Ehdotus uudeksi yleiskaavaksi julkistettiin tämän kuun alussa. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta sai esityksen eteensä 6. lokakuuta, ja jätti ehdotuksen saman tien pöydälle.
Lautakunnan kokoomuspuheenjohtaja Risto Rautava ilmoitti jo kokouksen alla Facebook-seinällään, että esitys pysyy pöydällä marraskuun 3. päivän kokoukseen asti.
Jos asukas, toimija tai yritys haluaa yrittää vaikuttaa poliitikkojen kautta yleiskaavaehdotukseen ennen lautakuntakäsittelyä, aikaa on niukalti.
Yleiskaavaehdotus esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Kiinteistörakentamisen lisäksi raideliikennettä ja bulevardeja esittävä ehdotus on muokattu versio marraskuussa 2014 julkistetusta yleiskaavaluonnoksesta.
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto sai yleiskaavaluonnoksesta 46 viranomaislausuntoa ja 1041 asukasmielipidettä. Saadut mielipiteet kohdistuivat pääosin uusiin aluevarauksiin, joiden osoittamista asuntorakentamiseen vastustettiin. Eniten mielipiteitä tuli Tuomarinkylästä ja toiseksi eniten Malmin lentokentän rakentamisesta.
Yleiskaavoittajien mukaan kaupunkilaisten palautteissa kaavan strategisuus ja yleispiirteisyys nähtiin hyvänä ja joustavana. Toisaalta kaavan pieninä pikselineliöinä piirrettyä esittämistapaa pidettiin vaikeaselkoisena. Ylivoimaisesti suurin osa mielipiteistä käsitteli tavalla tai toisella viheralueita.
Mainittavia ruutumuutoksia on viraston mukaan tehty kaavaehdotukseen Meilahdessa Mäntyniemen pohjoisosassa, Munkkivuoressa Talin liikuntapuistoon rajautuen, Keskuspuistossa lähellä Kehä I:n liittymää, Tuomarinkylän kartanon pohjoispuolella, Oulunkylän alueella Vantaanjokivarressa, Kivikon toimitila-alueen itäreunalla, Jakomäen pohjoisosassa, Viikin pelloilla (jossa osin on kyse ruutujen siirrosta), Viikinrannassa, Arabianrannassa ja Vartiosaaressa muuttamalla asuntovaltaisia alueita virkistys- ja viheralueeksi.
Osa teemakartoista otetaan huomioon oikeusvaikutteisina. Luonnosvaiheessa vain pikselikartta oli oikeusvaikutteinen.
Teemakartoista löytyy muun muassa Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet, luonnonsuojelualueet ja Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015-2024 suojeltavat alueet sekä valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriympäristöt.
Pirjo Pihlajamaa
