Kaupunginhallitus on päättänyt lakkauttaa Viikin Gardenian, eikä talon tulevaisuudenkäytöstä ole annettu julki mitään tietoa. Koillis-Helsingin Lähitieto esittää, että jos kohtalokas lasirakennus todella pitää sulkea vuoden lopussa, niin tehdään talosta Guggenheim-museon koeversio.
Gardenian japanilaisessa puutarhassa perheensä kanssa viihtyvä Eero Turku innostuu ajatuksesta.
– Joo, viikkiläislapsi huudahtaa.
Neljävuotiaalla on myös välitön mielipide sille, mitä taidetta museossa on oltava. Kivikko. Sen nimen poika on antanut Gardenian japanilaisen puutarhan kivisommitelmalle, jota pitkin Eero tykkää kulkea.
Pojan vanhemmat, Mikko ja Aino Turku ovat paljon skeptisempiä betaversio-ajatuksesta.
– Miten se museo täällä pärjäisi? Tulisiko asiakasvirtoja riittävästi, kyseenalaistaa äiti.
– En usko, että suomalaiset lähtisivät Guggenheimin takia Viikkiin ja löytävätkö turistivirratkaan tänne. Eihän Gardeniakaan koskaan mainostettu, jatkaa isä.
Mitä ihmettä Gardenialle sitten kannattaisi tehdä? Purkaminen kuulostaa älyttömältä, eikä talon käyttöä pohtinut ohjausryhmäkään suosittele sellaista.
Viikintielle huhtikuussa 2001 avatun talon rakentaminen vieressä olevine liiketiloineen maksoi noin 9,1 miljoonaa euroa.
Kaupungin kiinteistövirasto haluaa lyhentää summaa nopeasti perimällä talvipuutarhasta lähes 60 000 euron kuukausivuokraa. Paikka ei ole kiinnostanut yksityisiä yrittäjiä. Taloa pitäisi vielä peruskorjata noin miljoonalla eurolla.
Ei Guggenheimin rakentaminenkaan ole halpaa lystiä. Voittaneen arkkitehtityön teko Etelärantaan maksaisi tämän hetken arvion mukaan noin 111 miljoonaa euroa. Kävijämääräksi on arvioitu yli 500 000 henkeä vuodessa, mikä herättää asukkaissa epäilyksiä, sillä luku on reilusti enemmän kuin Ateneumin ja Kiasman vuosikävijämäärät yhteensä.
Wikipedian mukaan Guggenheim-museon käyttökustannukset vuotta kohti olisivat noin 14,5 miljoonaa euroa. Sen lisäksi Guggenheim-säätiö perisi museosta lisenssimaksuja noin 23,4 miljoonaa euroa 20 ensimmäiseltä vuodelta. Vuodessa se tekee noin 1,3 miljoonaa euroa.
Laskelmien mukaan museo voisi tuottaa 7,7 miljoonaa euroa vuodessa, joten museo tarvitsisi vuosittain 6,8 miljoonan euron tuen.
Viikkiläisisä Eero Turku pyörittelee eri mahdollisuuksia Gardenialle.
– Vaikea keksiä käyttöä. Tai tarvitsisiko yliopisto korkeaa kasvihuonetta? Tosin kuukausivuokra on kyllä kallis. Juhlatilana paikka on kiva, joskin pieni, sillä sisälle mahtuu vain noin 70 henkilöä.
Jari Konu myöntää, että sisällä tunnelma on tiivis. Hän on saapunut Gardeniaan Hermannista juhlimaan ystävänsä häitä.
– Sisällä on kuuma, ilmoittaa ulos vilvoittelemaan saapunut Konu hikikarpalot otsallaan ja toteaa suomalais-venäläisten häiden olevan vauhtia täynnä.
– Olen itse rakennusalan diplomi-insinööri, mutta en ole vielä ehtinyt nähdä Guggenheimin suunnitelmia. Enkä totta puhuen ole Guggenheimista kovin kiinnostunutkaan. Jos museo tulisi, en välttämättä kävisi siellä ollenkaan, hän juttelee.
Niinpä ajatus betaversiostakaan ei järin innosta.
– Rahaa on muutenkin vähän, ja soveltuuko tähän taidemuseo. Rakennus on tehty alun alkaen eri käyttöön.
– Ei! Guggenheim ei ensinnäkään sytytä ollenkaan. Meillä on jo taidemuseoita, jotka eivät menesty. Toisekseen sijainnin takia idea ei toimi, katsoo Gardenian takapihalla ystävättärensä kanssa istuva Rebecca Kinnula.
– Löytäisikö tänne kukaan, yhtyy hänen ystävänsä Anne Holmberg ajatukseen.
– Jos tänne tulisi Guggenheimin betaversio, pitäisi se jossain välissä sulkea, ja taas tämän tulevaisuus olisi auki, Kinnula huomauttaa.
Hän on tullut Gardeniaan ensimmäistä kertaa, ja on positiivisen yllättynyt näkemästään vehreästä ja hoidetusta pihapiiristä.
– Pidän tästä. Nautin täällä kameran kanssa kulkemisesta. En ole tiennyt paikan toiminnasta mitään. Ihanteellisinta olisi säilyttää paikka ja ylläpitää rakennusta.
Lenkkipolulla kohti metsää suuntaa pariskunta, joka esittäytyy Mikoksi ja Maijaksi.
– Olisihan se fiksu juttu kokeilla, että tuleeko koko museolle kannatusta, toteaa Guggenheim Gardeniaan –ajatuksen kuuleva Mikko.
– Onhan täällä Viikissäkin turisteille nähtävää. Toisaalta en tiedä, haluaisinko tänne sittenkään niin paljon turisteja, jatkaa hänen rinnallaan kuntoileva Maija ja ehdottaa Gardeniaan tuotavaksi liskoja.
Mitä Gardeniaan lopulta tuleekin, niin viikkiläispari peräänkuuluttaa sen suhteen järkevää rahankäyttöä.
– Rakennus pitäisi saada hyötykäyttöön. Sen pitäisi kannattaa, eikä tuottaa tappiota. Itse olemme käyneet sisällä Gardeniassa yhden kerran ja vuokrattavana juhlatilana se on kalleimmasta päästä, he huomauttavat.
Mennäänpä vielä Turun kaksilapsisen perheen luo, sillä esittämättä jäi isä Mikon mainio idea Gardenialle.
– Kalliokirkko Helsingissä jo on. Tästä tulisi Helsingille hieno lasikirkko, jonka ikkunoista näkee taivaaseen.
Pirjo Pihlajamaa
