Museoviraston valitus hallinto-oikeuteen kohdistuu myös Malmin lentokenttään

Museovirasto haluaa, että lentokentän ja sen kiitoratojen avoin tila turvataan yleiskaavassa. Täydennysrakentaminen sopii kentän reuna-alueille. Kuva Teija Loponen

Museovirasto on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä uusi yleiskaava. Valitus kohdistuu Malmin lentokentän, Tuomarinkylän kartanon, Töölön kisahallin ja Mäntymäen kentän ja Lapinlahden sairaalan alueisiin, samoin Keskuspuiston, Vantaanjoen varren ja Viikin vihervyöhykkeisiin sekä Vartiosaareen.

Perusteina valituksessa ovat liian raskaan rakentamisen osoittaminen kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille ja yhtenäisten vihervyöhykkeiden kaventuminen.  Muilta osin Museovirasto pitää yleiskaavaa onnistuneena ja hyväksyy sen.

Museoviraston mukaan yleiskaava osoittaa Malmin lentokentälle liian raskasta rakentamista. Kenttä pitäisi säilyttää nykykäytössään. Mikäli käyttö muuttuu, on Museoviraston mukaan muutoksia ohjattava ja ne on toteutettava niin, että lentokentän ja sen kiitoratojen avoin tila turvataan. Malmin lentokentän Helsingin ja erityisesti sen pohjois- ja itäosien kaupunkikulttuurille tarjoamia mahdollisuuksia voi hyvin verrata kaupunkilaisille pelastetun Tempelhofin kentän asemaan Berliinissä. Malmin kentän reuna-alueilla voi harkita sellaista täydennysrakentamista, joka säilyttää ilmailuympäristölle ominaisen väljyyden ja avaruuden.

Myös Tuomarinkylän kartanon alueelle on osoitettava keveämpi, maiseman kulttuurihistoriallisen jatkuvuuden turvaava mitoitus.
Töölön Kisahallin ja Mäntymäen kentän alueella on huolehdittava siitä, ettei rakentaminen heikennä olympiarakennusten, erityisesti Olympiastadion asemaa ja käyttöä avarassa ympäristössään. Kantakaupunkimerkintä tulee poistaa Kisahallin ja Mäntymäen kentän ympäristöstä ja alue on osoitettava viheralueeksi.
Lapinlahti on esimerkki yleiskaavan pikseliratkaisun ongelmista. Sekä sairaalarakennukset että puisto on jo suojeltu, mutta silti yleiskaava osoittaa niiden päälle kantakaupunkimaista rakentamista. Kaavan pääkartta ja kulttuuriympäristöä esittävä teemakartta ovat keskenään liian ristiriitaiset.

Kaupunkibulevardit pienentävät Keskuspuiston, Vantaanjokivarren ja Viikin vihervyöhykkeitä. Yleiskaava ei ohjaa riittävästi viheralueiden ja lisärakentamisen yhteensovittamista. Yleiskaava ei myöskään ota huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutusta viheralueisiin.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliPartioystävien lastenkirjassa mennään siilin matkassa satumetsään
Seuraava artikkeliLiput liehumaan