Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä yleiskaavaehdotus on nostattanut kiivasta keskustelua ja tuottanut koko joukon vastustavia kannanottoja, todetaan yhteiskirjeessä, jonka on kaupunginhallitukselle jättänyt Yleiskaava uusiksi –ryhmä.
Kaikkiaan 25 eri järjestön allekirjoittama kirje on laadittu siinä toivossa, että se herättäisi kaupunginhallituksen näkemään yleiskaavaehdotuksen vakavat puutteet: kaava on ryhmän mukaan liian visiomainen ja pitkälti vastoin maakuntakaavoja.
Yleiskaavan väestöennustetta, jossa kaupunki kasvaa vuoteen 2050 mennessä 260 000 asukkaalla, ryhmä pitää epärealistisena. Yleiskaavan katsotaan olevan ylimitoitettu, sillä kaavakartta on tehty tuplasti suuremmalle joukolle eli 520 000 asukkaalle.
Ylisuuren kasvun tavoittelu johtaa kirjeen mukaan keskustan ja muiden tehokkaasti rakennettavien asuinalueiden rajoituksettomaan kasvuun ja viheralueille rakentamiseen.
Ryhmä ihmettelee, miksi vuonna 2050 asumisväljyys per henkilö on yleiskaavassa muutettu nykyisestä 35 kerrosneliömetristä 43 kerrosneliömetriin.
– Huolestuttavaa on, että tietoa asumisväljyysoletuksesta ei löydy yleiskaavaselostuksesta, vaan todetaan väljyyden kasvavan noin kymmenellä neliöllä. Ennusteet Suomen talouskasvusta ja tulokehityksestä eivät viittaa siihen, että jo kansainvälisesti korkeasta asumisväljyydessä noustaisiin merkittävästi ja esimerkiksi Tukholman taso on jo saavutettu, toteaa ryhmä.
Yleiskaavan ruutumaista esitystapaa kirjeessä pidetään epätäsmällisenä. Ryhmä heittää ilmoille kysymyksen, että täyttääkö yleiskaava lain vaatimukset. Pääkartan ja kaupunkiluontokartan välillä on ryhmän mielestä ristiriitaisuuksia.
Ryhmä moittii sitä, että kaavatyössä yhteistyö naapurikuntien kanssa esimerkiksi liikenneratkaisujen kohdalla ei ole ollut riittävää.
Asukkailta ja eri toimijoilta on tullut ennätysmäärä yleiskaavaa koskevia muistutuksia, mikä ryhmän mukaan kertoo syvästä huolesta ja tyytymättömyydestä kaavaan. Muistutukset on kuitenkin tiivistetty vuorovaikutusraporttiin sisällöiltään karsittuina, mikä ei helpota luottamushenkilöiden päätöksentekoa, kun informaatio on muuttunut tai kadonnut kokonaan.
Pikselikartalle remontti, päättäjille kaavatilaisuus
Yleiskaava uusiksi –ryhmässä on alettu nikkaroida Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston luomaa yleiskaavaa. Epäselväksi moitittu pikselikartta on tarkoitus remontoida helppolukuisempaan muotoon ja tehdä mitoituksesta uskottava.
Kartalla halutaan osoittaa, että kaupungin kasvu ilman saariston ja viheralueiden uhraamista on mahdollista.
Ajatuksena on järjestää päättäjille lokakuussa 2016 tilaisuus, jossa kerrotaan muistutuksista tehdyn järjestöanalyysin tuloksista ja vaihtoehtoisen pikselikartan perusteista.
Asukkaat toivovat, että edellä mainittu tilaisuus voidaan järjestää ennen yleiskaavasta tehtävää päätöstä.
Ryhmä uskoo, että jos yleiskaava hyväksytään nykymuodossaan, johtaa se vakavaan luottamuspulaan asukkaiden, kaavaa valmistelevien viranomaisten sekä päättäjien välillä.
– Seurauksena on kaavavalituskierre. Tyytymättömyys kanavoituu kevään 2017 kuntavaaleihin.
Ryhmä sanoo, että yleiskaavan rakentamispaineet suuntautuvat kohtuuttomasti arvokkaille luonto- ja virkistysalueille sekä historiallisiin kulttuuriympäristöihin.
Kasvuun ja liikenteeseen keskittyvästä yleiskaavaehdotuksesta puuttuu ryhmän mielestä asukaslähtöinen kestävän kasvun näkökulma, jossa huomioitaisiin sekä nykyisen että tulevan lisääntyvän väestön terve ja hyvä asuinympäristö.
– Kaupunkilaisten mielipiteillä on ollut tuskin lainkaan vaikutusta, ja esiintuoduista vaihtoehdoista – esimerkiksi Tuomarinkylässä ja Malmilla – ei ole edes haluttu keskustella.
– Asukkaille on täysin selvää, ettei yleiskaavaa voida hyväksyä esitetyn kaltaisena. Kaava-asiakirja tulee palauttaa valmisteluun, päättää Yleiskaava uusiksi – ryhmä kirjeensä.
Pirjo Pihlajamaa
