lisääntyneet Kehätiellä. Loukkaantumiseen johtaneet peräänajot ovat vähentyneet. Tilastojen vertailtavuutta tosin haittaavat Kehän tietyöt.

Kehä I:n automaattisen nopeusvalvonnan arvioidaan säästävän onnettomuuskustannuksia noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Nopeusmuutosten perusteella arvioituna automaattinen nopeusvalvonta vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia 9–15 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan liikenteestä on tullut sujuvampaa, kun tiheässä olevat valvontapisteet pitävät liikennevirran tasaisena.
Tienkäyttäjien enemmistö kannattaakin automaattista nopeusvalvontaa, vaikka kannatus käyttöönotetun automaattivalvonnan aikana on hieman pudonnut mahdollisesti juuri tietöiden takia.

Automaattivalvonnan vaikutuksia koskeva tutkimus tehtiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä. Tutkimuksen tilasivat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikenneturva, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus. Poliisi luovutti tietoja tutkimuskäyttöön.

 

Poliisin oma tutkimus: Vauhti hiipui eniten Malmin kohdalla

Kehä I:llä on tehty valvontaa myös poliisin automaattivalvonta-autolla. Tässä autolla tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin mittaustietoja ruuhka-ajan ulkopuolelta kolmesta paikasta: Malmi länteen, Itä-Pakila länteen ja Yhdyskunnantie itään.

Malmin ja Itä- Pakilan kohdalla valvonta tehtiin 7 km/h kuvauskynnyksellä vuosina 2013–2016 ja Yhdyskunnantien kohdalla 8 km/h kuvauskynnyksellä vuosina 2015–2016.

Ennen-vaiheessa ylinopeutta ajaneiden osuus oli suurin Malmin kohdalla, jossa 7,5–10,1 prosenttia kuskeista ajoi vähintään 7 km/h ylinopeutta. Itä-Pakilan kohdalla luku oli 3,4–3,9 prosenttia.

Automaattisen nopeusvalvonnan aloittamisen jälkeen vähintään 7 km/h ylinopeutta Malmin kohdalla ajaneiden määrä putosi yhteen prosenttiin ja Itä-Pakilassa 0,6 prosenttiin.

Yhdyskunnantiellä vähintään 8 km/h ylinopeutta ajoi ennen automaattisen nopeusvalvonnan aloittamista 6,3 ja sen jälkeen 0,2 prosenttia.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliFallkullan kaavassa nähtiin hyvää ja huonoa
Seuraava artikkeliLentokonehangaarissa valmistetaan huippukelloja